1960

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
• 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ns. uudet kaupungit.
• 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
• 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Ahmed Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
• 12.–17. tammikuuta – Purjealus Suomen Joutsen hinattiin Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi siirron aikana lieviä vaurioita.
• 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
• 24. tammikuuta – Suuri kansannousu Algerissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
• 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
• 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
• 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
• 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet "Trinity", "RDS-1" ja "Hurricane" yhteensä.
• 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
• 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
• 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
• 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
• 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
• 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaa kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustille määrätty passipakko.
• 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
• 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
• 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt.
• 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin myöhemmin uudelleen käyttöön rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
• 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
• 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
• 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
• 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
• 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
• 22. toukokuuta – Suurin koskaan mitattu maajäristys Chilessä, 9,5 richterin asteikolla. Noin 3 000 ihmistä sai surmansa järistyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa.
• 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
• 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta ja kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin.
• 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
• 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
• 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
• 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
• 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
• 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
• 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
• 30. kesäkuuta – Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seurasi.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

• 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
• 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
• 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
• 11. heinäkuuta – Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
• 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
• 14. heinäkuuta – YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
• 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
• 25.–26. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
• 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
  • 3. elokuuta – Niger
  • 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
  • 7. elokuuta – Norsunluurannikko
  • 11. elokuuta – Tšad
  • 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
  • 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
  • 17. elokuuta – Gabon
• 6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
• 16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta, mikä on edelleen ihmisen korkeimmalta tekemä hyppy.
• 18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
• 19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
• 19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
• 20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
• 3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
• 12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
• 14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
• 22. syyskuuta – entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
• 29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
• 12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
• 8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
• 8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ns. Kätilöopiston jutun vuoksi.
• 13. marraskuuta – Sammy Davis Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
• 15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
• 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
• 28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
• 1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton 5-tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
• 2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi (Johannes XXIII) tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
• 2. joulukuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
• 9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
• 13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
• 15. joulukuuta – Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
• 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
• 16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
• 17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
• 27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
• 30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa aloitettiin Silvolan tekojärven rakentaminen.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

• Tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.

[muokkaa] Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
• 7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari
• 19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua
• 29. helmikuuta – Khaled, algerialainen muusikko
• 4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
• 4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
• 29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen klarinetisti
• 10. toukokuuta – Bono, irlantilainen muusikko, laulaja ("U2")
• 16. toukokuuta – Rosario Fiorello italialainen viihdyttäjä ja laulaja
• 18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
• 6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
• 9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
• 22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen ympäristöaktivisti
• 4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja
• 18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
• 4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
• 7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salaiset kansiot)
• 8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
• 10. elokuuta – Antonio Banderas, espanjalainen näyttelijä
• 14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
• 26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
• 9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä
• 17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari 1996)
• 30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
• 2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
• 10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen sarjakuvataiteilija
• 12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
• 18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
• 29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
• 18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija

[muokkaa] Kuolleita

• 3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen näyttelijä
• 4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Sivullinen)
• 28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä
• 29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 17. helmikuuta – Vilho Nenonen, suomalainen tykistökenraali
• 2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
• 24. maaliskuuta – Helena Eeva, suomalainen iskelmäsanoittaja
• 14. huhtikuuta – V. A. Sundman, suomalainen kenraali
• 25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä
• 5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä
• 7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija
• 8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä
• 11. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies
• 12. toukokuuta – Masa Niemi, suomalainen koomikko ja näyttelijä (s. 1914, itsemurha)
• 30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut neuvostoliittolainen kirjailija (Tohtori Živago)
• 1. kesäkuuta – Walther Funk, saksalainen poliitikko
• 9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
• 12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija
• 19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko
• 11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija
• 13. heinäkuuta – Alli Paasikivi, presidentti J.K. Paasikiven puoliso
• 16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka
• 18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
• 7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä
• 12. elokuuta – Kalle Väänänen, suomalainen kirjailija
• 5. syyskuuta – Aku Korhonen, suomalainen näyttelijä
• 7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, Itä-Saksan presidentti
• 9. syyskuuta – Jussi Björling, ruotsalainen oopperalaulaja
• 9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä
• 6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali
• 8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali
• 11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko
• 16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko
• 28. marraskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Donald Glaser
• Nobelin kemianpalkinto: Willard Libby
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Frank Burnet ja Peter Medawar
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saint-John Perse
• Nobelin rauhanpalkinto: Albert Luthuli

[muokkaa] Kirjoja

• Täällä Pohjantähden alla 2 – Väinö Linna
• Totuus on armoton – Mauri Sariola
• Peukalokyyti – Olli (Väinö Nuorteva)