Uganda
Wikipedia
Republic of Uganda | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
Presidentti | Yoweri Museveni | ||||||
Pääkaupunki | Kampala |
||||||
Muita kaupunkeja | |||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
236 040 km² (sijalla 81) 15 % |
||||||
Väkiluku (2006) – väestötiheys – väestönkasvu |
28 195 754 (sijalla 41) 119 / km² ? % (?) |
||||||
Viralliset kielet | englanti, swahili | ||||||
Valuutta | Ugandan šillinki (UGX) | ||||||
BKT (2004) – yhteensä – per asukas |
sijalla 83 ? USD USD 350 (USD 1480 PPP) |
||||||
HDI (2006) | 0,505 (sijalla 154) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 ei käytössä |
||||||
Itsenäisyys – Isosta-Britanniasta |
9. lokakuuta 1962 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
UG ajoneuvot: UG lentokoneet: ? |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+256 | ||||||
Motto | Jumalan ja maani puolesta | ||||||
Kansallislaulu | Oh Uganda, Land of Beauty |
Ugandan tasavalta eli Uganda on sisämaavaltio itäisessä Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sudan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Ugandan historia
Eurooppalaisten ja arabien saapuessa Ugandaan 1800-luvulla alueella oli joukko kuningaskuntia, joiden historian sanotaan ulottuvaan 1500-luvulle. Suurin ja tärkein näistä oli Buganda.
Arabialaiset kauppiaat saapuivat maan itärannikolle 1830-luvulla. Heitä seurasivat 1860-luvulla brittiläiset valloittajat, jotka etsivät Niiliä. Protestanttiset lähetyssaarnaajat saapuivat maan itäosiin 1877 ja katoliset lähetyssaarnaajat 1879. Iso-Britannia otti maan itäosat haltuunsa ja liitti ne Itä-Afrikan kauppakomppaniaansa vuonna 1888 ja hallitsi niitä protektoraattinaan vuodesta 1894 eteenpäin. Vuonna 1914 britit ottivat haltuun loputkin nykyisen Ugandan alueesta ja siitä tuli lopullisesti Ison-Britannian siirtomaa. Maa itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousi Apollo Milton Obote, joka hallitsi maata poikkeustilalailla vuodesta 1966.
Vuonna 1971 maassa kaappasi vallan armeijan komentaja Idi Amin joka perusti verisen sotilasdiktatuurin. Lähes 50 000 Ugandan aasialaista karkotettiin maasta syyskuussa 1972 ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Tuhansia Idi Aminin vastustajiksi epäiltyjä kidutettiin ja murhattiin. Epäilyttäväksi koettuja etnisiä ryhmiä vastaan käynnistettiin suoranainen kansanmurha. Marraskuussa 1978 Idi Amin aloitti rajasodan Tansaniaa vastaan, mutta sota kääntyi nopeasti tappiolliseksi ja huhtikuussa 1979 tansanialaiset joukot marssivat Kampalaan pakottaen Aminin maanpakoon.
Tansanian avustuksella valtaan nousi jälleen Apollo Milton Obote, jonka UPC-puolue voitti joulukuussa 1980 vaalit vaalivilppisyytösten saattelemana. Yoweri Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) aloitti sisällissodan hallitusta vastaan helmikuussa 1981. Oboten hallitus vastasi verisellä tukahduttamispolitiikalla, väestönsiirroilla ja NRA:n kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhilla. Eräiden arvioiden mukaan Oboten terrori ja sisällissota vaati jopa 500 000 ugandalaisen hengen.
Heinäkuussa 1985 vallan kaappasi kenraali Tito Lutwa Okello ja Obote pakeni jälleen ulkomaille. Ugandan armeija, jonka sotilaat oli rekrytoitu paljolti Pohjois-Ugandasta, vetäytyi kuitenkin NRA:n jokkojen tieltä pohjoiseen ja tammikuussa 1986 Museveni saattoi julistautua presidentiksi.
Musevenin johtaman NRM-liikkeen valtakaudella Ugandan talous ja ihmisoikeustilanne on kohentunut aikaisempaan verrattuna. Poliittisten puolueiden toiminta on kielletty, mutta maassa on pidetty suhteellisen rehellisiä parlamentti- ja presidentinvaaleja.lähde? Pohjois-Ugandassa on vuodesta 1986 toiminut Joseph Konyn johtama kapinaliike "Lord's Resistance Army" (LRA), jonka yhteiskuntapoliittinen agenda on hyvin häilyvä. Yhtäältä sen väitetään pyrkivän luomaan Raamatun kymmenelle käskylle pohjautuvan valtion Pohjois-Ugandaan, toisaalta se taistelee myös Musevenin hallintoa, etelän baganda-väestön ylivaltaa ja muita etnisiä ryhmiä vastaan. LRA:n tärkein kantava voima on kuitenkin silmitön väkivalta, tappaminen, raiskaukset, ryöstely ja siviilien terrorisointi. Afrikkalainen magia on myös varsin olennainen tekijä LRA:n "ideologisessa" viitekehyksessä.lähde?
Sudanin evättyä tukensa LRA:lle, sen asema Etelä-Sudanissa kävi heikoksi vuosien 2005-2006 aikana. Osa sisseistä siirtyi Kongon demokraattisen tasavallan koillisosiin Garamban sademetsään turvaan. LRA suostuikin voimansa vähettyä Etelä-Sudanin SPLM:n avustamana rauhanneuvotteluihin Ugandan hallituksen kanssa, mutta joulukuuhun 2007 mennessä todellista läpimurtoa ei ollut vielä saavutettu.
[muokkaa] Politiikka
-
Pääartikkeli: Ugandan politiikka
Uganda on hallitusmuodoltaan tasavalta. Sen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanvaalein viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi vaalit pidettiin helmikuussa 2006. Vaalit voitti istuva presidentti Yoweri Kaguta Museveni, kun opposition pääehdokkaana oli Kizza Besigye. Vaalit olivat teknisesti ottaen vapaat ja rehelliset, mutta vaaleihin johtanut prosessi ei ollut. Museveni aloitti oikeusprosessin Besigyeä vastaan maanpetos- ja raiskaussyyttein juuri ennen vaaleja. Opposition kokouksia hajotettiin väkivalloin ja presidentin arvostelemista mediassa rajoitettiin. Museveni kävi myös omaa kampanjaansa valtion varoin.
Presidentti nimittää pääministerin virkaansa. Parlamentissa on 303 paikkaa, joista 86:een eturyhmät (kuten naiset ja armeija) saavat valita edustajiaan. Lopuille paikoille valitaan edustajat viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla, joissa jokaisella yli 18-vuotiaalla kansalaisella on äänioikeus.
Tämänhetkinen presidentti on Yoweri Kaguta Museveni ja pääministeri Apolo Nsibambi.
[muokkaa] Hallinnolliset alueet
-
Pääartikkelit: Ugandan piirikunnat ja Ugandan kunnat
Uganda jakautuu periaatteessa neljään hallintoalueeseen: pohjoinen, itäinen, keskinen ja läntinen alue. Hallintoalueilla ei ole nykyään virallista asemaa, vaan valtiota pienemmät yksiköt ovat piirikuntia, joita Ugandassa on yhteensä kahdeksankymmentä. Useita kymmeniä piirikuntia on perustettu muutaman viime vuoden aikana. Useimmat piirikunnat on nimetty niiden hallinnollisen keskuksen mukaan.
Piirikunnat on listattu alapuolella.
|
|
|
[muokkaa] Maantiede
-
Pääartikkeli: Ugandan maantiede
Uganda on sisämaavaltio, mutta sillä on yhteys muutamiin suuriin järviin kuten Victoriajärveen, Albertjärveen, Kyogajärveen ja Edwardjärveen. Uganda sijaitsee ylätasangolla, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla.
[muokkaa] Talous
-
Pääartikkeli: Ugandan talous
Ugandalla on merkittäviä luonnonvaroja kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (muun muassa kultaa, kuparia ja kobolttia).[1] Poliittisen epävakauden ja huonosti hallinnoidun talousjohdon takia Uganda on kuitenkin kehitysmaa.
