New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Uganda – Wikipedia

Uganda

Wikipedia

Republic of Uganda
 
lippu vaakuna
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Yoweri Museveni
Pääkaupunki Kampala
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
236 040 km² (sijalla 81)
15 %
Väkiluku (2006)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
28 195 754 (sijalla 41)
119 / km²
? % (?)
Viralliset kielet englanti, swahili
Valuutta Ugandan šillinki (UGX)
BKT (2004)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 83
? USD
USD 350 (USD 1480 PPP)
HDI (2006) 0,505 (sijalla 154)
Elinkeinorakenne maatalous ? %,
palvelut ? %,
teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+3
ei käytössä
Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta
 
9. lokakuuta 1962
Lyhenne
Maatunnus
 
UG
ajoneuvot: UG
lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero
+256
Motto Jumalan ja maani puolesta
Kansallislaulu Oh Uganda, Land of Beauty
LRA:n toimialueena olevat piirikunnat
LRA:n toimialueena olevat piirikunnat

Ugandan tasavalta eli Uganda on sisämaavaltio itäisessä Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sudan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Ugandan historia

Eurooppalaisten ja arabien saapuessa Ugandaan 1800-luvulla alueella oli joukko kuningaskuntia, joiden historian sanotaan ulottuvaan 1500-luvulle. Suurin ja tärkein näistä oli Buganda.

Arabialaiset kauppiaat saapuivat maan itärannikolle 1830-luvulla. Heitä seurasivat 1860-luvulla brittiläiset valloittajat, jotka etsivät Niiliä. Protestanttiset lähetyssaarnaajat saapuivat maan itäosiin 1877 ja katoliset lähetyssaarnaajat 1879. Iso-Britannia otti maan itäosat haltuunsa ja liitti ne Itä-Afrikan kauppakomppaniaansa vuonna 1888 ja hallitsi niitä protektoraattinaan vuodesta 1894 eteenpäin. Vuonna 1914 britit ottivat haltuun loputkin nykyisen Ugandan alueesta ja siitä tuli lopullisesti Ison-Britannian siirtomaa. Maa itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousi Apollo Milton Obote, joka hallitsi maata poikkeustilalailla vuodesta 1966.

Vuonna 1971 maassa kaappasi vallan armeijan komentaja Idi Amin joka perusti verisen sotilasdiktatuurin. Lähes 50 000 Ugandan aasialaista karkotettiin maasta syyskuussa 1972 ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Tuhansia Idi Aminin vastustajiksi epäiltyjä kidutettiin ja murhattiin. Epäilyttäväksi koettuja etnisiä ryhmiä vastaan käynnistettiin suoranainen kansanmurha. Marraskuussa 1978 Idi Amin aloitti rajasodan Tansaniaa vastaan, mutta sota kääntyi nopeasti tappiolliseksi ja huhtikuussa 1979 tansanialaiset joukot marssivat Kampalaan pakottaen Aminin maanpakoon.

Tansanian avustuksella valtaan nousi jälleen Apollo Milton Obote, jonka UPC-puolue voitti joulukuussa 1980 vaalit vaalivilppisyytösten saattelemana. Yoweri Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) aloitti sisällissodan hallitusta vastaan helmikuussa 1981. Oboten hallitus vastasi verisellä tukahduttamispolitiikalla, väestönsiirroilla ja NRA:n kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhilla. Eräiden arvioiden mukaan Oboten terrori ja sisällissota vaati jopa 500 000 ugandalaisen hengen.

Heinäkuussa 1985 vallan kaappasi kenraali Tito Lutwa Okello ja Obote pakeni jälleen ulkomaille. Ugandan armeija, jonka sotilaat oli rekrytoitu paljolti Pohjois-Ugandasta, vetäytyi kuitenkin NRA:n jokkojen tieltä pohjoiseen ja tammikuussa 1986 Museveni saattoi julistautua presidentiksi.

Musevenin johtaman NRM-liikkeen valtakaudella Ugandan talous ja ihmisoikeustilanne on kohentunut aikaisempaan verrattuna. Poliittisten puolueiden toiminta on kielletty, mutta maassa on pidetty suhteellisen rehellisiä parlamentti- ja presidentinvaaleja.lähde? Pohjois-Ugandassa on vuodesta 1986 toiminut Joseph Konyn johtama kapinaliike "Lord's Resistance Army" (LRA), jonka yhteiskuntapoliittinen agenda on hyvin häilyvä. Yhtäältä sen väitetään pyrkivän luomaan Raamatun kymmenelle käskylle pohjautuvan valtion Pohjois-Ugandaan, toisaalta se taistelee myös Musevenin hallintoa, etelän baganda-väestön ylivaltaa ja muita etnisiä ryhmiä vastaan. LRA:n tärkein kantava voima on kuitenkin silmitön väkivalta, tappaminen, raiskaukset, ryöstely ja siviilien terrorisointi. Afrikkalainen magia on myös varsin olennainen tekijä LRA:n "ideologisessa" viitekehyksessä.lähde?

Sudanin evättyä tukensa LRA:lle, sen asema Etelä-Sudanissa kävi heikoksi vuosien 2005-2006 aikana. Osa sisseistä siirtyi Kongon demokraattisen tasavallan koillisosiin Garamban sademetsään turvaan. LRA suostuikin voimansa vähettyä Etelä-Sudanin SPLM:n avustamana rauhanneuvotteluihin Ugandan hallituksen kanssa, mutta joulukuuhun 2007 mennessä todellista läpimurtoa ei ollut vielä saavutettu.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Ugandan politiikka

Uganda on hallitusmuodoltaan tasavalta. Sen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanvaalein viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi vaalit pidettiin helmikuussa 2006. Vaalit voitti istuva presidentti Yoweri Kaguta Museveni, kun opposition pääehdokkaana oli Kizza Besigye. Vaalit olivat teknisesti ottaen vapaat ja rehelliset, mutta vaaleihin johtanut prosessi ei ollut. Museveni aloitti oikeusprosessin Besigyeä vastaan maanpetos- ja raiskaussyyttein juuri ennen vaaleja. Opposition kokouksia hajotettiin väkivalloin ja presidentin arvostelemista mediassa rajoitettiin. Museveni kävi myös omaa kampanjaansa valtion varoin.

Presidentti nimittää pääministerin virkaansa. Parlamentissa on 303 paikkaa, joista 86:een eturyhmät (kuten naiset ja armeija) saavat valita edustajiaan. Lopuille paikoille valitaan edustajat viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla, joissa jokaisella yli 18-vuotiaalla kansalaisella on äänioikeus.

Tämänhetkinen presidentti on Yoweri Kaguta Museveni ja pääministeri Apolo Nsibambi.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Pääartikkelit: Ugandan piirikunnat ja Ugandan kunnat

Uganda jakautuu periaatteessa neljään hallintoalueeseen: pohjoinen, itäinen, keskinen ja läntinen alue. Hallintoalueilla ei ole nykyään virallista asemaa, vaan valtiota pienemmät yksiköt ovat piirikuntia, joita Ugandassa on yhteensä kahdeksankymmentä. Useita kymmeniä piirikuntia on perustettu muutaman viime vuoden aikana. Useimmat piirikunnat on nimetty niiden hallinnollisen keskuksen mukaan.

Piirikunnat on listattu alapuolella.

Keskinen
  • Kalangala
  • Kampala
  • Kayunga
  • Kiboga
  • Luwero
  • Lyantonde
  • Masaka
  • Mityana
  • Mpigi
  • Mubende
  • Mukono
  • Nakaseke
  • Nakasongola
  • Rakai
  • Sembabule
  • Wakiso
Itäinen
  • Amuria
  • Budaga
  • Bududa
  • Bugiri
  • Bukedea
  • Bukwa
  • Busia
  • Butaleja
  • Iganga
  • Jinja
  • Kaberamaido
  • Kaliro
  • Kamuli
  • Kapchorwa
  • Katakwi
  • Kumi
  • Manafwa
  • Mayuge
  • Mbale
  • Namutumba
  • Pallisa
  • Sironko
  • Soroti
  • Tororo
Pohjoinen
  • Abimi
  • Adjumani
  • Amolatari
  • Amuru
  • Apac
  • Arua
  • Dokolo
  • Gulu
  • Kaabong
  • Kitgum
  • Koboko
  • Kotido
  • Lira
  • Maracha-Terego
  • Moroto
  • Moyo
  • Nakapiripirit
  • Nebbi
  • Oyam
  • Pader
  • Yumbe
Läntinen
  • Bulisa
  • Bundibugyo
  • Bushenyi
  • Hoima
  • Ibanda
  • Isingiro
  • Kabale
  • Kabarole
  • Kabingo
  • Kamwenge
  • Kanungu
  • Kasese
  • Kibaale
  • Kiruhura
  • Kisoro
  • Kyenjojo
  • Masindi
  • Mbarara
  • Ntungamo
  • Rukungiri

[muokkaa] Maantiede

Uganda satelliittikuvassa
Uganda satelliittikuvassa
Pääartikkeli: Ugandan maantiede


Uganda on sisämaavaltio, mutta sillä on yhteys muutamiin suuriin järviin kuten Victoriajärveen, Albertjärveen, Kyogajärveen ja Edwardjärveen. Uganda sijaitsee ylätasangolla, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Ugandan talous

Ugandalla on merkittäviä luonnonvaroja kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (muun muassa kultaa, kuparia ja kobolttia).[1] Poliittisen epävakauden ja huonosti hallinnoidun talousjohdon takia Uganda on kuitenkin kehitysmaa.

Maan tärkein elinkeino on maanviljely, joka työllistää noin 80 % väestöstä. Suurin osa, noin 65%, viennin arvosta tulee kahvista. Uganda on Afrikan suurin robusta-kahvin tuottajamaa.[2]

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Ugandan väestöjakauma

Ugandan väestö jakautuu pääasiassa bantu-kansoihin, niloottiseen kielikuntaan kuuluviin kansoihin ja nilo-hamiittisiin kansoihin. Bantukielistä gandalla on eniten puhujia, noin kolme miljoonaa.

Suurimmat etniset ryhmät olivat vuonna 1992 Baganda 17 %, Ankole 8 %, Basoga 8 %, Iteso 8 %, Bakiga 7 %, Langi 6 %, Rwanda 6 %, Bagisu 5 %, Acholi 4 %.[3]

Vuonna 2002 ugandalaisista oli uskonnoltaan katolisia 42 %, protestantteja 42 %, muslimeja 12 % ja muita, eli esimerkiksi hinduja ja perinteisiä paikallisia uskontoja harjoittavia oli 3 %.[4] Idi Amin karkotti aasialaissyntyiset ugandalaiset 1972, ja silloin hindu- ja sikhiväestön määrä romahti. Aminin kukistumisen jälkeen intialaissyntyisiä afrikkalaisia on palannut Ugandaankin. Vyuonna 1989 heitä arveltiin olevan 10 000, kun 1969 heitä oli 70000.[3]

Aids räjähti 1980-luvulla Ugandassa valtaisaksi terveysongelmaksi, vuoden 1992 tilastoissa HIV-prevalenssin arvioitiin olevan maailman korkein 18,5 %. On kuitenkin huomattava, että luku on varsin epäluotettava.kenen mukaan? Epidemiaa on saatu rajoitettua. Presidentti Musevenin ajama pidättyvyys (Abstinence) ja uskollisuus (Be faithful) ovat olleet peruspilareita Ugandan aidsin vastaisessa ABC-strategiassa. Kondomien (Condoms) käyttöön valtiovalta ei kannusta. Aikuisten HIV-prevalenssi vuodelta 2003 on CIA:n mukaan 4.1 %.[4]

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Ugandan kulttuuri

Ugandan perinteinne kulttuuri noudattelee heimorajoja enemmän kuin valtion rajoja. Länsi-Ugandan sademetsissä elää pygmikansoja, joilla on oma kulttuurinsa. Pohjoisessa ja idässä on niloottiseen kielikuntaan kuuluvia heimoja, muualla bantuheimoja. Jokaisella ryhmällä on omia eeppisiä kansanlaulujaan, joiden tarinat välittyvät sukupolvelta toiselle.

Tunnettu ugandalainen kirjailija ja runoilija Okot p'Bitek (1931-1980) kirjoitti luon kielellä laajoja runoelmia, jotka hän itse käänsi myös englanniksi. Monet hänen teoksistaan ovat satiirisia monologeja, jotka käsittelevät eurooppalaisen ja afrikkalaisen kulttuurin kohtaamisia.[5]

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uganda.

[muokkaa] Lähteet

  1. Uganda aims to exploit its rich resources 2/2008. Entreprenour.com.
  2. Ugandan Coffee: wilting under pressure? The New Agriculturist.
  3. 3,0 3,1 Uganda - Ethnic Groups University of Pennsylvania.
  4. 4,0 4,1 World Factbook CIA. Viitattu 30.3.2008.
  5. Kirjasto.sci.fi



Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu