Burkina Faso

Wikipedia

Burkina Faso
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Blaise Compaoré Ernest Yonli
Pääkaupunki	Ouagadougou (1 005 231 as.) 13° 00' N, 2° 00' W
Muita kaupunkeja	Bobo Dioulasso (386 678 as.), Koudougou (87 841 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	274 200 km² (sijalla 72) 400 km²
Väkiluku (2003)  – väestötiheys  – väestönkasvu	13 228 460 (sijalla 64) 46 / km² 2,53 % (2005)
Viralliset kielet	ranska
Valuutta	CFA-frangi (XOF)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 107 14 245 miljoonaa USD 1 176 USD
HDI (2003)	0,317 (sijalla 175)
Elinkeinorakenne	maatalous 39,5 %, palvelut 41,3 %, teollisuus 19,3 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+0 ei käytössä
Itsenäisyys Ranskasta	5. elokuuta 1960
Lyhenne Maatunnus	BF ajoneuvot: BF lentokoneet: XT
Kansainvälinen suuntanumero	+226
Motto	Unité, Progrès, Justice (Yhtenäisyys, edistys, oikeus)
Kansallislaulu	Une Seule Nuit

Burkina Faso (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. "Burkina faso" tarkoittaa paikallisilla morén ja dioulan kielillä "kunnon ihmisten maa". Burkina Faso sai nykyisen nimensä 4. elokuuta 1984, aiemmin valtiota kutsuttiin nimellä Ylä-Volta. Nykyisin maasta on käytössä myös nimi Burkina.

Burkina Fason kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä burkinalainen.

Sisällysluettelo 1 Historiaa 2 Politiikka 3 Hallinnollinen jako 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestö 7 Kulttuuri 7.1 Musiikki 7.2 Elokuva 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet 10 Juhlapäivät 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

1500-luvun alusta Burkina Fasoa hallitsivat suurimmaksi osaksi mooset, joiden valtakunnan pääkaupunkina oli Ouagadougou. Mooset olivat tärkeä poliittinen voima ja puolustivat aluettaan ja perinteistä animistista uskoaan islamilaisilta fulaneilta. Ranskalaiset joukot kuitenkin kukistivat mossit vuonna 1897 ja tekivät alueesta Ranskan siirtomaan.

Burkina Fasoa hallittiin välillä osana Norsunluurannikkoa, mutta vuonna 1947 se erotettiin Ylä-Voltan siirtomaaksi. Ylä-Voltasta tuli autonominen tasavalta 11. joulukuuta 1958 ja se itsenäistyi 5. elokuuta 1960. Itsenäistymisen jälkeen presidentti Maurice Yaméogo ja hänen johtamansa "Voltalaisten demokraattinen liitto" (UDV) perustivat maahan yksipuoluejärjestelmän. Laajojen levottomuuksien jälkeen armeija kuitenkin kaatoi Yaméogon hallinnon 1966. Everstiluutnantti Sangoulé Lamizana nousi maan johtoon, ensin sotilashallinnon johtohahmona ja vuodesta 1970 presidenttinä. Lamizanan presidenttiyttä jatkettiin avoimissa vaaleissa 1978, mutta 25. marraskuuta 1980 eversti Saye Zerbon johtama sotilaskaappaus syrjäytti Lamizanan. Uudet vallankaappaukset toivat valtaan ensin Jean-Baptiste Ouédraogon 7. marraskuuta 1982 ja sitten kapteeni Thomas Sankaran 4. elokuuta 1983. Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan ("Joulusota"), joka vaati noin 100 kuolonuhria.

Vasemmistolainen Sankara murhattiin 15. lokakuuta 1987 Blaise Compaorén järjestämässä uudessa sotilaskaappauksessa. 1990-luvun alussa Burkina Faso siirtyi monipuoluejärjestelmään ja vapaisiin vaaleihin, mutta Compaore ja hänen johtamansa "Demokratian ja edistyksen kongressi" (CDP) ovat säilyttäneet asemansa maan johdossa.

[muokkaa] Politiikka

Burkina Faso on parlamentaarinen demokratia, jossa presidentillä on laajat valtaoikeudet. Presidentti valitaan perustuslain mukaan joka viides vuosi. Ennen valtakausi oli seitsemän vuotta, mutta vuonna 2000 tehdyn perustuslakiuudistuksen myötä sitä lyhennettiin kahdella vuodella. Viimeksi pidetyissä presidentinvaaleissa vuonna 2005 nykyinen presidentti Blaise Compaoré sai 80,4% äänistä.

Maan parlamentti koostuu kahdesta kamarista. Kansalliskokouksen 111 edustajaa valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden kaudeksi, neuvoa-antavan edustuskamarin 178 edustajaa ovat nimitettyjä. Viimeisimmässä, toukokuussa 2002 pidetyissä parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 64,1%. Suurimmat puolueet olivat CDP (hallitseva) 49,5%, 57 paikkaa, ADF-RDA (liberaali) 12,7%, 17 paikkaa ja PDP (sosiaalidemokraattinen) 7,5%, 10 paikkaa. Lisäksi kymmenen pienpuoluetta sai kukin joitakin paikkoja parlamentissa. Toukokuun 2007 parlamenttivaalit päättyivät hallitsevan puolueen voittoon.^[1]

Hallituksen muodostaa koalitio, johon kuuluvat CDP, ADF/RDA, Afrikkalainen konventti demokratian puolesta (CAD), CPS, Suvaitsevaisuuden ja edistyksen liitto (MPT), PAI, Liberaali liitto demokratian puolesta (ULD) ja vihreät (PVB).

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Burkina Faso jakaantuu 13 alueeseen, jotka jakautuvat 45 provinssiin ja provinssit edelleen 301 departementtiin.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Burkina Fason maantiede

Burkina Fason pohjoisosa kuuluu kuivaan Sahelin vyöhykkeeseen. Eteläosille taas tuovat vettä Volta-joen kaikki kolme haaraa. Tärkeimmät joet ovat Mouhoun (Musta-Volta) 1160 km, Nakambe (Valkoinen-Volta), Nazinon (Punainen-Volta). Maan korkein kohta on Mont Tema 749 m.

[muokkaa] Talous

Burkina Faso, jolla ei ole merenrantaa, on yksi maailman köyhimmistä maista. Burkina Fasossa on vain vähän luonnonrikkauksia ja heikosti teollisuutta. Yksi tärkeimmistä vientituotteista on puuvilla, jota muiden lähiseudun maiden kanssa viedään yhteistyössä länsimaihin.

Vuosina 1990-2005 köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla ei 27.2 % väestöstä. Aikuisista vain 23 % osasi lukea vuonna 2005. Bruttokansantulo asukasta kohti oli 400 dollaria.^[2]

[muokkaa] Väestö

Heinäkuussa 2007 Burkina Fasossa arvioitiin elävän 14 326 203 henkeä.^[3]

Burkina Fason väestö eli burkinabet jakautuvat kahteen kulttuuris-kielelliseen ryhmään - voltalaisiin ja mandeihin. Voltalaiset, joihin lukeutuvat mossit (n. 40 % väestöstä) ovat enemmistö.

Noin puolet väestöstä on uskonnoltaan muslimeja, 10 % katolisia, 1–2 % protestantteja ja loput animisteja. Kristinusko on keskittynyt paljolti kaupunkeihin.

HIV/AIDS-ongelma Burkina Fasossa on Länsi-Afrikan suurimpia. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2003 arvion mukaan 2,7–6,5 % maan aikuisväestöstä on HIV-positiivisia. Vuonna 2003 AIDSiin kuoli 29 000 henkeä.^[3] Valtiovalta on kuitenkin toiminut aktiivisesti HIV:n leviämisen rajoittamiseksi ja viime vuosina arviot HIV-positiivisten määrästä eivät ole juurikaan nousseet.

Aivokalvontulehdus on surmannut satoja ihmisiä mm. vuosina 2006 ja 2001.^[1]

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Musiikki

Burkina Fason jokaisella etnisellä ryhmällä on omat musiikkiperinteensä. Maan kansallislaulu on Thomas Sankaran Une Seule Nuit.

Ouagadougoussa sijaitsee kansallinen musiikkimuseo, jossa säilytetään muun muassa useita uniikkeja burkinafasolaiselle musiikkikulttuurille ominaisia soittimia.

[muokkaa] Elokuva

Burkina Fason pääkaupunki, Ouagadougou, on ollut merkittävä afrikkalaisen elokuvateollisuuden kannalta. Siellä myös järjestettään vuosittain afrikkalaiset elokuvafestivaalit. Tunnetuimpiin burkinafasolaisiin elokuvaohjaajiin kuuluu muiden muassa Idrissa Ouédraogo.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• mangaani
• marmori
• kulta
• kupari

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• puuvilla
• kulta
• maapähkinät

[muokkaa] Juhlapäivät

Päivämäärä	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä
3. tammikuuta	Vuoden 1966 vallankaappauksen vuosipäivä
8. maaliskuuta	Naistenpäivä
vaihtelee, keväällä	Pääsiäismaanantai
1. toukokuuta	Vappu
toukokuussa	Helatorstai
4. elokuuta	Vallankumouksen päivä
5. elokuuta	Itsenäisyyspäivä
15. elokuuta	Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
15. lokakuuta	Vuoden 1987 vallankaappauksen vuosipäivä
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä
11. joulukuuta	Tasavallan julistuksen päivä		Ylä-Voltasta tuli autonominen tasavalta Ranskan yhteisössä
25. joulukuuta	Joulu
Vaihtelee	Eid ul-Fitr	Aid el Sagheer	Ramadanin loppu
Vaihtelee	Eid ul-Adha	Aid el Kebir	Uhrauksen juhla

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Burkina Faso Wikitravelissa (englanniksi)
• Tietoa mm. alueista ja provinsseista. (ranskaksi)