1982
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 8. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan monopoliyhtiö AT&T jaettiin 22 eri yhtiöön.
- 13. tammikuuta – Air Floridan Boeing 737 törmäsi siltaan Washington (DC):ssa ja putosi Potomac-jokeen surmaten 78 ihmistä.
- 13. tammikuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisesta. Uusien läänien oli määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 1985 alussa.
- 20. tammikuuta – Imatran kihlakunnanoikeus tuomitsi neljä Finnvalcon hallituksen jäsentä sakkoihin yhteistoimintalain rikkomisesta.
- 27. tammikuuta – Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
- 28. tammikuuta – Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
- 1. helmikuuta – Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton.
- 2. helmikuuta – Haman verilöyly Syyriassa, 20 000 ihmistä surmattiin.
- 15. helmikuuta – Öljynporauslautta Ocean Ranger upposi myrskyssä Newfoundlandin edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmistä menehtyi.
- 19. helmikuuta – Arkkipiispa Mikko Juva ilmoitti yllättäen jäävänsä eläkkeelle syyskuun alusta.
- 19. helmikuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden, Kalevi Sorsan johtaman hallituksen. Edellinen, viimeiset ajat Eino Uusitalon johtama hallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle.
- 23. helmikuuta – Espanjan hallitus kansallisti Rumasan.
- 24. helmikuuta – Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitämässään puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.
- 4. maaliskuuta – Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta.
- 10. maaliskuuta – Yhdysvallat asetti Libyan öljyn kauppasaartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
- 10. maaliskuuta – Astronomia: kaikki yhdeksän planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
- 11. maaliskuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Risto Leskinen siirtyi eläkkeelle.
- 11. maaliskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikärajan alentaminen 67 vuoteen. Olavi Lindblom joutui jättämään Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmäisenä tämän ohjeen nojalla.
- 17. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalle Viikinki-huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen välitöntä syy-yhteyttä kymmenen nuoren hukkumiseen Viikinki-veneen upottua Hangon vesillä syyskuussa 1978, mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin varsin puutteelliseksi.
- 19. maaliskuuta – Falklandin sota: argentiinalaiset joukot nousivat maihin Etelä-Georgian saarella, mikä ennakoi sotaa.
- 20. maaliskuuta – Ajatollah Khomeini ilmoitti Iranin uudenvuoden kunniaksi, että 12–18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij-joukkoihin ja taistella maansa puolesta.[1]
- 23. maaliskuuta – Efraín Ríos Montt tukijoineen kaappasi vallan Guatemalassa.
- 23. maaliskuuta – Helsingin Sanomat erotti toimittaja Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidän osallisuudestaan kohutun Tamminiemen pesänjakajat -kirjan tekoon.
- 26. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto erotti Uudenmaan läänin maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi tieliikennelaki, jossa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi.
- 2. huhtikuuta – Falklandin sota: Argentiina miehitti Falklandinsaaret.
- 7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myönteisesti presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen ja valtiosäännön uudistamiseen.
- 12. huhtikuuta – Kalevi Sorsa ohitti Urho Kekkosen pääministerivuorokausien määrässä ja hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin pääministeri.
- 17. huhtikuuta – Kanadan uusi perustuslaki määräsi täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 25. huhtikuuta – Israel vetäytyi Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
- 30. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi. Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kansanedustaja Vappu Taipale. Södermanin tilalle eduskuntaan nousi Pertti Paasio.
- 1. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
- 2. toukokuuta – Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti argentiinalaisen risteilijän General Belgranon.
- 2. toukokuuta – Puolan hallitus lievensi poikkeustilamääräyksiä. Muun muassa öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
- 8. toukokuuta – Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
- 10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesi Aarno Laitisen irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsi Sanoma Oyn maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset.
- 21. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
- 28. toukokuuta – "Rocky III:n" ensi-iltaesitys, pääosassa nähtiin Sylvester Stallone.
- 29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
- 30. toukokuuta – Espanja liittyi NATOon ensimmäisenä maana sitten Saksan liittotasavallan 1955.
- 1. kesäkuuta – Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin.
- 1. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lähes 2,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksen ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
- 4. kesäkuuta – Tapiolan kirkkoherra Samuel Lehtonen valittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi eläkkeelle jäävän Aimo T. Nikolaisen seuraajaksi.
- 6. kesäkuuta – Libanonin sota alkoi: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanonin ja etenivät Beirutiin asti. Operaation peitenimenä oli "Rauha Galileaan".
- 8. kesäkuuta – Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin vaati YK:n aseidenriisuntakokouksessa ydinaseettoman Pohjolan perustamista.
- 12. kesäkuuta – 750 000 ihmistä osoitti mieltään ydinaseita vastaan New Yorkin Keskuspuistossa.
- 13. kesäkuuta – Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
- 13. kesäkuuta – Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmättyään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
- 14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
- 17. kesäkuuta – Argentiinan presidentti, kenraali Leopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa kärsityn tappion jälkeen.
- 19. kesäkuuta – Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisen Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat.
- 22. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin murhayrityksestä syytetty John Hinckley Jr. todettiin syyntakeettomaksi hänen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
- 22. kesäkuuta – Tampereella avattiin Amurin työläismuseokortteli.
- 22. kesäkuuta – Kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund jätti eduskunnan siirtyessään Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeriksi. Hänen tilalleen tuli Markus Kainulainen.
- 25. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan myönsi eron ulkoministeri Alexander Haigille ja nimitti hänen tilalleen George Shultzin. Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevän suurvaltasuhteiden jyrkkenemistä entisestäänkin ja Lähi-idän politiikan uudelleenarviointia.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 1. heinäkuuta – Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa.
- 2. heinäkuuta – Dragsfjärdin vesillä havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyjä sisältäneitä tynnyreitä. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta, joka pidätettiin 3. elokuuta.
- 9. heinäkuuta – Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissä Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
- 16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
- 20. heinäkuuta – IRA:n siipi räjäytti kaksi pommia Lontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
- 23. heinäkuuta – Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
- 29. heinäkuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.
- 2. elokuuta – Helsingin metro avattiin.
- 6. elokuuta – Rajavartiolaitos aloitti Ahvenanmaan merialueen tehostetun valvonnan. Suomen ja Ruotsin merivartiostot olivat kesän mittaan tehneet useita sukellusvenehavaintoja Ahvenanmerellä.
- 20. elokuuta – Libanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapui Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
- 29. elokuuta – F1-kuljettaja Keke Rosberg voitti Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -kilpailun.
- 3. syyskuuta – Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli Jermu Laine.
- 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti täytti 10 vuotta. Työikäisten suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
- 12. syyskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa John Vikström vihittiin uudeksi arkkipiispaksi. Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola.
- 15. syyskuuta – Hallitus päätti, ettei Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen allasta rakenneta.
- 17. syyskuuta – Kristityt israelilaishyökkääjät toimeenpanivat verilöylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Hyökkäyksen jäljiltä löydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia, enimmäkseen naisia ja lapsia. Teko herätti suuttumusta kautta maailman ja YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi sen yksimielisesti.
- 19. syyskuuta – Scott Fahlman keksi hymiön.
- 22. syyskuuta – Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Pohjois-Suomessa.
- 25. syyskuuta – F1-kuljettaja Keijo "Keke" Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 1. lokakuuta – Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epäluottamuslauseen, hänen seuraajakseen tuli Helmut Kohl.
- 3. lokakuuta – Teologian tohtori Samuel Lehtonen vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.
- 8. lokakuuta – Puola kielsi Solidaarisuus-liikkeen.
- 11. lokakuuta – Suomen Pankin pääjohtajaa Ahti Karjalaista kehotettiin jäämään kuukauden sairauslomalle pitkään jatkuneen alkoholinkäytön vuoksi.
- 28. lokakuuta – Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin maksaessaan kansanedustajan päivärahaa Keskustapuolueen puheenjohtajalle Paavo Väyryselle. Väyrysen kotipaikkana oli pidetty Keminmaata, jossa hänellä oli ollut vain jalasmökki.
- 5. marraskuuta – Länsi-Saksa pyysi Suomelta selvitystä maamme turkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsiläinen ohjelma, jonka mukaan Suomen turkistarhoissa rääkätään eläimiä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
- 8. marraskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin sanoi olleensa etukäteen tietämätön Shatilan ja Sabran pakolaisleireillä tapahtuneesta verilöylystä.
- 12. marraskuuta – Juri Andropov valittiin Neuvostoliitossa edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
- 14. marraskuuta – Lech Wałęsa päästettiin 11 kuukauden arestista.
- 17. marraskuuta – Dragsfjärdin myrkkyjutun oikeuskäsittely päättyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jätehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
- 28. marraskuuta – 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
- 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous teki päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
- 2. joulukuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
- 4. joulukuuta – Kiina otti käyttöön uuden perustuslain.
- 6. joulukuuta – Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvos K.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentin Urho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tämä ei enää itse kyennyt puolustautumaan sitä vastaan. Eräät henkilöt ja sanomalehdet olivat esittäneet Fagerholmin mielestä asiatonta ja henkilöön käyvää kritiikkiä Kekkosta kohtaan.
- 16. joulukuuta – Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitämisen Puolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden 1970 mellakoiden vuosipäivänä. Solidaarisuuden johtaja Lech Walesa, jonka oli tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jälleen vankilaan.
- 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmäinen tämän arvonimen saanut moottoriurheilija.
- 20. joulukuuta – Kymi Kymmene Oy ja Strömberg Oy päättivät yhdistyä. Uuden yhtiön nimeksi tuli Kymi-Strömberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
- 22. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto, pääministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Ahti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
- 26. joulukuuta – Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone.
- 29. joulukuuta – Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kun SKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
- 30. joulukuuta – SKDL veti ministerinsä Sorsan hallituksesta ja heidän tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:stä. Opetusministeri Kalevi Kivistön tilalle tuli Arvo Salo, liikenneministeri Jarmo Wahlströmin tilalle Reino Breilin ja työministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle. Myös sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Korealainen Haidong Gumdo -kamppailulaji perustettiin
[muokkaa] Syntyneitä
- 22. helmikuuta – Susanna Pöykiö, taitoluistelija
- 3. maaliskuuta – Jessica Biel, näyttelijä
- 24. huhtikuuta – Kelly Clarkson, laulaja
- 30. huhtikuuta – Kirsten Dunst, näyttelijä
- 8. toukokuuta – Ninja Sarasalo, malli ja laulaja
- 3. kesäkuuta – Jelena Isinbajeva, venäläinen seiväshyppääjä
- 10. kesäkuuta – Prinsessa Madeleine, Ruotsin kuningasperheen nuorin tytär
- 14. kesäkuuta – Lang Lang, kiinalainen pianisti
- 21. kesäkuuta – Prinssi William, Walesin prinssi Charlesin vanhin poika
- 16. heinäkuuta – Martina Aitolehti, suomalainen malli ja julkisuuden henkilö
- 7. elokuuta – Jasmin Mäntylä, malli ja laulaja
- 8. marraskuuta – Mika Kallio, ratamoottoripyöräilijä
- 29. marraskuuta – Krystal Steal, pornonäyttelijä
- 30. marraskuuta – Elisha Cuthbert, näyttelijä
- 15. joulukuuta – Matías Delgado, jalkapalloilija
- 19. joulukuuta – Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä
- 30. joulukuuta – Kristin Kreuk, näyttelijä
[muokkaa] Kuolleita
- 3. tammikuuta – Heidi Blomstedt, suomalainen keramiikkataiteilija
- 19. tammikuuta – Jyri Schreck, suomalainen runoilija
- 25. tammikuuta – Mihail Suslov, neuvostoliittolainen poliitikko
- 28. tammikuuta – Veli Merikoski, suomalainen lakimies, professori
- 5. helmikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja
- 11. helmikuuta – Joel Laikka, suomalainen kirjailija
- 24. helmikuuta – Leonard Tapaninen, Oulun hiippakunnan piispa
- 2. maaliskuuta – Philip K. Dick, tieteiskirjailija
- 5. maaliskuuta – John Belushi, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. maaliskuuta – Ayn Rand, kirjailija
- 6. maaliskuuta – Tellervo Koivisto, suomalainen kansanedustaja
- 12. maaliskuuta – Jukka Rangell, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
- 19. maaliskuuta – Randy Rhoads, yhdysvaltalainen kitaristi
- 21. maaliskuuta – Kaarina Kari, suomalainen liikuntakasvattaja
- 29. maaliskuuta – Carl Orff, saksalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
- 3. huhtikuuta – Ilpo Kaukovalta, suomalainen kirjailija
- 4. huhtikuuta – Jussi Jurkka, näyttelijä
- 24. huhtikuuta – Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija
- 8. toukokuuta – Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja
- 17. toukokuuta – Toivo Vuorela, suomalainen kansatieteilijä, professori
- 24. toukokuuta – Tauno Palo, suomalainen näyttelijä
- 29. toukokuuta – Romy Schneider, näyttelijä
- 4. kesäkuuta – Hermanni Pihlajamäki, suomalainen olympiapainija
- 5. kesäkuuta – Olle Hellbom, ruotsalainen elokuvaohjaaja
- 7. kesäkuuta – Yrjö Karilas, suomalainen tietokirjailija
- 13. kesäkuuta – Riccardo Paletti, italialainen Formula 1 -kuljettaja
- 29. kesäkuuta – Pentti Irjala, suomalainen näyttelijä
- 2. elokuuta – Gunnar Bärlund, suomalainen nyrkkeilijä
- 12. elokuuta – Helvi Leiviskä, suomalainen säveltäjä
- 12. elokuuta – Henry Fonda, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
- 21. elokuuta – Taisto Martiskainen, suomalainen kuvanveistäjä
- 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen elokuvanäyttelijä
- 1. syyskuuta – Wladyslaw Gomulka, Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri
- 14. syyskuuta – Grace Kelly, Monacon ruhtinatar (auto-onnettomuus)
- 14. syyskuuta – Kristján Eldjárn, Islannin presidentti
- 14. syyskuuta – Bashir Gemayel, Libanonin vastavalittu presidentti
- 4. lokakuuta – Glenn Gould, kanadalainen pianisti
- 7. lokakuuta – Reino Kalliola, suomalainen kasvimaantieteilijä ja kirjailija
- 8. lokakuuta – Lordi Philip Noel-Baker, englantilainen Nobel-rauhanpoliitikko
- 11. lokakuuta – Kyösti Skyttä, suomalainen kirjailija
- 16. lokakuuta – Tapio Tapiovaara, suomalainen taidegraafikko ja -maalari
- 16. lokakuuta – Leo Lähteenmäki, suomalainen näyttelijä
- 5. marraskuuta – Jacques Tati, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä
- 10. marraskuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
- 20. joulukuuta – Artur Rubinstein, puolalais-yhdysvaltalainen pianisti
- 24. joulukuuta – Louis Aragon, ranskalainen kirjailija ja runoilija
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Kenneth Wilson
- Nobelin kemianpalkinto: Aaron Klug
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sune Bergstrom, Bengt Samuelsson ja John Vane
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriel García Márquez
- Nobelin rauhanpalkinto: Alva Myrdal ja Alfonso García Robles
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Efraim Karsh: The Iran-Iraq War 1980–1988 s. 39