4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin johdosta ei-sosialistienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
8. huhtikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen sanoi, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken. Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, "mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi".
22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.
3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rikoslaista. Kolmesta rikoksesta oli lain mukaan vielä ollut - tosin vain sotatilan aikana - mahdollista langettaa kuolemantuomio. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, mm. kaikissa Pohjoismaissa.
30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP otti vastuun teosta.
15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun.
17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
8. heinäkuuta – SMP:n puoluekokouksessa ehdotettiin Veikko Vennamoa presidenttiehdokkaaksi tuleviin vaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi Urpo Leppäsen ja esti siten Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan huolimatta Poutiaisen puolueen kentällä nauttimasta suosiosta.
12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltiudesta puolueessa. Vennamon sanottiin tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle.
5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65-66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta
10. syyskuuta – Lasse Viren voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.
4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa puolueen hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntatyöhön. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun edustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta.
7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
13. lokakuuta – UruguaystaChileenrugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta. Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta. Puolueen eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti 17. lokakuuta.
25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.
28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä "seteliselkärankaisiksi" nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta.
3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä.
8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi.
10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka hän pelkäsi heikentävän Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1300 ja haavoittui 1260 siviiliä.
20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Vierailun aikana todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen Zavidovo-muistio oli vuotanut julkisuuteen.
23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi lähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa.
28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta1978 saakka.