ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Indonesia – Wikipedia

Indonesia

Wikipedia

Republik Indonesia
Indonesian lippu   Indonesian vaakuna
lippu vaakuna
Indonesian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Varapresidentti		 Susilo Bambang Yudhoyono
Jusuf Kalla
Pääkaupunki Jakarta (8 792 000 as.)
6°08' S, 106°45' E
Muita kaupunkeja Surabaya (2 600 000 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä		 1 919 440 km² (sijalla 15)
4,85 %
Väkiluku (2006)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu		 245 453 000 (sijalla 4)
134 / km²
1,45 % (2005)
Viralliset kielet indonesia
Valuutta rupia (IDR)
BKT (2004)
 – yhteensä
 – per asukas		 sijalla 15
827,4 miljardia USD
3 500 USD
HDI (2003) 0,697 (sijalla 110)
Elinkeinorakenne maatalous 16 %,
palvelut 39 %,
teollisuus 46 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika		 UTC+7 / UTC+9
ei käytössä
Itsenäisyys
 – julistautui
 – tunnustettu		  
17. elokuuta 1945
27. joulukuuta 1949
Lyhenne
Maatunnus
 		 ID
ajoneuvot: RI
lentokoneet: PK
Kansainvälinen
suuntanumero		 +62
Motto Bhinneka Tunggal Ika (vanhaa jaavan kieltä: Erilaisuudessaan yhtenäinen)
Kansallislaulu Indonesia Raya

Indonesian tasavalta (indonesiaksi Republik Indonesia) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu yhteensä 17 508 saaresta, joten se on maailman suurin saaristovaltio. Indonesian väkiluku on yli 234 miljoonaa henkeä. Se on maailman neljänneksi väekkäin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa, vaikka virallisesti se ei olekaan islamilainen tasavalta. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian kanssa. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, kun Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat toisiaan vastaan saadakseen monopolin Maustesaarten kauppaan löytöretkikaudella. Kolme ja puoli vuosisataa kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan jälkeen Indonesia sai itsenäisyytensä toisen maailmansodan päätyttyä. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä: haasteita ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoituminen ja nopeat talousmuutokset.

Indonesian lukuisilla saarilla elää useita toisistaan eroavia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Jaavalaiset ovat suurin ja poliittisesti hallitseva etninen ryhmä. Yhtenäinen identiteetti on Indonesiassa syntynyt kansallisen kielen, muslimienemmistöisen väestön ja siirtomaavallan sekä sitä vastaan käydyn kamppailun kautta. Indonesian kansallinen motto, Bhinneka tunggal ika ("erilaisuudessaan yhtenäinen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilmaisee maan monimuotoisuutta. Separatismi ja muut jännitteet ovat kuitenkin johtaneet väkivaltaisuuksiin, jotka ovat haitanneet maan poliittista ja taloudellista vakautta. Suuresta väkiluvustaan ja tiheästi asutuista seuduistaan huolimatta Indonesiassa on laajoja luonnontilaisia alueita, joilla vallitsee maailman toiseksi suurin biodiversiteetti. Vaikka Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, köyhyys on yksi nyky-Indonesiaa määrittävistä piirteistä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nimi

Nimi Indonesia on peräisin latinan sanasta Indus, joka tarkoittaa Intiaa, ja kreikan sanasta nesos, joka tarkoittaa saarta.[1] Vuonna 1850 George Earl, englantilainen kansatieteilijä, ehdotti termejä Indunesians ja Malayunesians "Intian saariston tai Malaijin saariston" asukkaille.[2] Samassa julkaisussa Earlin oppilas, James Richardson Logan, käytti nimeä Indonesia synonyymina "Intian saaristolle".[3] Alankomaiden Itä-Intian julkaisuissa kirjoittaneet hollantilaiset akateemikot eivät kuitenkaan juuri halunneet käyttää Indonesia-nimeä. Sen sijaan he kutsuivat aluetta nimillä Malaijien saaristo (Maleische Archipel); Alankomaiden Itä-Intia (Nederlandsch Oost Indië), yleisesti Indië, Itä (de Oost) ja jopa Insulinde.[4]

Vuodesta 1900 lähtien nimi Indonesia yleistyi akateemisissa piireissä Alankomaiden ulkopuolella, ja indonesialaiset nationalistiryhmät ottivat sen käyttöönsä.[5] Adolf Bastian Berliinin yliopistosta teki nimen suosituksi kirjansa Indonesien oder die Inseln des Malayichen Archipels, 1884–1894 kautta. Ensimmäinen nimeä käyttänyt indonesialainen oppinut oli Suwardi Suryaningrat (Ki Hajar Dewantara), kun hän perusti Indonesisch Pers-bureau -nimisen uutistoimiston Alankomaihin vuonna 1913.[6]

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Indonesian historia
Indonesialaiset alukset tekivät kauppamatkoja Afrikkaan asti jo ensimmäisellä vuosisadalla. Borobuduriin kaiverrettu laiva noin vuodelta 800.
Indonesialaiset alukset tekivät kauppamatkoja Afrikkaan asti jo ensimmäisellä vuosisadalla. Borobuduriin kaiverrettu laiva noin vuodelta 800.

Homo erectuksen yleisesti Jaavan miehenä tunnetuista fossiilijäänteistä on päätelty, että Indonesian saaristossa oli asutusta ainakin 500 000 vuotta sitten.[7] Austronesialaiset, jotka muodostavat enemmistön maan nykyisestä väestöstä, muuttivat Kaakkois-Aasiaan Taiwanilta. He saapuivat Indonesiaan noin 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, työntäen alueelle alkuperäiset melanesialaiset itään.[8] Ideaaliset maatalousolosuhteet ja riisin märkäviljelyn hallitseminen jo 8. vuosisadalla eaa.[9] sallivat kylien, kaupunkien ja pienien kuningaskuntien kukoistuksen 1. vuosisataan jaa. mennessä. Indonesian strateginen sijainti merireittien varrella rikastutti saarien välistä ja kansainvälistä kauppaa. Esimerkiksi kauppayhteyksiä sekä Intian kuningaskuntiin että Kiinaan perustettiin jo useita vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua.[10] Sen jälkeen kauppa onkin muokannut Indonesian historiaa perustavalla tavalla.[11]

Muskotti on lähtöisin Indonesian Bandasaarilta. Se oli aiemmin yksi maailman arvokkaimmista tuotteista ja veti eurooppalaisia siirtomaavaltoja Indonesiaan.
Muskotti on lähtöisin Indonesian Bandasaarilta. Se oli aiemmin yksi maailman arvokkaimmista tuotteista ja veti eurooppalaisia siirtomaavaltoja Indonesiaan.

