16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ns. kellarijutun vuoksi.
maaliskuu – Nixon määräsi Ho Chi Minhin huoltotien pommittamisesta Laosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukot Kamputseaan hyökkäämään "kommunistien tukikohtia" vastaan.
4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kent State Universityssa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avatessa tulen Kamputsean sotaa vastustavaan mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.[1]
8. toukokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
18. kesäkuuta – Britannian vuoden 1970 vaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton ja Edward Heathista tuli pääministeri.
22. kesäkuuta – Iranin shaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita shaahia vastustavia mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
Syyskuu – "Musta Syyskuu" – 6. syyskuuta Palestiinan vapautuksen kansanrintama kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle, ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentävän koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.[2]
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa yksipuolisena ja asenteellisena.
24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeriVäinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat presidentti Pompidou, Nixon, prinssi Charles, Edward Heath, rouva Gandhi ja Iranin šaahi.
15. joulukuuta – Puolan ruuan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Viscayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. päivä 30 vuoden vankeustuomioiksi.