Maan tärkein elinkeino on maanviljely, joka työllistää noin 80 % väestöstä. Suurin osa, noin 65%, viennin arvosta tulee kahvista. Uganda on Afrikan suurin robusta-kahvin tuottajamaa.[2]
[muokkaa] Väestöjakauma
-
Pääartikkeli: Ugandan väestöjakauma
Ugandan väestö jakautuu pääasiassa bantu-kansoihin, niloottiseen kielikuntaan kuuluviin kansoihin ja nilo-hamiittisiin kansoihin. Bantukielistä gandalla on eniten puhujia, noin kolme miljoonaa.
Suurimmat etniset ryhmät olivat vuonna 1992 Baganda 17 %, Ankole 8 %, Basoga 8 %, Iteso 8 %, Bakiga 7 %, Langi 6 %, Rwanda 6 %, Bagisu 5 %, Acholi 4 %.[3]
Vuonna 2002 ugandalaisista oli uskonnoltaan katolisia 42 %, protestantteja 42 %, muslimeja 12 % ja muita, eli esimerkiksi hinduja ja perinteisiä paikallisia uskontoja harjoittavia oli 3 %.[4] Idi Amin karkotti aasialaissyntyiset ugandalaiset 1972, ja silloin hindu- ja sikhiväestön määrä romahti. Aminin kukistumisen jälkeen intialaissyntyisiä afrikkalaisia on palannut Ugandaankin. Vyuonna 1989 heitä arveltiin olevan 10 000, kun 1969 heitä oli 70000.[3]
Aids räjähti 1980-luvulla Ugandassa valtaisaksi terveysongelmaksi, vuoden 1992 tilastoissa HIV-prevalenssin arvioitiin olevan maailman korkein 18,5 %. On kuitenkin huomattava, että luku on varsin epäluotettava.kenen mukaan? Epidemiaa on saatu rajoitettua. Presidentti Musevenin ajama pidättyvyys (Abstinence) ja uskollisuus (Be faithful) ovat olleet peruspilareita Ugandan aidsin vastaisessa ABC-strategiassa. Kondomien (Condoms) käyttöön valtiovalta ei kannusta. Aikuisten HIV-prevalenssi vuodelta 2003 on CIA:n mukaan 4.1 %.[4]
[muokkaa] Kulttuuri
-
Pääartikkeli: Ugandan kulttuuri
Ugandan perinteinne kulttuuri noudattelee heimorajoja enemmän kuin valtion rajoja. Länsi-Ugandan sademetsissä elää pygmikansoja, joilla on oma kulttuurinsa. Pohjoisessa ja idässä on niloottiseen kielikuntaan kuuluvia heimoja, muualla bantuheimoja. Jokaisella ryhmällä on omia eeppisiä kansanlaulujaan, joiden tarinat välittyvät sukupolvelta toiselle.
Tunnettu ugandalainen kirjailija ja runoilija Okot p'Bitek (1931-1980) kirjoitti luon kielellä laajoja runoelmia, jotka hän itse käänsi myös englanniksi. Monet hänen teoksistaan ovat satiirisia monologeja, jotka käsittelevät eurooppalaisen ja afrikkalaisen kulttuurin kohtaamisia.[5]
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Uganda aims to exploit its rich resources 2/2008. Entreprenour.com.
- ↑ Ugandan Coffee: wilting under pressure? The New Agriculturist.
- ↑ 3,0 3,1 Uganda - Ethnic Groups University of Pennsylvania.
- ↑ 4,0 4,1 World Factbook CIA. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ Kirjasto.sci.fi
![]() |
Pohjois-Afrikka : Algeria · Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia · Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara |
![]() |
Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo |
![]() |
Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad |
![]() |
Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda |
![]() |
Etelä-Afrikka : Angola · Botswana · Etelä-Afrikan tasavalta · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa · Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: Mayotte · Réunion · Saint Helena |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |
Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä |