Tammikuu – Altair 8800:n, yksi ensimmäisiä mikrotietokoneita esiteltiin Popular Electronicsin kannessa. Koneen valmistus aloitettiin toukokuussa ja se jatkui vuoteen 1978. Siinä oli Intel 8080 -suoritin ja 256 tavua keskusmuistia. Se oli myös ensimmäinen tietokone, joka käytti Paul Allenin ja Bill GatesinBASIC-ohjelmistoa.
11. helmikuuta – Margaret Thatcherista tuli Britannian konservatiivipuolueen ensimmäinen naisjohtaja. Hän johti konservatiivi voittoon vuoden 1979 vaalissa toimi pääministerinä 11 vuotta ja luopui puolueen johdosta marraskuussa 1990.[1]
4. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Hänen aateloimistaan lykättiin kahdellakymmenellä vuodella Britannian ulkoministeriön raportin vuodelta 1956 epäillessä häntä kommunistisympatioista ja hänen mentyään kahdesti naimisiin 16-vuotiaan kanssa.[3][4]
4. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.
15. maaliskuuta – Neste Oy:n säiliöalus Enskeri lähti Sköldvikin öljysatamasta kohti Atlanttia. Laivan lastina oli 690 arsenikkipitoista myrkkyä sisältänyttä tynnyriä, jotka oli tarkoitus upottaa mereen Afrikan rannikolla lähellä Päiväntasaajaa. Aikomus herätti vastalauseiden myrskyn.
20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä.
23. huhtikuuta – SDP pyysi pääministeri Kalevi Sorsan johdolla presidentti Urho Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin. Kekkonen suostui.
3. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti kirjoitti, että Kamputseassa on teloitettu tuhansia ihmisiä.
7. toukokuuta – Professori Veli Merikoski esitti julkisuudessa huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen "saatanan tunarit" -kirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta.
4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa.
4. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit pidettäviksi syyskuussa 1975.
13. kesäkuuta – Tasavallan presidentti vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa.
3. heinäkuuta – Työtuomioistuin totesi Simo Juntusen erottamisen Demarin palveluksesta laittomaksi ja tuomitsi lehden kustannusyhtiön Kansanvallan maksamaan Juntuselle 7000 markan vahingonkorvauksen. Erottamisen perusteita oli yleisesti pidetty väärinä ja toimittajan sananvapautta loukkaavina. Juntunen siirtyi Suomen Kuvalehden pakinoitsijaksi.
25. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen ETYK-valtuuskunnan, johon tulivat pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila sekä suurimpien puolueiden puheenjohtajat. Keskustapuolue valitsi edustajakseen kuitenkin tohtori Ahti Karjalaisen.
20. syyskuuta – Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyi. Hänen seuraajakseen tuli Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra.
10. lokakuuta – Hovioikeudenneuvos Ritva Hyöky nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hän oli Suomen ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä.
31. lokakuuta – Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi Teiniliiton tileissä runsaasti epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Liitto oli mm. ilmoittanut jäsenmääräkseen 100 000, kun todellinen luku oli ollut 12 600. Teiniliittoa vaadittiin palauttamaan saamansa valtionapu.
11. marraskuuta – Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
14. marraskuuta – Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Madridin sopimuksessa Marokko sai 2/3 Saharasta ja Mauritania kolmanneksen. Espanjan armeija lähti Länsi-Saharasta ja helmikuussa 1976 Polisario-rintama julisti Saharan demokraattisen arabitasavallan.
27. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti puoluejohtajille ankaransävyisen puhuttelun poliittisen hallituksen aikaansaamiseksi vedoten "kansalliseen hätätilaan".
21. joulukuuta – Konepistoolein aseistautuneet arabiterroristit tunkeutuivat öljyntuottajien OPEC-järjestön kokoukseen Wienissä Itävallassa ja ottivat 11 ministeriä panttivangeiksi. Terroristit syyttivät OPEC-maita salaliitosta Israelin kanssa. Seuraavana päivänä terroristit siirtyivät panttivankeineen Libyaan. Terroristit antautuivat 23. joulukuutaAlgeriassa, jossa he myös vapauttivat kaikki panttivankinsa. Palestiinalaisjärjestöt kiistivät olleensa osallisina kaappauksessa.
24. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Kuuba ilmoittivat jatkavansa Angolan MPLA-sissijärjestön tukemista. Kuuba oli lähettänyt runsaasti sotilaitaan Angolaan MPLA:n avuksi.
29. joulukuuta – Pommi-isku New York Cityn LaGuardia-lentokentällä tappoi 11 ihmistä. Isku on edelleen selvittämättä, eikä kukaan ottanut siitä vastuuta. Syyllisiksi epäiltiin Puerto Ricon itsenäisyyttä tavoittelevaa FALN:a, joka teki yli 120 pommi-iskua 1974–1983, Juutalaisten puolustusliigaa, Palestiinan vapautusjärjestöä ja Jugoslaviasta itsenäisyyttä tavoittelevia kroaatteja.[5]