Wojciech Jaruzelski

Wikipedia

Wojciech Witold Jaruzelski ['vɔjʨɛx jaru'zɛlskʲi]  kuuntele ääntämys^? (s. 6. heinäkuuta 1923, Kurów, Puola) on kenraali ja Puolan entinen presidentti. Hän oli Puolan pääministerinä vuosina 1981–1985, työläisten yhtenäisyyspuolueen (PZPR) ensimmäinen sihteeri 1981–1989, valtioneuvoston johtajana vuosina 1985–1989 ja Puolan presidenttinä 19. heinäkuuta 1989–22. joulukuuta 1990.

Jaruzelski oli syntyperältään itäisen Puolan aatelinen keskiluokkaisesta perheestä. Hän oli omalla tavallaan isänmaan ystävä mutta sai monien puolalaisten silmissä maanpetturin maineen.

Sisällysluettelo 1 Puolan kansanarmeijan rivissä 2 Toiminta opposition nujertamiseksi 3 Taipuminen opposition vaatimuksiin 4 Jaruzelskin työn jälkiarviointi Puolassa ja ulkomailla 5 Lähteitä

[muokkaa] Puolan kansanarmeijan rivissä

Nuorena Jaruzelski joutui 1940 Puolan jaossa monen muun itäpuolalaisen kanssa kommunistien kyyditsemänä Siperiaan, missä Jaruzelskin isä kuoli. Kun Puolan miehittäjät Neuvostoliitto ja natsi-Saksa joutuivat 1941 sotaan keskenään Jaruzelski - anti-kommunistisista mielipiteistään huolimatta - liittyi Neuvostoliiton miehittämän alueen asukkaana kommunistisen Puolan kansanarmeijan riveihin. Puolan kansanarmeija taisteli Puna-armeijan rinnalla Saksaa vastaan.

Puna-armeijan miehitettyä koko Puolan Jaruzelski ajautui taistelemaan neuvostoliittolaisten rinnalla kansallismielisen Puolan kotiarmeijan joukkoja vastaan. Hän liittyi kommunistipuolueeseen 1947 sodan jälkeen. Vuoteen 1956 mennessä Jaruzelskista oli tullut Puolan armeijan nuorin kenraali. Hänestä tuli yleisesikunnan päällikkö 1965 ja puolustusministerinä hän toimi 1968–1983. Politbyroon täysjäsen 1971.

[muokkaa] Toiminta opposition nujertamiseksi

Jaruzelski edusti kovaa linjaa Puolan usein toistuvien työläislevottomuuksien käsittelyssä: Vuonna 1970 työläisten levottomuuksien kukistamisessa sai surmansa 45, mistä Jaruzelski sai syytteen vuonna 2000. Vuonna 1976 hän kuitenkin käytti veto-oikeuttaan estämään armeijan käytön lakkoilijoita vastaan.

Puolan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Stanisław Kania nimitti Jaruzelskin pääministeriksi 8. helmikuuta 1981, kun vuonna 1980 perustettu Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike alkoi vaatia kommunistisen diktatuurin lopettamista ja rauhanomaista siirtymistä demokratiaan. Jaruszelsi yritti neuvotella lakkoilijoiden kanssa vaatimuksista muttei saavuttanut tuloksia. Jaruzelski julisti 13. joulukuuta 1981 pääministerinä sotatilan ja murskasi Solidaarisuuden ja muun opposition "pelastaakseen maan kuilun partaalta". Lukuisia opposition edustajia vangittiin ja Solidaarisuus siirtyi maanalaiseen toimintaan. 18. lokakuuta Jaruzelski seurasi Kaniaa puolueen ensimmäisenä sihteerinä.

Jaruzelski on puolustellut sotatilaa elämäkerrassaan väittäen sotatilan julistamisen estäneen Neuvostoliiton miehityksen: mikäli puolalaiset kommunistit eivät olisi itse kyenneet estämään vastavallankumousta, venäläiset olisivat murskanneet Puolan opposition itse. Tästä olisi Jaruzelskin mukaan seurannut laajaa verenvuodatusta. Osa puolalaisista pitääkin nykyään Jaruzelskia taitavana valtiomiehenä toisten taas pitäessä häntä maanpetturina. Totuus Jaruzelskin vaikuttimista on ainakin toistaiseksi epäselvä. Sotatila peruutettiin osin 1982.

[muokkaa] Taipuminen opposition vaatimuksiin

1980-luvulla Jaruzelski yritti useita kertoja neuvotella tuloksettomasti löytääkseen konsensuksen talousuudistusten tekemiseen. Hän pysäytti maan talousromahduksen ottamatta ulkomaisia lainoja. Uudistusten toista kierrosta 1988 protestoitiin laajoilla lakoilla. Vuoden 1988 lopussa hän aloitti neuvottelut katolisen kirkon ja solidaarisuuden kanssa Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin tuella. Vaalien 1989 jälkeen kommunistit menettivät valtansa ja Jaruzelskista tuli maan keulakuva. Häntä seurasi presidenttinä Lech Wałęsa marraskuussa 1990.

[muokkaa] Jaruzelskin työn jälkiarviointi Puolassa ja ulkomailla

Puolan Valtakunnanneuvoston puheenjohtaja Wojciech Jaruzelski sai 1989 Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen, mikä on korkein Suomessa ulkomaalaiselle myönnettävä kunniamerkki. Toukokuussa 2005 Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi muistomitalin Jaruzelskille, mitä arvosteli mm. Vaclav Klaus, joka piti Jaruzelskia Tšekkoslovakian miehityksen symbolina. 28. maaliskuuta presidentti Lech Kaczyński myönsi hänelle Siperiaan karkotettujen mitalin, jonka Jaruzelski palautti arvostelun jälkeen Kaczynskin sanottua sen myöntämistä "virheeksi."

31. maaliskuuta 2006 kenraali sai syytteen laittomasta sotatilan asettamisesta vuonna 1981. Pahimmillaan 82-vuotias kenraali voi joutua kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen.

[muokkaa] Lähteitä

• Puolassa nostettiin syyte kenraali Jaruzelskia vastaan, Helsingin Sanomat, 1.4.2006
• Jaruzelskin mitali vaihtui syytteiksi (HS)

	Puolan kolmannen tasavallan presidentit (1989–)
	Wojciech Jaruzelski (1.1.1990–21.12.1990) | Lech Wałęsa (22.12.1990–23.12.1995) | Aleksander Kwaśniewski (23.12.1995–23.12.2005) | Lech Kaczyński (23.12.2005–)