16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Zhdanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Stalinin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä.
8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa saksalaisten tekemäksi.
27. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 opiskelijaa kokoontui PekinginTiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli "teknisesti ja poliittisesti vanhentunut".
26. toukokuuta – Raili ja Reima Pietilän suunnittelema rakennuskokonaisuus valmistui TampereenHervannassa. Nyt tulivat valmiiksi terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.
4. kesäkuuta – Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä. Tapaus herätti länsimaissa tyrmistyksen ja suuttumuksen aallon.
11. kesäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja pääministeri Li Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtaja Zhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjan Jiang Zemin.
23. elokuuta – Baltian ketju: kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoi Vilnan–Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
5. lokakuuta – Kiina esitti Norjan Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle.
25.–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja hänen puolisonsa Raisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.
1. marraskuuta – Liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi. Uudeksi liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka. Vennamon tilalle eduskuntaan nousi kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari.
10. marraskuuta – Bulgarian kommunistisen puoleen johtaja Todor Živkov erosi. Häntä seurannut pääministeri Petre Mladenov muutti puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi.
11. marraskuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940. Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtaja Milos Jakeš erosi.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Paavo Väyrynen rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen toimi tuolloin kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla.