600-luvulta eteenpäin voimakas Srivijaya-kuningaskunta kukoisti kaupan ja sen mukana tulleiden uskontojen, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuksesta.[12] 700- ja 900-lukujen välillä maatalousvaltaiset buddhalainen Sailendra-dynastia ja hindulainen Mataram-dynastia kukoistivat ja taantuivat Jaavan sisäosissa. Ne jättivät jälkeensä suuria uskonnollisia monumentteja, kuten Sailendra Borobudurin ja Mataram Prambananin. Hindulainen Majapahit-kuningaskunta perustettiin Jaavan itäosaan 1200-luvun lopulla. Gajah Madan hallinnassa sen vaikutus ulottui suureen osaan Indonesiaa; tätä aikakautta kutsutaan usein Indonesian historian "kultakaudeksi".[13]

Vaikka muslimikauppiaat matkustivat Kaakkois-Aasiassa jo aikaisin islamilaisella kaudella, aikaisimmat todisteet islamiin kääntyneistä ovat Indonesiassa 1200-luvulta Pohjois-Sumatralta.[14] Muut Indonesian alueet hyväksyivät islamin asteittain. Siitä tuli Jaavan ja Sumatran hallitseva uskonto 1500-luvun loppuun mennessä. Suureksi osaksi islam sekoittui jo olemassa oleviin kulttuurin ja uskonnon piirteisiin, mikä sai aikaan Indonesiassa nykyisin pääosin harjoitettavan islamin muodon, erityisesti Jaavalla.[15] Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Indonesiaan vuonna 1512, kun portugalilaiset kauppiaat, Francisco Serrãon johtamina, yrittivät monopolisoida muskotin, mausteneilikan ja kubebapippurin lähteet itselleen Molukeilla.[16] Alankomaalaiset ja brittiläiset kauppiaat seurasivat heitä. Vuonna 1602 alankomaalaiset perustivat Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian (VOC), ja heistä tuli hallitseva eurooppalainen voima alueella. Vararikon jälkeen VOC hajotettiin virallisesti vuonna 1800, ja Alankomaat perustivat Alankomaiden Itä-Intian siirtomaakseen.[16]

Suurimman osan siirtomaakautta Alankomaiden valta alueella oli heikkoa – vasta 1900-luvun alussa se ulottui Indonesian nykyisille rajoille saakka.[17] Japanin hyökkäys ja sitä seurannut miehitys toisen maailmansodan aikana päättivät Alankomaiden hallinnon,[18] ja rohkaisivat aiemmin hiljennettyä Indonesian itsenäisyysliikettä. Kaksi päivää Japanin antautumisen jälkeen elokuussa 1945 Sukarno, vaikutusvaltainen nationalistijohtaja, julisti maan itsenäiseksi, ja hänet nimitettiin sen presidentiksi. Alankomaat yritti saada maan takaisin hallintaansa. Indonesian vallankumous päättyi kuitenkin joulukuussa 1949 siihen, että kansainvälisen painostuksen alla hollantilaiset muodollisesti tunnustivat Indonesian itsenäiseksi.[19]

Sukarno, Indonesian ensimmäinen presidentti.
Sukarno, Indonesian ensimmäinen presidentti.

Sukarno siirtyi demokratiasta autoritaarisempaa hallintoa kohti. Hän säilytti valtansa tasapainottelemalla toisiaan vastustavien voimien, armeijan, islamin ja kommunistien (PKI) kanssa.[20] Vallankaappausyritys 30. syyskuuta 1965 sai vastaansa armeijan, joka johti väkivaltaisia kommunisminvastaisia puhdistuksia. Niiden aikana PKI:tä syytettiin kaappausyrityksestä ja puolue käytännössä tuhottiin.[21] Satoja tuhansia ihmisiä surmattiin.[22] Armeijan päällikkö, kenraali Suharto, syrjäytti poliittisesti heikentyneen Sukarnon, ja hänet nimitettiin muodollisesti presidentiksi maaliskuussa 1968. Hänen Uuden järjestyksen hallintoaan kannatti Yhdysvaltain hallitus,[23] joka rohkaisi ulkomaiden investointeja Indonesiaan. Ne olivat merkittävä tekijä seuraavan kolmen vuosikymmenen taloudellisessa kasvussa.

Vuosina 1997 ja 1998 Aasian talouskriisi iski pahiten Indonesiaan.[24] Se lisäsi tyytymättömyyttä maan hallintoa kohtaan[25] ja johti yleisiin mielenosoituksiin. Suharto erosi 21. toukokuuta 1998.[26] Vuonna 1999 Itä-Timor äänesti haluavansa erota Indonesiasta 25 vuotta kestäneen miehityksen jälkeen. Miehityksen aikaiset sortotoimet ja ihmisoikeusloukkaukset oli tuomittu kansainvälisesti.[27] Suharton eroa seuranneella Reformasi-kaudella demokratia on vahvistunut; maassa on aloitettu alueellisen autonomian ohjelma, ja ensimmäiset suorat presidentinvaalit pidettiin vuonna 2004. Poliittinen ja taloudellinen epävakaisuus, sosiaaliset levottomuudet ja terrorismi ovat hidastaneet kehitystä. Vaikka suhteet eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä ovat suureksi osaksi harmoniset, tyytymättömyys ja väkivalta ovat edelleen ongelmia joillain alueilla. Acehin sotilaallisen konfliktin lopettamisesta saatiin poliittinen sopu vuonna 2005[28].

[muokkaa] Hallinto ja politiikka

Pääartikkeli: Indonesian politiikka

Indonesia on tasavalta, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä. Yhtenäisvaltiona valta on keskittynyt Indonesiassa keskushallitukselle. Sen jälkeen kun presidentti Suharto erosi vuonna 1998, maassa on tehty suuria poliittisia ja rakenteellisia uudistuksia. Neljä lisäystä Indonesian perustuslakiin vuosina 1999, 2000, 2001 ja 2002 ovat uudistaneet lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.[29] Indonesian presidentti on maan valtionpäämies ja armeijan ylipäällikkö, ja ohjaa sisä- sekä ulkopolitiikkaa. Presidentti nimittää ministerineuvoston, jonka jäsenten ei tarvitse olla vaaleilla valittuja. Vuoden 2004 presidentinvaaleissa kansa valitsi presidentin ja varapresidentin ensimmäistä kertaa suoraan.[30] Presidentti voi olla vallassa korkeintaan kaksi viisivuotiskautta peräkkäin.

DPR:n istunto Jakartassa.
DPR:n istunto Jakartassa.

Indonesian korkein kansanedustajisto on Neuvoa-antava kansankokous (MPR). Sen päätehtävät ovat perustuslain tukeminen ja sen muuttaminen, presidentin nostaminen valtaan ja valtion politiikan laajojen suuntaviivojen määrittely. Sillä on valta asettaa presidentti syytteeseen virkavirheestä.[31] MPR:ssä on kaksi eri huonetta: Kansanedustusneuvosto (DPR), jossa on 550 jäsentä, ja Alueellisten edustajien neuvosto (DPD), jossa on 168 jäsentä. DPR hyväksyy lainsäädännön ja valvoo toimeenpanovaltaa; sen puolueisiin ryhmittyneet jäsenet valitaan viisivuotiskausiksi suhteellisella vaalitavalla.[29] Uudistukset vuodesta 1998 lähtien ovat kasvattaneet DPR:n roolia hallinnossa huomattavasti.[32] DPD on vuorostaan parlamentin uusi huone, joka huolehtii alueellisista kysymyksistä.[33]

Maan korkein oikeus on Mahkamah Agung eli Indonesian korkein oikeus. Se koostuu jäsenistä, jotka presidentti nimittää parlamentin kokoamasta ehdokaslistasta. Korkeimman oikeuden alla on neliosainen oikeusjärjestelmä, johon kuuluu yleisiä, uskonnollisia, sotilaallisia ja hallinnollisia oikeusistuimia. Erillinen perustuslakituomioistuin perustettiin vuonna 2003.[34]

[muokkaa] Ulkosuhteet ja armeija

Suharto suhtautui epäilevästi länsivaltoja ja vihamielisesti Malesiaa kohtaan. Hänen jälkeensä Indonesian ulkosuhteet ovat keskittyneet kansainväliseen yhteistyöhön ja myönnytyksiin, jotta maan poliittiselle vakaudelle ja talouskehitykselle saataisiin ulkopuolista tukea. Indonesialla on läheiset suhteet naapureihinsa Aasiassa, ja maa on ASEANin[35] sekä East Asia Summitin perustajajäsen. Indonesia palautti suhteensa Kiinaan vuonna 1990. Suhteiden viilenemisen olivat aiheuttaneet kommunisminvastaiset puhdistukset Suharton kauden alussa.[34] Indonesia on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1950 lähtien, lukuun ottamatta lyhyttä eroa 1960-luvun puolivälissä siksi, että Malesia otettiin turvallisuusneuvoston väliaikaisjäseneksi. Maa oli sitoutumattomien maiden liikkeen ja Islamilaisen konferenssin perustajajäsen.[35] Indonesia on allekirjoittanut ASEANin vapaakauppa-aluesopimuksen, ja se on OPECin, Cairns-ryhmän ja Maailman kauppajärjestön jäsen. Indonesia on saanut humanitaarista ja kehitysapua vuodesta 1966 lähtien, erityisesti Yhdysvalloilta, Euroopalta, Australialta ja Japanilta.[35]

Lippuja Balin vuoden 2002 pommi-iskujen tapahtumapaikalla.
Lippuja Balin vuoden 2002 pommi-iskujen tapahtumapaikalla.

Indonesia on työskennellyt muiden valtioiden kanssa saadakseen syytteeseen Al-Qaedaan ja muuhun sotilaalliseen islamismiin liittyneiden pommi-iskujen tekijöitä.[36] Tuhoisin pommi-isku surmasi 202 henkeä (mukaan lukien 164 ulkomaista matkailijaa) Balilla Kutan turistikaupungissa vuonna 2002.[37] Iskut ja niitä seuranneet matkustusvaroitukset ovat vahingoittaneet pahasti Indonesian matkailualaa.

Indonesian 300 000 jäsenen[38] armeijaan (TNI) kuuluvat maavoimat (TNI-AD), laivasto (TNI-AL, mukaan lukien merijalkaväki) ja ilmavoimat (TNI-AU). Armeijan henkilökunnasta noin 233 000 on aktiivisessa palveluksessa. Puolustusmäärärahat veivät yhden prosentin bruttokansantuotteesta vuonna 2005[39]. Suharton kauden jälkeen vuodesta 1998 armeijan edustus parlamentissa on poistettu, mutta siitä huolimatta sillä on runsaasti poliittista valtaa.[40] Separatistiliikkeet Acehin ja Papuan alueilla ovat johtaneet aseellisiin konflikteihin ja syyteisiin ihmisoikeusloukkauksista ja julmuuksista molemmilla puolilla.[41] Kolme vuosikymmentä kestäneen Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian armeijan välisen sissisodan jälkeen osapuolet sopivat aselevosta Helsingissä vuonna 2005.[42] Papualla on otettu käyttöön merkittäviä alueellisen autonomian takaavia lakeja, joskin ne ovat jääneet epätäydellisiksi.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Indonesian provinssit
Indonesian provinssit.
Indonesian provinssit.

Hallinnollisesti Indonesia koostuu 33 provinssista, joista viidellä on erikoisasema. Jokaisella provinssilla on oma poliittinen hallintonsa ja kuvernöörinsä. Provinssit on jaettu hallintoalueisiin (kabupaten) ja kaupunkeihin (kota), jotka jaetaan edelleen alapiirikuntiin (kecamatan), ja sen jälkeen kyläryhmiin (joko desa tai kelurahan). Sen jälkeen kun asetukset alueellisesta itsehallinnosta otettiin käyttöön vuonna 2001, hallintoalueista ja kaupungeista on tullut keskeisiä alueellisen jaon yksiköitä. Ne tarjoavat suurimman osan julkisista palveluista. Kylätaso on eniten läsnä indonesialaisen päivittäisessä elämässä. Kylän tai kaupunginosan asioita hallinnoi vaaleilla valittu lurah tai kepala desa (kyläpäällikkö).

Aceh, Jakarta, Yogyakarta, Papua ja Länsi-Papua ovat provinsseja, joilla on tavallista enemmän valtaa lainsäädännössä ja suurempi autonomia keskushallinnosta kuin muilla provinsseilla. Acehin hallituksella on esimerkiksi oikeus luoda itsenäinen lakijärjestelmä; vuonna 2003 se otti käyttöön šarian eli islamilaisen lain muodon.[43] Yogyakartalle annettiin erityisalueen status tunnustuksena sen keskeisestä asemasta Indonesian tasavaltalaisten kannattamisessa vallankumouksen aikana. Papua, joka tunnettiin ennen nimellä Irian Jaya, sai autonomian vuonna 2001. Jakarta on vuorostaan maan pääkaupunkialue.

Indonesian provinssit ja niiden pääkaupungit

(Indonesialainen nimi suluissa, kun se eroaa suomenkielisestä)
† viittaa provinsseihin, joilla on erikoisasema

Sumatra

Jaava

Pienet Sundasaaret

  • Bali - Denpasar
  • Läntinen Nusa Tenggara (Nusa Tenggara Barat) - Mataram
  • Itäinen Nusa Tenggara (Nusa Tenggara Timur) - Kupang

Kalimantan

Sulawesi

Molukit

Papua

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Indonesian maantiede
Indonesian kartta.
Indonesian kartta.

Indonesia koostuu 17 508 saaresta, joista noin 6 000 on asuttuja.[44] Saaret sijaitsevat päiväntasaajan molemmilla puolilla. Viisi suurinta saarta ovat Jaava, Sumatra, Kalimantan (Borneon Indonesian puoleinen osa), Uusi-Guinea (Yhdessä Papua-Uuden-Guinean kanssa) ja Sulawesi. Indonesialla on maarajaa Malesian kanssa Borneon ja Sebatikin saarilla, Papua-Uuden-Guinean kanssa Uuden-Guinean saarella ja Itä-Timorin kanssa Timorin saarella. Indonesialla on myös rajaa pohjoisessa Singaporen, Malesian ja Filippiinien kanssa sekä etelässä Australian kanssa kapeissa salmissa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki, Jakarta, sijaitsee Jaavan saarella. Seuraavaksi suurimpia kaupunkeja ovat Surabaya, Bandung, Medan ja Semarang.[45]

Yhteensä 1 919 440 neliökilometrin suuruisena Indonesia on pinta-alaltaan maailman 16. suurin valtio.[46] Maan keskimääräinen väestötiheys on 134 henkeä neliökilometriä kohden, 79. suurin maailmassa.[47] Kuitenkin Jaavalla, maailman väkirikkaimmalla saarella,[48] väestötiheys on 940 henkeä neliökilometriä kohden. Indonesian korkein vuori on 4 884 metriä korkea Puncak Jaya Papualla, suurin järvi on vuorostaan 1 145 neliökilometrin suuruinen Toba Sumatralla. Maan pisimmät joet ovat Kalimantanilla, ja niihin kuuluvat Mahakam, Martapura ja Barito.[49]

Semeru- ja Bromo-vuoret Itä-Jaavalla. Indonesia kuuluu seismiseltä ja vulkaaniselta toiminnaltaan maailman aktiivisimpiin alueisiin.
Semeru- ja Bromo-vuoret Itä-Jaavalla. Indonesia kuuluu seismiseltä ja vulkaaniselta toiminnaltaan maailman aktiivisimpiin alueisiin.

Indonesian sijainti Tyynenmeren, Euraasian ja Australian mannerlaattojen reunoilla on synnyttänyt maan alueelle lukuisia tulivuoria ja aiheuttaa usein maanjäristyksiä. Indonesiassa on ainakin 150 aktiivista tulivuorta,[50] joihin kuuluvat Krakatau ja Tambora. Molemmat ovat kuuluisia tuhoisista purkauksistaan 1800-luvulla. Toba-järven supertulivuoren purkaus noin 70 000 vuotta sitten oli yksi kaikkien aikojen suurimmista purkauksista ja maailmanlaajuinen luonnonkatastrofi. Viimeaikaisiin seismisen aktiivisuuden aiheuttamiin katastrofeihin kuuluvat vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, joka surmasi arviolta 167 736 henkeä Pohjois-Sumatralla,[51] ja Jaavan maanjäristys vuonna 2006. Vulkaaninen tuhka on kuitenkin merkittävä tekijä maan hedelmällisyydessä, joka on historiallisesti ylläpitänyt Jaavan ja Balin tiheää asutusta.[52]

Koska Indonesia sijaitsee päiväntasaajalla, maassa vallitsee trooppinen ilmasto. Vuodessa on toisistaan selvästi erottuvat kuiva kausi ja monsuunin aiheuttama sadekausi. Vuosittainen sademäärä on alankoalueilla keskimäärin 1 780–3 175 millimetriä, ja voi kohota 6 100 millimetriin vuoristoissa. Vuoristoalueilla erityisesti Sumatran länsirannikolla, Länsi-Jaavalla, Kalimantanilla, Sulawesilla ja Papualla sataa eniten. Yleisesti ottaen ilman kosteusprosentti on suuri, keskimäärin noin 80. Lämpötilat vaihtelevat vuoden aikana vain vähän: Jakartan keskimääräinen päivittäinen lämpötila on noin 26–30 astetta.

[muokkaa] Luonto

Äärimmäisen uhanalainen sumatranoranki, Indonesiassa kotoperäinen ihmisapina.
Äärimmäisen uhanalainen sumatranoranki, Indonesiassa kotoperäinen ihmisapina.

Indonesian koon, trooppisen ilmaston ja saaristoluonteen vuoksi maassa on maailman toiseksi korkein biodiversiteetti Brasilian jälkeen.[53] Maan kasvillisuus ja eläimistö ovat sekoitus aasialaisia ja australaasialaisia lajeja. Sundan jalustan saaret (Sumatra, Borneo, Jaava ja Bali) olivat aiemmin yhteydessä manner-Aasiaan, ja niillä asuu runsaasti aasialaista eläimistöä. Suuria lajeja, kuten sumatrantiikeri, jaavansarvikuono, oranki, norsu ja leopardi eli aiemmin runsaasti aina Balilla saakka, mutta niiden määrät ja asuinalueet ovat pienentyneet rajusti.

Metsät peittävät noin 60 prosenttia Indonesiasta.[54] Pienemmän ja tiheämmin asutun Jaavan saaren metsät on kuitenkin suureksi osaksi tuhottu ihmisasutuksen ja maatalouden tieltä. Sumatralla ja Kalimantanilla kasvillisuus on pääosin aasialaista. Sulawesilla, Nusa Tenggaralla ja Molukeilla, jotka ovat olleet pitkään erossa mantereesta, on sen sijaan oma ainutlaatuinen kasvillisuutensa ja eläimistönsä.[55] Papua oli osa Australian mannerta, ja saarella elääkin läheisesti Australian kasvillisuudelle ja eläimistölle sukua oleva lajisto, johon kuuluu yli 600 lintulajia.

Indonesian 80 000 kilometrin pituista rannikkoa ympäröi trooppinen meri, joka on vaikuttanut maan lajiston monimuotoisuuteen. Indonesialla on lukuisia meri- ja rannikkoekosysteemeitä, joihin kuuluu esimerkiksi rantoja, dyynejä, estuaareja, mangrovemetsiä, koralliriuttoja, vuorovesialueita ja pieniä saariekosysteemejä.[1]

Brittiläinen luonnontieteilijä Alfred Russel Wallace kuvaili jakolinjan Indonesian aasialaisen lajiston ja australaasialaisen lajiston välillä.[56] Se tunnetaan Wallacen linjana, ja se kulkee suurin piirtein pohjoisesta etelään Sundan jalustan reunalla Kalimantanin ja Sulawesin välissä sekä syvän Lombokin salmen kautta Lombokin ja Balin välissä. Linjan länsipuolella lajisto on aasialaistyyppistä, Lombokilta itään taas enemmänkin australialaista. Vuoden 1869 kirjassaan The Malay Archipelago Wallace kuvailee useita linjaa ympäröivälle alueelle kotoperäisiä lajeja.[57] Alue on nimetty Wallaceaksi.[56]

Indonesian tiheä väestö ja nopea teollistuminen ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia. Ne eivät useinkaan saa paljon huomiota köyhyyden ja heikon, alirahoitetun hallinnon vuoksi.[58] Ongelmiin kuuluvat suurimittainen metsien tuhoaminen (josta suuri osa tapahtuu laittomasti) ja siihen liittyvät metsäpalot, jotka aiheuttavat savuhaittoja Länsi-Indonesiassa, Malesiassa ja Singaporessa, meren luonnonvarojen liikakäyttö sekä nopeaan kaupungistumiseen ja talouskehitykseen liittyvät ongelmat. Niihin kuuluvat ilmansaasteet, liikenneruuhkat, jätteiden hallinta ja vesikysymykset.[58] Elinympäristöjen tuhoutuminen uhkaa Indonesialle kotoperäisten ja muiden lajien selviytymistä. Niihin kuuluu 140 nisäkäslajia, jotka Maailman luonnonsuojeluliitto on määritellyt vaarantuneiksi ja joista 15 lajia on äärimmäisen uhanalaisia, mukaan lukien sumatranoranki.[59]

Indonesian metsistä on jäljellä vajaat puolet vuoteen 1982 verrattuna voimakkaiden hakkuiden vuoksi. (13.2.2008)[60]

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Indonesian talous
Vesipuhvelia käytetään apuna riisipeltojen auraamisessa Jaavalla. Maatalous on ollut Indonesian tärkein elinkeino vuosisatoja.
Vesipuhvelia käytetään apuna riisipeltojen auraamisessa Jaavalla. Maatalous on ollut Indonesian tärkein elinkeino vuosisatoja.

Indonesian bruttokansantuote on vuonna 2007 arviolta noin 408 miljardia dollaria (1 038 miljardia ostovoimakorjattuna).[61] Vuonna 2007 arvioitu BKT henkeä kohden oli 1 812 dollaria ja ostovoimakorjattuna 4 616 dollaria.[62] Teollisuus muodostaa talouden suurimman alueen, ja tuottavaa 47,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Palvelut muodostavat 40,1 prosenttia ja maatalous 12,9 prosenttia BKT:stä.[63] Maataloudessa työskentelee kuitenkin enemmän ihmisiä kuin talouden muilla sektoreilla, 44,3 prosenttia maan 95 miljoonan hengen suuruisesta työikäisestä väestöstä. Palvelusektorilla työskentelee 36,9 prosenttia ja teollisuudessa 18,8 prosenttia työvoimasta.[64] Merkittäviin teollisuudenaloihin kuuluvat öljyn ja kaasun tuotanto, tekstiilit, vaatteet ja kaivostoiminta. Tärkeitä maataloustuotteita ovat palmuöljy, riisi, tee, kahvi, mausteet ja kumi.

Indonesian suurimmat vientimarkkinat ovat Japani (29,4 prosenttia viennistä vuonna 2006), Singapore (11,8 prosenttia), Yhdysvallat (11,5 prosenttia), Kiina (7,7 prosenttia) ja Etelä-Korea (6,4 prosenttia). Suurimmat tuojat ovat vuorostaan Singapore (29,6 prosenttia), Kiina (11,2 prosenttia) ja Japani (8,8 prosenttia). Vuonna 2006 Indonesian kauppatase oli positiivinen: viennistä saatiin tuloja 102,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja tuontikustannukset olivat 73 miljardia dollaria. Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, joihin kuuluu raakaöljyä, maakaasua, tinaa, kuparia ja kultaa. Maa tuo eniten koneita ja laitteita, kemikaaleja, polttoaineita ja elintarvikkeita.[65]

Jakarta, Indonesian pääkaupunki ja sen taloudellinen keskus.
Jakarta, Indonesian pääkaupunki ja sen taloudellinen keskus.

1960-luvulla maan talous heikkeni rajusti poliittisen epätasapainon, nuoren ja kokemattoman hallituksen ja taloudellisen nationalismin vuoksi. Seurauksena oli äärimmäistä köyhyyttä ja puutetta ruoasta. Kun Sukarnon hallinto kaatui 1960-luvun puolivälissä, talous oli kaaoksessa: inflaatio oli 1 000 prosenttia vuodessa, vientitulot kutistuivat, infrastruktuuri rapistui, tehtaat toimivat minimikapasiteetilla ja investoinnit olivat vähäisiä. Uusi hallinto toi maahan kurinalaisemman talouspolitiikan, jonka seurauksena inflaatio laski, valuutta vakautui ja maahan saatiin houkuteltua ulkomaista apua ja investointeja.[66] Indonesia on OPECin ainoa jäsen Kaakkois-Aasiassa. 1970-luvun korkeat öljyhinnat toivat vientituottoja, jotka auttoivat talouden pitkäaikaiseen kasvuun.[67] Kun taloutta uudistettiin lisää 1980-luvun lopulla,[68] ulkomaisia investointeja virtasi Indonesiaan, erityisesti teollisuustuotantoon. Vuosina 1989–1997 maan talous kasvoikin keskimäärin yli 7 prosenttia vuodessa.[66][69]

Aasian talouskriisi iski juuri Indonesiaan rajuimmin vuosina 1997–1998. Maan valuutan Indonesian rupian vaihtokurssi dollaria vastaan putosi 2 000 rupiasta 18 000 rupiaan. Bruttokansantuote kutistui 13,1 prosenttia.[69] Suhde on sen jälkeen tasaantunut noin 10 000 rupiaan dollaria kohden. Talous on parantunut huomattavasti, vaikkakin hitaasti. Poliittinen epävakaisuus vuodesta 1998 lähtien, hitaat talousuudistukset ja korruptio hallinnon ja talouden kaikilla tasoilla ovat vaikuttaneet toipumisen vaikeuteen.[70][71] Transparency International on sijoittanut Indonesian korruptioindeksissään sijalle 143 yhteensä 180 tutkitusta maasta.[72] Maan bruttokansantuote kuitenkin kasvoi yli viisi prosenttia vuosina 2004 ja 2005, ja kasvun on ennustettu nousevan.[73] Kasvu ei kuitenkaan ole tarpeeksi suurta vähentääkseen huomattavasti työttömyyttä,[71][74] tai lisätäkseen palkkojen hidasta nousua. Polttoaineen ja riisin hintojen nousu on pahentanut köyhyyttä.[75] Vuonna 2006 arviolta 17,8 prosenttia maan väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella, ja 49,0 prosenttia eli alle kahdella dollarilla päivässä.[76]

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Indonesian väestö

Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan Indonesian väkiluku on 206 miljoonaa.[77] Indonesian tilastokeskus arvioi väkiluvun olleen 222 miljoonaa vuonna 2006.[78] 124 miljoonaa henkeä asuu Jaavan saarella, joka on maailman väekkäin saari.[48] 1960-luvulta asti noudatetusta, suhteellisen tehokkaasta perhesuunnitteluohjelmasta huolimatta väestön ennustetaan kasvavan yhteensä 315 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä. Ennuste perustuu arvioituun nykyiseen 1,25 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun.[79]

Minangkabau-hääpari.
Minangkabau-hääpari.

Suurin osa indonesialaisista on Taiwanilta kotoisin olevien, austronesialaisia kieliä puhuneiden kansojen jälkeläisiä. Toinen merkittävä ryhmä on melanesialaiset, jotka asuvat maan itäosassa. Indonesiassa on noin 300 eri etnistä ryhmää, ja maassa puhutaan 742:ta eri kieltä ja murretta[80] Suurin kieli on jaava, jota puhuu 42 prosenttia väestöstä. Jaavankieliset ovat maan poliittisesti ja kulttuurisesti hallitseva väestöryhmä.[81] Sundalaiset, malaijit ja maduralaiset ovat suurimmat ei-jaavalaiset väestöryhmät.[82] Tunne kuulumisesta yhteiseen Indonesian kansakuntaan on läsnä vahvojen alueellisten identiteettien rinnalla.[83] Maan yhteiskunta on pysynyt suureksi osaksi harmonisena, vaikka sosiaaliset, uskonnolliset ja etniset jännitteet ovat paikoin johtaneetkin pahoihin väkivaltaisuuksiin.[84] Indonesiankiinalaiset ovat vaikutusvaltainen etninen vähemmistö, joka muodostaa alle 2 prosenttia väestöstä. Kiinalaiset hallitsevat suurta osaa maan yksityisestä kauppatoiminnasta ja varallisuudesta.[85] Tämä on aiheuttanut huomattavaa katkeruutta ja jopa väkivaltaa kiinalaisia vastaan.[86]

Maan virallinen kansallinen kieli on indonesia, jota puhuu valtaosa indonesialaisista. Sitä opetetaan kouluissa kautta maan. Se on kaupankäynnin, politiikan, tiedotusvälineiden, koulutuksen ja akateemisen maailman kieli. Alun perin se toimi alueen, mukaan lukien nykyisen Malesian, lingua francana, ja se on läheistä sukua malaijin kielelle. Indonesian käyttöä alkoivat edistää ensimmäisen kerran nationalistit 1920-luvulla, ja se julistettiin maan viralliseksi kieleksi Indonesian itsenäistyessä vuonna 1945. Suurin osa indonesialaisista puhuu ainakin yhtä useista sadoista paikallisista kielistä (bahasa daerah), usein äidinkielenään. Niistä jaavan kieli, maan suurimman etnisen ryhmän kieli, on puhutuin.[65] Toisaalta Papualla puhutaan 500 alkuperäistä papualaista ja austronesialaista kieltä tai enemmän, vain 2,7 miljoonan asukkaan alueella.

Medanin suuri moskeija. Indonesian muslimiväestö on maailman suurin.
Medanin suuri moskeija. Indonesian muslimiväestö on maailman suurin.

Vaikka Indonesian perustuslain mukaan maassa on taattava uskonnonvapaus,[87] hallitus tunnustaa virallisesti vain kuusi uskontoa: islam, protestanttisuus, katolisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus.[88] Vaikka Indonesia ei olekaan islamilainen valtio, se on maailman väkirikkain maa, jossa on muslimienemmistö. Lähes 80 prosenttia indonesialaisista on vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan muslimeita.[65] 11 prosenttia väestöstä on kristittyjä, josta noin kaksi kolmasosaa protestantteja, 2 prosenttia hindulaisia ja 1 prosentti buddhalaisia. Suurin osa indonesialaisista hinduista on balilaisia,[89] ja suurin osa buddhalaisista kuuluu maan kiinalaisväestöön.[90] Vaikka hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat nykyisin vähemmistöuskontoja, niillä on ollut huomattava vaikutus maan kulttuuriin. Islam saapui Indonesiaan aluksi Pohjois-Sumatralle 1200-luvulla kauppiaiden välityksellä. Siitä tuli maan valtauskonto 1500-lukuun mennessä.[91] Katolisuuden maahan toivat varhaiset portugalilaiset siirtomaavalloittajat ja lähetyssaarnaajat,[92] ja protestanttisuus levisi pääosin alankomaalaisten kalvinistien ja luterilaisten lähetyssaarnaajien vaikutuksesta siirtomaakaudella.[93] Suuri osa indonesialaisista, kuten jaavalaiset abanganit, Balin hindut ja kristityt dayakit, harjoittavat uskontoaan vähemmän puhdasoppisessa, synkretistisessä muodossa, johon on sisällytetty paikallisia tapoja ja uskomuksia.[94]

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Indonesian kulttuuri
Wayang kulit -varjonukketeatteriesitys.
Wayang kulit -varjonukketeatteriesitys.

Indonesiassa elää noin 300 etnistä ryhmää, joilla on kaikilla vuosisatojen kuluessa kehittyneet omat kulttuuriperintönsä. Maan kulttuuriin ovat vaikuttaneet muun muassa arabialainen, kiinalainen, malaijilainen ja eurooppalainen kulttuuri. Hindulaisesta kulttuurista ja mytologiasta on elementtejä esimerkiksi perinteisissä jaavalaisissa ja balilaisissa tansseissa, kuten myös wayang kulit -nukketeatterissa. Myös Indonesian arkkitehtuuriin on perinteisesti vaikuttanut eniten intialainen arkkitehtuuri, mutta myös Kiinasta, arabeilta ja Euroopasta saadut vaikutteet ovat jättäneet siihen jälkensä.

Tekstiilityyppejä, kuten batiikki, ikat ja songket, kudotaan ympäri Indonesiaa. Tyylit vaihtelevat alueittain. Indonesian suosituimmat urheilulajit ovat sulkapallo ja jalkapallo: maan korkein sarjataso jalkapallossa on Liga Indonesia. Perinteisiin urheilulajeihin kuuluvat sepak takraw ja Maduralla harrastetut härkäkilpailut. Alueilla, joilla on aiemmin sodittu heimosotia, pidetään niitä muistuttavia kilpailuja, kuten caci Floresilla ja pasola Sumballa. Indonesialainen kamppailulaji on pencak silat. Urheilu on Indonesiassa yleensä miesten hallitsemaa, ja yleisölajeihin liitetään usein laiton uhkapeli.[79]

Valikoima indonesialaista ruokaa, kuvassa soto ayam (kananuudelikeitto), sate kerang (simpukkakebab), telor pindang (säilötyt munat), perkedel (uppopaistettua ruokaa) ja es teh manis (makea jäätee).
Valikoima indonesialaista ruokaa, kuvassa soto ayam (kananuudelikeitto), sate kerang (simpukkakebab), telor pindang (säilötyt munat), perkedel (uppopaistettua ruokaa) ja es teh manis (makea jäätee).

Indonesian keittiö vaihtelee alueittain. Se perustuu Kiinan, Euroopan, Lähi-idän ja Intian keittiöihin. Riisi on pääruoka-aine, jota tarjoillaan kasvis- ja lihasivuruokalajien kanssa. Mausteet (erityisesti chili), kookosmaito, kala ja kana ovat perusraaka-aineita.

Perinteiseen indonesialaiseen musiikkiin kuuluvat gamelan ja keroncong. Suosittu nykyaikainen populaarimusiikin laji on dangdut, joka on saanut vaikutteita arabialaisesta, intialaisesta ja malaijien kansanmusiikista. Indonesialainen elokuva oli suosionsa huipulla 1980-luvulla, jolloin kotimaiset elokuvat hallitsivat Indonesian markkinoita[95]. 1990-luvun alussa se kuitenkin taantui huomattavasti.[96] Vuosien 2000 ja 2005 välillä vuosittain julkaistujen kotimaisten elokuvien määrä on tasaisesti kasvanut.[95]

Vanhin todiste kirjoituksesta Indonesiassa on sarja sanskritinkielisiä kirjoituksia, jotka on ajoitettu 400-luvulle. Maan kirjallisuuden merkittäviä hahmoja ovat olleet hollantilainen kirjailija Multatuli, joka arvosteli indonesialaisten kohtelua alankomaiden siirtomaakaudella, itsenäisyyttä edeltävät sumatralaiset nationalistikirjailijat ja poliitikot Muhammad Yamin ja Hamka[97] sekä maan tunnetuin romaanikirjailija Pramoedya Ananta Toer.[98] Monilla indonesialaisilla kansoilla on omat, vahvat suulliset perinteensä, jotka ovat auttaneet heidän kulttuuriperintönsä säilyttämisessä ja määrittelyssä. Tiedotusvälineiden vapaus on lisääntynyt Indonesiassa huomattavasti presidentti Suharton valtakauden jälkeen. Suharton aikana nykyisin lakkautettu Informaatioministeriö valvoi ja kontrolloi kotimaisia tiedotusvälineitä ja hankaloitti ulkomaisen median toimintaa[99]. Maan televisioverkkoon kuuluu kymmenen kaupallista, maanlaajuista kanavaa ja alueellisia kanavia, jotka kilpailevat julkisen TVRI:n kanssa. Internetiä käyttää vain vähemmistö kansasta: vuonna 2007 sillä oli Indonesiassa 20 miljoonaa käyttäjää.[100]

[muokkaa] Lähteet

  • Friend, T.: Indonesian Destinies. Harvard University Press, 2003. ISBN 0-674-01137-6.
  • Ricklefs, M. C.: A History of Modern Indonesia since c.1300, Second Edition. MacMillan, 1991.
  • Schwarz, A.: A Nation in Waiting: Indonesia in the 1990s. Westview Press, 1994. ISBN 1-86373-635-2.
  • Taylor, Jean Gelman: Indonesia: Peoples and Histories. New Haven and London: Yale University Press, 2003. ISBN 0-300-10518-5.
  • Vickers, Adrian: A History of Modern Indonesia. Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-54262-6.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Tomascik, T., Mah, J.A., Nontji, A., Moosa, M.K.: The Ecology of the Indonesian Seas - Part One. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-078-7.
  2. ↑ Earl, George S. W.: On The Leading Characteristics of the Papuan, Australian and Malay-Polynesian Nations. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 119.
  3. ↑ Logan, James Richardson: The Ethnology of the Indian Archipelago: Embracing Enquiries into the Continental Relations of the Indo-Pacific Islanders. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 4:252–347.  ; Earl, George S. W.: On The Leading Characteristics of the Papuan, Australian and Malay-Polynesian Nations. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 254, 277–278.
  4. ↑ Tämä termi tuli käyttöön vuonna 1860 Multatulin vuonna 1859 kirjoittamasta vaikutusvaltaisesta romaanista Max Havelaar. Justus M. van der Kroef: The Term Indonesia: Its Origin and Usage 1951. Journal of the American Oriental Society, n. 71.
  5. ↑ Jusuf M. van der Kroef: The Term Indonesia: Its Origin and Usage 1951. Journal of the American Oriental Society, n. 71.
  6. ↑ Anshory, Irfan: Asal Usul Nama Indonesia Pikiran Rakyat.
  7. ↑ U.S. Library of Congress: Indonesia - history Viitattu 18. joulukuuta 2007.
  8. ↑ Taylor, 2003, s. 5–7
  9. ↑ Taylor, Jean Gelman: Indonesia. New Haven and London: Yale University Press, . ISBN 0-300-10518-5.
  10. ↑ Taylor, Jean Gelman: Indonesia. New Haven and London: Yale University Press, . ISBN 0-300-10518-5.
  11. ↑ Taylor, 2003, s. 3, 9, 10–11, 13, 14–15, 18–20, 22–23; Vickers, 2005, s. 18–20, 60, 133–134
  12. ↑ Taylor, 2003, s. 22–26; Ricklefs, 1991, s. 3
  13. ↑ Peter Lewis: The next great empire 1982. Futures, n. 14.
  14. ↑ Ricklefs, 1991, s. 3–14
  15. ↑ Ricklefs, 1991, s. 12–14
  16. ↑ 16,0 16,1 Ricklefs, M.C: A History of Modern Indonesia Since c.1300, second edition. London: MacMillan, 1993. ISBN 0-333-57689-6.
  17. ↑ Hollantilaiset joukot osallistuivat jatkuvasti kapinoiden kukistamiseen Jaavalla ja sen ulkopuolella. Paikallisten johtajien vaikutusvalta, kuten prinssi Diponegoron Jaavan keskiosassa, Imam Bonjolin Sumatralla ja Pattimuran Molukeilla sekä verinen kolme vuosikymmentä kestänyt sota Acehissa heikentivät Alankomaiden hallintoa ja sitoivat siirtomaajoukot konflikteihin. (Schwartz, 1999, s. 3–4)
  18. ↑ Gert Oostindie ja Bert Paasman: Dutch Attitudes towards Colonial Empires, Indigenous Cultures, and Slaves 1998. Eighteenth-Century Studies, n. 31. ; Ricklefs, M.C.: History of Modern Indonesia Since c.1300, second edition. London: MacMillan, 1993. ISBN 0-333-57689-6.
  19. ↑ U.S. Library of Congress: Indonesia - The National Revolution
  20. ↑ Ricklefs, 1991, s. 237-280
  21. ↑ Friend, 2003, s. 107–109; Ricklefs, 1991, s. 280–283, 284, 287–290
  22. ↑ John Roosa and Joseph Nevins: 40 Years Later: The Mass Killings in Indonesia 5. marraskuuta 2005. Counterpunch. Viitattu 19. joulukuuta 2007.
  23. ↑ RG 59 Records of Department of State; cable no. 868, ref: Embtel 852 5. lokakuuta 1965. US National Archives. ; Adrian Vickers: A History of Modern Indonesia. Cambridge University Press, 2005.  ; David Slater: Geopolitics and the Post-Colonial: Rethinking North-South Relations. London: Blackwell, .
  24. ↑ Delhaise, Philippe F.: Asia in Crisis: The Implosion of the Banking and Finance Systems. Willey, 1998. ISBN 0-471-83450-5.
  25. ↑ Indonesia: from showcase to basket case 1998. Cambridge Journal of Economics, n. 22.
  26. ↑ President Suharto resigns 21. toukokuuta 1998. BBC.
  27. ↑ Burr, W. & Evans, M.L.: Ford and Kissinger Gave Green Light to Indonesia's Invasion of East Timor, 1975: New Documents Detail Conversations with Suharto (National Security Archive Electronic Briefing Book No. 62) 6. joulukuuta 2001. National Security Archive, The George Washington University.
  28. ↑ Aceh rebels sign peace agreement 15. elokuuta 2005. BBC.
  29. ↑ 29,0 29,1 Susi Dwi Harijanti ja Tim Lindsey: Indonesia: General elections test the amended Constitution and the new Constitutional Court. International Journal of Constitutional Law, 2006, nro 4, s. 138–150.
  30. ↑ The Carter Center 2004 Indonesia Election Report 2004. The Carter Center.
  31. ↑ Neuvoa-antava kansankokous (MPR-RI): Ketetapan MPR-RI Nomor II/MPR/2000 tentang Perubahan Kedua Peraturan Tata Tertib Majelis Permusyawaratan Rakyat Republik Indonesia
  32. ↑ Uudistuksiin kuuluu täysi valta lainsäädännössä ilman toimeenpanevien elinten sekaantumista, se, että kaikki DPR:n jäsenet valitaan vaaleilla ja varatut paikat armeijan edustajille on poistettu, ja vain DPR:lle avoimet perusoikeudet. (Harijanti ja Lindsey, 2006)
  33. ↑ Vuoden 2001 perustuslain lisäyksen mukaan DPD koostuu neljästä vaaleilla valitusta puolueeseen kuulumattomasta edustajasta jokaisesta 33 provinssista. Neuvoa-antava kansankokous (MPR-RI): Third Amendment to the 1945 Constitution of The Republic of Indonesia
  34. ↑ 34,0 34,1 Country Profile: Indonesia U.S Library of Congress.
  35. ↑ 35,0 35,1 35,2 Background Note: Indonesia U.S. Department of State.
  36. ↑ Chris Wilson: Indonesia and Transnational Terrorism (Foreign Affairs, Defense and Trade Group) 11. lokakuuta 2001. Parliament of Australia. ; Reyko Huang: Priority Dilemmas: U.S. - Indonesia Military Relations in the Anti Terror War (Terrorism Project) 23. toukokuuta 2002. Center for Defense Information.
  37. ↑ Commemoration of 3rd anniversary of bombings (AAP) The Age Newspaper.
  38. ↑ Chew, Amy: Indonesia military regains ground CNN Asia.
  39. ↑ Witular, Rendi A.: Susilo Approves Additional Military Funding The Jakarta Post. Viitattu 18. joulukuuta 2007.
  40. ↑ Friend, 2003, s. 473–475, 484
  41. ↑ Friend, 2003, s. 270–273, 477–480; BBC News: Indonesia flashpoints: Aceh 29. joulukuuta 2005.
  42. ↑ BBC News: Indonesia agrees Aceh peace deal 17. heinäkuuta 2005. Viitattu 18. joulukuuta 2007.
  43. ↑ Michelle Ann Miller: The Nanggroe Aceh Darussalam law: a serious response to Acehnese separatism? 2004. Asian Ethnicity, n. 5.
  44. ↑ Indonesia Vacations Travel Wizard.
  45. ↑ Witton, Patrick: Indonesia. Melbourne: Lonely Planet, 2003. ISBN 1-74059-154-2.
  46. ↑ Rank Order Area (The World Factbook) Central Intelligence Agency.
  47. ↑ Population density - Persons per km² 2006 (CIA world factbook) Photius Coutsoukis.
  48. ↑ 48,0 48,1 Calder, Joshua: Most Populous Islands World Island Information.
  49. ↑ Republic of Indonesia Microsoft Encarta.
  50. ↑ Volcanoes of Indonesia (Global Volcanism Program) Smithsonian Institute.
  51. ↑ The Human Toll (UN Office of the Special Envoy for Tsunami Recovery) United Nations.
  52. ↑ Whitten, T., Soeriaatmadja, R. E., Suraya A. A.: The Ecology of Java and Bali. Hongkong: Periplus Editions Ltd, 1996.
  53. ↑ Lester, Brown, R: State of the World 1997: A Worldwatch Institute Report on Progress Toward a Sustainable Society (14th edition). New York: W. W. Norton & Company, 1997. ISBN 0393040089.
  54. ↑ Globalis-Indonesia Global Virtual University.
  55. ↑ Whitten, T., Henderson, G., Mustafa, M.: The Ecology of Sulawesi. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-075-2.  ; Monk, K.A., Fretes, Y., Reksodiharjo-Lilley, G.: The Ecology of Nusa Tenggara and Maluku. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-076-0.
  56. ↑ 56,0 56,1 Severin, Tim: The Spice Island Voyage: In Search of Wallace. Abacus Travel, 1997. ISBN 0-349-11040-9.
  57. ↑ Wallace, A.R.: The Malay Archipelago. Periplus Editions, 2000. ISBN 962-593-645-9.
  58. ↑ 58,0 58,1 Jason R. Miller: Deforestation in Indonesia and the Orangutan Population TED Case Studies.
  59. ↑ Massicot, Paul: Animal Info - Indonesia Animal Info - Information on Endangered Mammals.
  60. ↑ YLE Viitattu 13.3.2008.
  61. ↑ Report for Selected Countries and Subjects (GDP) (World Economic Outlook Databaase) International Monetary Fund.
  62. ↑ Report for Selected Countries and Subjects (GDP per capita) (World Economic Outlook Database) International Monetary Fund.
  63. ↑ Indonesia at a Glance (Indonsia Development Indicators and Data) World Bank.
  64. ↑ Official Statistics and its Development in Indonesia (Sub Committee on Statistics: First Session 18–20 February, 2004) Economic and Social Commission for Asia & the Pacific.
  65. ↑ 65,0 65,1 65,2 Indonesia - The World Factbook
  66. ↑ 66,0 66,1 Schwarz, 1994, s. 52–57
  67. ↑ Keskimäärin yli 7 prosenttia vuosina 1968–1981. Schwarz, 1994, s. 52–57
  68. ↑ Ylisäätelyn ja laskevien öljyhintojen vuoksi kasvu hidastui keskimäärin 4,3 prosenttiin vuosina 1981–1988. 1980-luvun lopulla aloitettiin useita talousuudistuksia, joihin kuuluivat rupian hallittu devalvaatio vientituotteiden kilpailukyvyn lisäämiseksi ja sääntelyn vähentäminen. Schwarz, 1994, s. 52–57
  69. ↑ 69,0 69,1 Indonesia: Country Brief (Key Development Data & Statistics) The World Bank.
  70. ↑ Guerin, G.: Don't count on a Suharto accounting 23. toukokuuta 2006. Asia Tims Online.
  71. ↑ 71,0 71,1 Poverty in Indonesia: Always with them 14. syyskuuta 2006. The Economist. ; (seurannut korjaus)
  72. ↑ Corruption Perceptions Index 2007. Transparency International.
  73. ↑ Indonesia: Forecast (Country Briefings) 3. lokakuuta 2006. The Economist.
  74. ↑ Ridwan Max Sijabat: Unemployment still blighting the Indonesian landscape 23. maaliskuuta 2007. The Jakarta Post.
  75. ↑ Vuonna 2005 valtion oli pakko vähentää suuria tukiaan polttoaineiden hintoihin kansainvälisten öljyhintojen noustessa, mikä oli merkittävä syy inflaatioon ja vaikeuksiin.
  76. ↑ Making the New Indonesia Work for the Poor - Overview 2006. World Bank.
  77. ↑ 2000 Population Statistics Indonesian Central Statistics Bureau.
  78. ↑ Tingkat Kemiskinan di Indonesia Tahun 2005–2006 1 syyskuuta 2006. Indonesian Central Statistics Bureau.
  79. ↑ 79,0 79,1 Witton, Patrick: Indonesia. Melbourne: Lonely Planet, 2003. ISBN 1-74059-154-2.
  80. ↑ An Overview of Indonesia (Living in Indonesia, A Site for Expatriates) Expat Web Site Association. ; Merdekawaty, E.: "Bahasa Indonesia" and languages of Indonesia (UNIBZ - Introduction to Linguistics) Free University of Bozen.
  81. ↑ Kingsbury, Damien: Autonomy and Disintegration in Indonesia. Routledge, . ISBN 0-415-29737-0.
  82. ↑ Pienet, mutta merkittävät kiinalaisten, intialaisten, eurooppalaisten ja arabien ryhmät asuvat pääosin kaupunkialueilla.
  83. ↑ Ricklefs, 1991, s. 256
  84. ↑ Maansisäinen muuttoliike (mukaan lukien virallinen transmigrasi-ohjelma) on aiheuttaneet väkivaltaa, kuten paikallisten dayakien toteuttaman satojen maduralaisten joukkomurhan Länsi-Kalimantanilla ja konfliktit Molukeilla, Keski-Sulawesilla ja Länsi-Papualla.
  85. ↑ Schwarz, 1994, s. 53, 80–81; Friend, 2003, s. 85–87, 164–165, 233–237
  86. ↑ S. Long: The Overseas Chinese 9. huhtikuuta 1998. Prospect Magazine.
  87. ↑ The 1945 Constitution of the Republic of Indonesia US-ASEAN.
  88. ↑ Yang, Heriyanto: The History and Legal Position of Confucianism in Post Independence Indonesia August 2005. Religion, n. 10.
  89. ↑ Oey, Eric: Bali. Singapore: Periplus Editions, 1997. ISBN 962-593-028-0.
  90. ↑ Indonesia - Buddhism U.S. Library of Congress.
  91. ↑ Indonesia - Islam U.S. Library of Congress.
  92. ↑ Ricklefs, 1991, s. 25, 26, 28; 1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires Sejarah Indonesia.
  93. ↑ Ricklefs, 1991, s. 28, 62; Vickers, 2005, s. 22; Goh, Robbie B.H.: Christianity in Southeast Asia. Institute of Southeast Asian Studies, . ISBN 9812302972.
  94. ↑ Magnis-Suseno, F.: Javanese Ethics and World-View: The Javanese Idea of the Good Life. Jakarta: PT Gramedia Pustaka Utama, 1981. ISBN 979-605-406-X.  ; Indonesia Annual International Religious Freedom Report 2003 Bureau of Democracy, Human Rights and Labor, Embassy of the United States.
  95. ↑ 95,0 95,1 Kristianto, JB: Sepuluh Tahun Terakhir Perfilman Indonesia Kompas.
  96. ↑ Kondisi Perfilman di Indonesia (The State of The Film Industry in Indonesia) Panton.
  97. ↑ Taylor, 2003, s. 299–301
  98. ↑ Vickers, 2005, s. 3–7; Friend, 2003, s. 74 ja 180
  99. ↑ Shannon L. Smith, Grayson J. Lloyd: Indonesia Today: Challenges of History. Melbourne, Australia: Institute of Southeast Asian Studies, 2001. ISBN 0-7425-1761-6.
  100. ↑ Internet World Stats (Asia Internet Usage, Population Statistics and Information) Miniwatts Marketing Group.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Indonesia.


Aasian valtiot
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet

Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan
Islamilaisen konferenssin jäsenvaltiot
Eurooppa: Turkki · Albania
Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat
Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan
Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti
Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname
Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit
Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä
Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC)
Algeria | Indonesia | Irak | Iran | Kuwait | Libya | Nigeria | Qatar | Saudi-Arabia | Venezuela | Arabiemiirikunnat

Muilla kielillä


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -