1940
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 7. tammikuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 44. divisioonan Raatteen tiellä Suomussalmella. Sotasaaliiksi kertyi sata tykkiä ja 43 panssarivaunua sekä useita ajoneuvoja.
- 12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
- 23. tammikuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusjärjestö tekivät niin sanotun tammikuun kihlauksen.
- 11. helmikuuta – Pääpuolustuslinja murtui Puna-armeijan edessä Summan alueella Kannaksella.
- 11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
- 16. helmikuuta – Eduskunta palasi Kauhajoelta Helsinkiin.
- 1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
- 3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
- 12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan. Rauhanehtojen ankaruus aiheutti Suomessa maansurun.
- 12. maaliskuuta – Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
- 13. maaliskuuta – Talvisota päättyi. Suomessa oli suruliputus.
- 18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
- 27. maaliskuuta – Saksan salaisen poliisin (Gestapo) päällikkö Heinrich Himmler antoi määräyksen Auschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 9. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
- 17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea palauttamaan Karjalasta evakuoidun omaisuuden.
- 20. huhtikuuta – Karjalan Liitto perustettiin.
- 23. huhtikuuta – Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
- 30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ole lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia menettämästään omaisuudesta.
- 5. toukokuuta – Norjan pakolaishallitus muodostettiin Lontoossa, jonne myös kuningas Haakon VII oli siirtynyt.
- 7. toukokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
- 9. toukokuuta – Englannin sotajoukot miehittivät Islannin ja Färsaaret.
- 9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
- 10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin.
- 13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maas-joen.
- 14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
- 14. toukokuuta – Alankomaat antautui Saksalle.
- 15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin.
- 15. toukokuuta – Ensimmäinen McDonald's avattiin San Bernardinossa Kaliforniassa.
- 17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
- 22. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin.
- 20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit tuotiin Auschwitzin keskitysleirille.
- 25. toukokuuta – Dunkerquen taistelu alkoi.
- 25. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 1267 Salmissa ja Suojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että suuri määrä erityisesti lapsia ja vanhuksia oli kuollut vankeuden aikana.
- 26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkerquen evakuoinnin.
- 28. toukokuuta – Belgia antautui Saksalle.
- 30. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalan kannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla ja Petsamossa.
- 4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, 300 000 miestä laivattiin Isoon-Britanniaan.
- 10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle.
- 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
- 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
- 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
- 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin.
- 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
- 14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokone Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
- 16. kesäkuuta – Moskova syytti Baltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
- 17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat.
- 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
- 18. kesäkuuta – Kenraali de Gaulle piti Lontoosta käsin radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk. Appel du 18 juin)
- 18. kesäkuuta – Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: "...Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan että taistelu Britanniasta on alkamassa."
- 18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
- 22. kesäkuuta – Ranskan pääministeri Philippe Pétain allekirjoitti antautumisen, jossa Saksan joukot saivat vallan pohjoisessa ja maan länsiosassa, mukaan lukien Pariisi. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
- 23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
- 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Romanian Bessarabian.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne "eivät edustaneet kansaa".
- 9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon.
- 10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
- 14.–15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. "Kansan vihollisiksi" julistettujen - muiden kuin kommunististen - ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin.
- 21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat "anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi".
- 24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen ulkoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
- 26. heinäkuuta – Asetuksella (396/40) lakkautettiin Viipurin klassillinen lyseo ja perustettiin Kuopion klassillinen lyseo.
- 31. heinäkuuta – Adolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
- 1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
- 3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
- 5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
- 6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
- 16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi ulkoministerin paikalta.
- 18. elokuuta – Jyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
- 20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
- 28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
- 28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään.
- 6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
- 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
- 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
- 12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen.
- 27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.
- Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n heinäkuussa 1940. Vakioveikkaus aloitti pelitoiminnan ja ensimmäiset ottelut pelattiin syyskuussa.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 15. lokakuuta – Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys.
- 28. lokakuuta – Italia hyökkäsi Kreikkaan.
- 5. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
- 10. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatsheslav Molotov saapui Berliiniin neuvottelemaan Hitlerin kanssa. Kireässä ilmapiirissä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina 12. marraskuuta.
- 11. marraskuuta – Britannian laivasto aloitti ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
- 11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
- 14. marraskuuta – Luftwaffe tuhosi Coventryn 500 pommikoneella. Kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui 60 000, 568 kuoli.
- 16. marraskuuta – Royal Air Force pommitti kostoiskuna Hampuria.
- 20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät Akselivaltoihin.
- 27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidätti ja teloitti yli 60 entisen kuninkaan Carol II:n luottomiestä.
- 27. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallio pyysi eroa tehtävistään.
- 6. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Väinö Tanneria, Toivo Kivimäkeä eikä marsalkka Mannerheimia saa valita Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton.
- 19. joulukuuta – Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, L. K. Relander ja K. J. Ståhlberg (entiset).
- 23. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus määräsi Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut "omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita".
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- Balintiikeri kuoli sukupuuttoon.
[muokkaa] Syntyneitä
- 5. helmikuuta – H.R. Giger, sveitsiläinen taiteilija
- 5. tammikuuta – Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä
- 19. helmikuuta – Saparmurat Nijazov, Turkmenistanin presidentti (k. 2006)
- 25. helmikuuta – Sigmar Wittig, saksalainen avaruustutkija
- 9. maaliskuuta – Reijo Taipale, suomalainen iskelmälaulaja
- 10. maaliskuuta – Chuck Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. maaliskuuta – Kai Kustaa Vähäkallio, Kytäjän kartanon isäntä (k. 1979)
- 12. maaliskuuta – M.A. Numminen, suomalainen viihdetaiteilija
- 1. huhtikuuta – Aarno Sulkanen, suomalainen näyttelijä
- 25. huhtikuuta – Al Pacino, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. toukokuuta – Eva-Riitta Siitonen, suomalainen kansanedustaja, ylipormestari ja maaherra
- 1. kesäkuuta – René Auberjonois, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 3. kesäkuuta – Heljä Angervo, suomalainen laulaja
- 8. kesäkuuta – Tapani Perttu, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 30. kesäkuuta – Kari Aronpuro, suomalainen kirjailija
- 7. heinäkuuta – Richard Starkey ("Ringo Starr"), brittiläinen rumpali ("The Beatles")
- 13. heinäkuuta – Patrick Stewart, englantilainen näyttelijä
- 14. heinäkuuta – Esko Ollila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
- 27. elokuuta – Nina Banerjee-Louhija, intialais-suomalainen lääkäri ja kirjailija
- 28. elokuuta – Ulla-Maija "Uma" Aaltonen, suomalainen toimittaja ja kirjailija
- 2. syyskuuta – Jack White, saksalainen säveltäjä ja musiikkituottaja
- 23. lokakuuta – Edson Arantes do Nascimento ("Pelé"), brasilialainen jalkapalloilija
- 9. lokakuuta – John Lennon, englantilainen laulaja ("The Beatles") (k. 1980)
- 12. lokakuuta – Esko Salminen, suomalainen näyttelijä
- 14. lokakuuta – Cliff Richard, brittiläinen laulaja
- 27. marraskuuta – Bruce Lee, yhdysvaltalainen toimintaelokuvanäyttelijä (k. 1973)
- 30. marraskuuta – Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
- 20. joulukuuta – Kimmo Pyykkö, suomalainen kuvanveistäjä
- 21. joulukuuta – Arvi Lind, suomalainen televisiotoimittaja ja uutistenlukija (eläkkeellä)
- 21. joulukuuta – Frank Zappa, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1993)
[muokkaa] Kuolleita
- 2. tammikuuta – Birger Wasenius, suomalainen pikaluistelija
- 25. tammikuuta – Elias Simojoki, suomalainen kansanedustaja ja pappi
- 11. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen juoksija
- 14. helmikuuta – Ilmari Kivinen ("Tiitus"), suomalainen kirjailija
- 16. helmikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa)
- 29. helmikuuta – Nyrki Tapiovaara, suomalainen ohjaaja
- 1. maaliskuuta – A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija
- 3. maaliskuuta – Arvi Tikkala, suomalainen iskelmälaulaja
- 9. maaliskuuta – Martti Uosikkinen, suomalainen olympiavoimistelija
- 10. maaliskuuta – Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija
- 16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, vuoden 1909 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
- 14. toukokuuta – Emma Goldman, venäläissyntyinen anarkisti ja feministi
- 28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen, saksalainen prinssi (valittiin Suomen kuninkaaksi 1918) (s. 1868)
- 29. kesäkuuta – Paul Klee, saksalais-sveitsiläinen taidemaalari (s. 1879)
- 7. heinäkuuta – Dagmar Parmas, suomalainen laulaja, näyttelijä ja iskelmäsanoittaja
- 15. heinäkuuta – Robert Wadlow, maailman pisin ihminen
- 21. elokuuta – Lev Trotski, neuvostovallankumouksellinen (murhautettiin) (s. 1879)
- 13. lokakuuta – Ville Vallgren, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1855)
- 4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti
- 9. marraskuuta – Neville Chamberlain, Ison-Britannian pääministeri
- 19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen presidentti
[muokkaa] Kirjoja
- Niskavuoren nuori emäntä – Hella Wuolijoki
- Päiden vaihdon laki – Thomas Mann
