1966

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavallassa. Bokassa syytti edeltäjäänsä David Dackoa veljeilystä Kiinan kanssa.
1. tammikuuta – Kurikan ja Raision kunnat muuttuivat kauppaloiksi. Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin.
4. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nykyinen Burkina Faso).
4. tammikuuta – Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Moskovassa.
10. tammikuuta – Pakistanin ja Intian rauhanneuvottelut päättyvät menestyksekkäästi.
15. tammikuuta – Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
15. tammikuuta – Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Koroljovin kuolemasta.
17. tammikuuta – B-52-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, kolme 70 kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
18. tammikuuta – 8 000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismääräksi tuli jo 190 000
19. tammikuuta – Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, hän vannoi virkavalan 24. tammikuuta.
20. tammikuuta – Unkarissa oli mielenosoituksia ruuan hinnan vuoksi.
20. tammikuuta – Ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlon rallin Citroenilla. Nopeimmin ajaneen Timo Mäkisen, kuten kaikkien muidenkin Minillä ajaneiden, suoritus hylättiin sääntöjen vastaisten valojen vuoksi. Toivonen oli Monte Carlon rallin toinen suomalaisvoittaja.
21. tammikuuta – Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.
1. helmikuuta – Saksan liittotasavalta osti 2 600 poliittista vankia DDR:stä.
3. helmikuuta – Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui Kuuhun.
6. helmikuuta – Fidel Castro syytti Kiinaa neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
14. helmikuuta – Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden.
16. helmikuuta – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan "uudistamaan ajatteluaan".
23. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa nosti baath-hallituksen valtaan.
24. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Ghanassa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.
25. helmikuuta Australialainen nyrkkeilijä Bob Mirovic syntyi
4. maaliskuuta – John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus aiheuttaen närää Yhdysvalloissa.
10. maaliskuuta – Alankomaiden kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoitiin.
11. maaliskuuta – Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
11. maaliskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän NATOsta ja kaikkien sotilastukikohtien sulkemisesta vuoden loppuun mennessä.
18. maaliskuuta – Indonesian armeija sulki useita Sukarnon hallituksen ministereitä ja hänen avustajiaan vankilaan.
21. maaliskuuta – Arvo Salon tekemä Lapualaisooppera sai ensi-iltansa Vanhalla ylioppilastalolla. Salo valittiin myöhemmin eduskuntaan.
22. maaliskuuta – International Taekwon-do Federation perustettiin Koreassa.
23. maaliskuuta – Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa. Tämä oli ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
31. maaliskuuta – Harold Wilsonin johtama Labour-puolue voitti vaalit Britanniassa.
31. maaliskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, josta tuli ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui virallisesti Tampereen yliopistoksi.
14. huhtikuuta – Etelä-Vietnamin hallitus lupasi vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluttua vastalauseiden jälkeen.
18. huhtikuuta – Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
21. huhtikuuta – Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy päättivät yhtyä Oy Nokia Ab:ksi.
22. huhtikuuta – Suomen kaikkien aikojen tuhoisin laitospalo: Lapinlahden kunnan vanhainkodin mielisairasosaston palossa menehtyi 31 hoidokkia.
26. huhtikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1972 talvikisat Japanin Sapporolle ja kesäkisat Länsi-Saksan Münchenille.
27. huhtikuuta – Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapasivat Vatikaanissa. Tämä oli ensimmäinen Katolisen kirkon ja Neuvostoliiton edustajien tapaaminen.
1. toukokuuta – Suomen eteläosassa oli pahoja tulvia. Virtaama Vantaanjoessa oli suurimmillaan 317 m³/s.
10. toukokuuta – Kiinan johtaja Mao Zedong esiintyi julkisuudessa ensimmäisen kerran marraskuun 1965 jälkeen. Länsimaissa oli yhä voimakkaammin epäilty Maon olevan vakavasti sairas.
15. toukokuuta – Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Da Nangin.
24. toukokuuta – Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II:n ja valtasi hänen palatsinsa.
24. toukokuuta – Nigerian hallitus kielsi kaiken poliittisen toiminnan (kielto oli voimassa vuoteen 1969).
26. toukokuuta – Guyana itsenäistyi.
27. toukokuuta – Rafael Paasion hallitus aloitti työnsä. Edellinen pääministeri Johannes Virolainen valittiin Paasion tilalle eduskunnan puhemieheksi.
28. toukokuuta – Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta.
30. toukokuuta – Helsingin Messuhallissa pidettiin Suomen kansakoululaitoksen 100-vuotisjuhla.
31. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk vieraili Suomessa. Helsingissä Esplanadin puistossa järjestettiin vierailun aikana suuri mielenosoitus Vietnamin sotaa vastaan.
2. kesäkuuta – Yhdysvaltain Surveyor 1 laskeutui Kuuhun Oceanus Procellarumoniin.
7. kesäkuuta – Kokoomus esitti välikysymyksen Aarre Simosen kelpoisuudesta oikeusministerin virkaan.
12. kesäkuuta – Keimolan moottorirata avattiin.
16. kesäkuuta – Helsingin messuhallin vanhempi osa, vuonna 1935 valmistunut A-halli, tuhoutui tulipalossa.
19. kesäkuuta – Nesteen Porvoon öljyjalostamon vihkiäiset Sköldvikissä (nykyinen Kilpilahti).
28. kesäkuuta – Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti maan johtoon kenraali Juan Carlos Onganian.
29. kesäkuuta – Yhdysvallat pommitti Hanoita ja Haiphongia.
29. kesäkuuta – Kokoomuksen tekemä välikysymys oikeusministeri Aarre Simosta vastaan kaatui eduskunnassa äänin 144-45.
30. kesäkuuta – Ranska erosi virallisesti NATOsta.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

4. heinäkuuta – Pohjois-Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
5. heinäkuuta – Indonesian parlamentti riisti syrjäytetyltä Ahmed Sukarnolta elinikäisen presidentin arvonimen.
7. heinäkuuta – Varsovan liiton kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
14. heinäkuuta – Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordanin yllä.
14. heinäkuuta – Richard Speck surmasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan Chicagossa.
16. heinäkuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti, että Kiinan 73-vuotias johtaja Mao Zedong oli uinut Jangtse-joessa 15 kilometriä 65 minuutissa.
28. heinäkuuta – USA ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
29. heinäkuuta – Nigerian armeija kapinoi ja teloitti valtion johtajan kenraali Ironsin.
1. elokuuta – Charles Whitman ampui 16 ihmistä näkötornista Texasin Austinissa.
1. elokuuta – Kenraali Yakubo Gowon kaappasi vallan Nigeriassa.
2. elokuuta – Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
5. elokuuta – Martin Luther King johti marssia Chicagossa.
10. elokuuta – Itä-Saksa tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
13. elokuuta – Kiina julisti Suuren harppauksen
13. elokuuta – Maanjäristys Turkissa – 2394 kuollutta.
14. elokuuta – Suomen Pientalonpoikien Puolue muutti nimensä Suomen maaseudun puolueeksi ja valitsi puheenjohtajansa Veikko Vennamon presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
15. elokuuta – Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvellä.
17. elokuuta – Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiraatit aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
26. elokuuta – Mellakoita Ranskan Somalimaassa.
30. elokuuta – Ranska tarjosi Somalimaalle itsenäisyyttä.
1. syyskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei hän pyri seuraavalle kaudelle Vietnamin tilanteen vuoksi.
6. syyskuuta – Valkoihoinen Dimitri Tsafendas puukotti Etelä-Afrikan pääministerin Hendrik Verwoerdin kesken parlamentin istunnon.
19. syyskuuta – Ranska ilmoitti vetävänsä sotilaansa pois Atlantin liiton sotilaskomiteasta.
19. syyskuuta – Scotland Yard ilmoitti pidättäneensä Ronald Edwardsin syytettynä suuren junaryöstön suunnittelusta.
19. syyskuuta – Helsingin hovioikeus langetti kirjailija Hannu Salamalle kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ns. jumalanpilkkajutussa.
30. syyskuuta – Kello 24:00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta. Vankilaan jäi vielä Rudolf Hess.
30. syyskuuta – Botswana itsenäistyi.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

3. lokakuuta – Tunisia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdistyneeseen arabitasavaltaan.
4. lokakuuta – Basutomaa itsenäistyi ja otti nimen Lesotho.
7. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
11. lokakuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
17. lokakuuta – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin YK:n jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
21. lokakuuta – Kahden miljoonan tonnin painoinen jätehiilivuori vyöryi Aberfanin kaivoskylään Walesissa haudaten alleen 30 taloa. Kaivostyöläiset, sotilaat ja poliisit aloittivat epätoivoisen työn hautautuneiden esiinkaivamiseksi. 144 kuolonuhrista suurin osa oli lapsia, koska kylän koulurakennus oli hiilivuoren alle hautuneiden rakennusten joukossa. Myöhemmin oikeusistuin totesi onnettomuuden syynä olleen osaltaan valtakunnallisen hiilineuvoston piittaamattomuuden varomääräyksistä. Sallitun seitsemän metrin sijaan hiilivuoren korkeus oli lähes 40 metriä.
22. lokakuuta – Espanja vaati Yhdistynyttä kuningaskuntaa lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyi ja Espanja sulki rajan autoliikenteeltä.
25. lokakuuta – Jakartan sotilastuomioistuin tuomitsi Indonesian entisen ulkoministerin Subandrion kuolemaan vallankaappaushankkeeseen osallistumisen vuoksi.
26. lokakuuta – NATOn päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
26. lokakuuta – Professori L. Arvi P. Poijärven johtama koulunuudistustoimikunta jätti opetusministeri Reino Oittiselle mietintönsä, jossa se ehdotti kansa- ja kansalaiskoulun tilalle uutta yhdeksänvuotista peruskoulua.
30. lokakuuta – Italian kaksi sosialistipuoluetta yhdistyivät 19 vuoden erillään olon jälkeen.
4. marraskuuta – Egypti ja Syyria allekirjoittivat keskinäisen puolustussopimuksen.
5. marraskuuta – 38 Afrikan maata vaati Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
7. marraskuuta – Professori Ilmo Hela valittiin UNESCOn hallituksen jäseneksi.
11. marraskuuta – Espanja armahti kaikki sisällissodan aikaisista rikoksista tuomitut, käytännössä vain falangistit.
11. marraskuuta – Tuhat kiloa dynamiittia räjähti Rikkihappo Oy:n tehtaalla Laukaan Vihtavuoressa. Dynamiittisekoittamo tuhoutui täysin ja neljä työntekijää sai surmansa.
21. marraskuuta – Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
29. marraskuuta – Asuntohallitus aloitti toimintansa Aravan seuraajana.
30. marraskuuta – Barbados itsenäistyi.
1. joulukuuta – Kurt Georg Kiesingerista tuli Länsi-Saksan liittokansleri.
1. joulukuuta – Pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelivat HMS Tigerilla Välimerellä.
2. joulukuuta – U Thant suostui toiseen kauteen YK:n pääsihteerinä.
3. joulukuuta – Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
7. joulukuuta – Syyria tarjosi aseita Jordanian kapinallisille.
8. joulukuuta – Televisiossa esitettiin Reino Paasilinnan tekemä ohjelma Vakuutusasia - sydämen asia, joka aiheutti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Vakuutusyhtiö Tarmo teki ohjelmasta kantelun oikeuskanslerille, koska se katsoi joutuneensa käsitellyksi ohjelmassa epäasiallisesti.
9. joulukuuta – Ilmatieteen laitos muutti uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsingin Kaisaniemeen.
14. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 127-53 puoluetuen käyttöönoton vuoden 1967 alusta lukien. Asiaa olivat ajaneet ns. kansanrintamapuolueet SDP, Keskustapuolue ja SKDL. Vastustajat arvostelivat puoluetukea voimakkaasti, koska samaan aikaan vähennettiin tai poistettiin kokonaan avustuksia monilta niiden mielestä tärkeiltä ryhmiltä. Myös puolueiden virkakoneistojen vallan pelättiin kasvavan vaarallisesti.
16. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liittynyt saartoon.
18. joulukuuta – Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
20. joulukuuta – Harold Wilson perui kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
31. joulukuuta – Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.
31. joulukuuta – Suomalainen 20-vuotias Tuula Höök murhattiin Englannissa Jerseyn saarella. Murhaajaa ei suuretsinnöistä huolimatta onnistuttu tavoittamaan.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

Maailman ensimmäinen albiino gorilla löydettiin Päiväntasaajan Guineasta. Samana vuonna se myös pyydystettiin ja kuljetettiin Barcelonan eläintarhaan. Eläintarhassa se ristittiin Floquet de Neuksi eli Lumihiutaleeksi.
Star Trek-sarja alkoi Yhdysvalloissa.

[muokkaa] Syntyneitä

17. tammikuuta – Shabba Ranks, jamaikalainen reggae-laulaja
31. tammikuuta – Jyrki Järvilehto, suomalainen Formula 1 -kuljettaja.
6. helmikuuta – Rick Astley, brittiläinen laulaja
16. helmikuuta – Tomi Kontio, suomalainen kirjailija
20. helmikuuta – Cindy Crawford, yhdysvaltalainen malli
21. helmikuuta – Oskari Katajisto, suomalainen näyttelijä
10. maaliskuuta – Edie Brickell, yhdysvaltalainen laulaja
16. maaliskuuta – Hans-Peter Geerdes ("H. P. Baxxter"), saksalainen laulaja ("Scooter")
18. maaliskuuta – Jerry Cantrell, yhdysvaltalainen kitaristi ja lauluntekijä
7. huhtikuuta – Michela Figini, sveitsiläinen alppihiihtäjä
28. huhtikuuta – Jean-Luc Crétier, ranskalainen alppihiihtäjä
11. toukokuuta – Christoph Schneider, saksalainen rumpali ("Rammstein")
16. toukokuuta – Janet Jackson, yhdysvaltalainen laulaja
4. kesäkuuta – Cecilia Bartoli, italialainen oopperalaulaja
30. kesäkuuta – Mike Tyson, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
5. heinäkuuta – Ari-Pekka Anttila, suomalainen jazz-muusikko
7. elokuuta – Jimmy Wales, Wikipedian yhdysvaltalainen perustaja
7. elokuuta – Päivi Alasalmi, suomalainen kirjailija
14. elokuuta – Halle Berry, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. elokuuta – Darrell Lance Abbott ("Dimebag"), yhdysvaltalainen kitaristi
24. lokakuuta – Roman Abramovitš, venäläinen oligarkki
16. marraskuuta – Christian Lorenz, saksalainen kosketinsoittaja ("Rammstein")
17. marraskuuta – Jeff Buckley, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
30. marraskuuta – Mika Salo, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
6. joulukuuta – Jukka Olkkonen, suomalainen näyttelijä
14. joulukuuta – Thim Sköld ("Tim Skold"), ruotsalainen muusikko
21. joulukuuta – Kiefer Sutherland, kanadalainen näyttelijä
28. joulukuuta – Antti Majanlahti, suomalainen näyttelijä

[muokkaa] Kuolleita

1. tammikuuta – Vincent Auriol, Ranskan presidentti
11. tammikuuta – Hannes Kolehmainen ("The Smiling Finn"), suomalainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1889)
11. tammikuuta – Alberto Giacometti, italialainen taidemaalari
14. tammikuuta – Sergei Koroljov, neuvostoliittolainen raketti-insinööri ja avaruusalusten suunnittelija
15. tammikuuta – Hilja Haahti, suomalainen kirjailija
18. tammikuuta – Hilja Riipinen, suomalainen kansanedustaja ja kouluneuvos
1. helmikuuta – Buster Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
1. helmikuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (itsemurha)
10. helmikuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri
20. helmikuuta – Chester Nimitz, saksalainen amiraali
5. maaliskuuta – Anna Ahmatova, neuvostoliittolainen runoilija
10. maaliskuuta – Frits Zernike, vuoden 1953 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko
21. maaliskuuta – Lauri Ikonen, suomalainen säveltäjä
11. huhtikuuta – Maximiliano Hernández Martínez, El Salvadorin diktaattori (salamurha)
13. huhtikuuta – Abdul Salam Arif, Irakin presidentti
19. huhtikuuta – Väinö Tanner, suomalainen poliitikko, ministeri ja osuustoimintamies
21. huhtikuuta – Viljo Kojo, suomalainen kirjailija ja taidemaalari
30. toukokuuta – Wäinö Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä
9. kesäkuuta – Eero Roine, suomalainen näyttelijä
17. kesäkuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija
21. kesäkuuta – Kalle Jutila, suomalainen poliitikko, professori
7. heinäkuuta – George de Hevesy, vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen kemisti
13. heinäkuuta – Reino Lehto, suomalainen lakimies ja maaherra
31. heinäkuuta – Lars Görling, ruotsalainen pianotaiteilija
6. elokuuta – Cordwainer Smith, tieteiskirjailija
6. syyskuuta – Einar W. Juva, suomalainen historioitsija, professori
6. syyskuuta – Hendrik Verwoerd, Etelä-Afrikan pääministeri
8. syyskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
9. syyskuuta – Jaakko Somersalo, suomalainen taidemaalari
12. syyskuuta – Eero A. Wuori, suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs
23. syyskuuta – Marcus Collin, suomalainen taidemaalari
27. syyskuuta – André Breton, ranskalainen runoilija
27. syyskuuta – Irja Salla, suomalainen kirjailija
25. lokakuuta – Johan Helo, suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs
14. joulukuuta – Bruno Jalander, suomalainen kenraali
15. joulukuuta – Walt Disney, yhdysvaltalainen viihdealan pioneeri
27. joulukuuta – Wivi Lönn, suomalainen arkkitehti