5. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, josta ilmeni, että kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.
8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta.
15. tammikuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelevan päätöslauselman. Äänin 104–18 kehotettiin "vieraita joukkoja" heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana.
18. tammikuuta – 230 metrin pituinen siltakaari putosi mereen Ruotsissa lähellä GöteborgiaStar Clipper -rahtilaivan törmättyä siihen. Kahdeksan ihmistä kuoli.
5. helmikuuta – Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan.
11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneen panssarivaunun ajettua heidän päälleen.
15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettuaikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa). Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä.
9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille.
11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyvässä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä pidettiin yleisesti arveluttavana.
25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaa Iranissa olevat panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässä Teheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. Presidentti Jimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeri Curys Vance, joka joutui eroamaan.
18. toukokuuta – St. Helens -tulivuori purkautui Washingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
24. toukokuuta – YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
18. kesäkuuta – Niin sanottu Viikinki-oikeudenkäynti päättyi Hangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
10. heinäkuuta – Iranissa paljastettiin armeijan eräiden ryhmittymien salaliitto, jonka päämääränä oli ollut syöstä Khomeini vallasta. Noin 500 sotilasta pidätettiin.
2. elokuuta – Äärioikeistolaiset terroristit räjäyttivät voimakkaan pomminBolognan kaupungin rautatieasemalla Italiassa. Räjähdyksessä sai surmansa 84 ja loukkaantui yli 200 henkilöä. Asemarakennus tuhoutui suureksi osaksi.
8. elokuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar perusti Pariisissa järjestön, jonka tavoitteeksi hän asetti Iranin uskonnollisten johtajien kukistamisen.
13. elokuuta – Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksia Ilomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan. Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta.
18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350-600 karhua.
20. elokuuta – Yli 300 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentällä. Matkustajakone syttyi palamaan nousukiidon aikana, eikä koneen ovia saatu auki.
1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöä sakkoihin.
5. syyskuuta – Maailman pisin (16,32 km) maantietunneli, St. Gothardin tunneli, avattiin Sveitsissä Goschenenin ja Airolon välille.
5. syyskuuta – Sairaalahoidossa ollut Puolan puoluejohtaja Edward Gierek siirrettiin syrjään. Hänen tilalleen valittiin puolalaisillekin entuudestaan miltei täysin tuntematon Stanislaw Kania.
27. syyskuuta – 12 ihmistä kuoli ja 213 loukkaantui Münchenissä, kun Oktoberfestin pääsisäänkäynnin vieressä olleeseen roskalaatikkoon sijoitettu pommi räjähti. Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kuusi uusnatsia, mutta heidät vapautettiin, kun ilmeni, että surmansa saaneiden joukossa oli pommin asettanut opiskelija.
29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessa Uutis-Vuoksi -ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta.
21. lokakuuta – Suomessa alkoi konepäällystön lakko, jonka vuoksi Hailuodon ja Turun saaristokuntien asukkaat jäivät lähes täysin eristyksiin muusta maailmasta lauttojen pysähdyttyä. Lakko päättyi 13. marraskuuta.
23. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin erosi tehtävistään ja hänen tilalleen tuli Nikolai Tihonov. Kosygin oli ollut jo pitkään poissa julkisuudesta sydänvaivojen vuoksi.
12. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetyn Leninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan 17. marraskuuta.
13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Myös STT:n uutiset jäivät pois radiosta.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänyt Harry Kivijärvi.
28. marraskuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetosi toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi 3. joulukuuta.
30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöön kesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvulla energian säästämiseksi.