Tanska

Wikipedia

Kongeriget Danmark Tanskan kuningaskunta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningatar Pääministeri	Margareeta II Anders Fogh Rasmussen
Pääkaupunki	Kööpenhamina (502 204 as.) 55°43' N 12°34' E
Muita kaupunkeja	Århus (293 932 as.), Odense (145 554 as.), Aalborg (163 000 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	43 094 km² (sijalla 131) 1,6
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	5 427 459 (sijalla 108) 125 / km² 0,34 % (2005)
Viralliset kielet	tanska¹
Valuutta	Tanskan kruunu (DKK)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 45 167 700 miljoonaa US$ 31 200 US$
HDI (2002)	0,932 (sijalla 16)
Elinkeinorakenne	maatalous 2,2 %, palvelut 72,3 %, teollisuus 25,5 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+1 UTC+2
Itsenäisyys Historiallinen aika ja yhdistyminen kristinusko ja lopullinen yhdistyminen	800-luvulla 900-luvulla
Lyhenne Maatunnus	DK ajoneuvot: DK lentokoneet: OY
Kansainvälinen suuntanumero	+45
Motto	Kuningattaren motto: Guds hjælp, folkets kærlighed, Danmarks styrke (Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan voima)
Kansallislaulu	Der er et Yndigt land Kuninkaallinen hymni: Kong Kristian
¹ grönlanti ja fääri paikallisia ²2 389 903 km² territoriot mukaan lukien

Tanska (tansk. Danmark) eli Tanskan kuningaskunta (tansk. Kongeriget Danmark) on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on selvästi pienin Pohjoismaa (jos ei huomioida Grönlantia), vain 43 094 neliökilometriä. Tanskan väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannin niemimaasta (Jylland) sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Själlanti, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisista saarista johtuen Tanskan rantaviiva on noin 7 400 kilometriä. Näiden alueiden lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat myös Tanskalle.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnolliset alueet 4 Maantiede 5 Ilmasto 5.1 Lämpötilat 5.2 Sademäärät 6 Väestö 7 Tunnettuja tanskalaisia 8 Talous 8.1 Tanskalaisia yrityksiä 9 Katso myös 10 Viitteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tanskan historia

700-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä. Tanskan alueella yhtenäinen kuningaskunta muodostui viimeistään viikinkiajan kuluessa.

Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965.

1100- ja 1200-luvuilla Tanska oli ristiretkien myötä Itämeren alueen voimakkain valtio.

Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Unionia leimasi Tanskan muihin verrattuna korostunut asema, minkä vuoksi Ruotsi irtaantui unionista lopullisesti 1500-luvulla Kustaa Vaasan johdolla. Norja pysyi unionissa ja 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskan kanssa vuoteen 1814 asti. Etelä-Ruotsin läänit Skoone, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvalta-Ruotsille 1658.

Tanskalla on ollut eurooppalaisten omistustensa lisäksi siirtomaita. Ne olivat pääasiassa pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaarten alue itäisellä Karibialla 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa 1620–1845.

Vuonna 1864 käydyn katkeran toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Schleswig-Holsteinin Preussille. Tämän jälkeen Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa taipui kuitenkin myymään Karibian omistuksensa Yhdysvalloille 1917, joka pelkäsi Saksan suunnittelevan sinne sukellusvenetukikohtaa.

9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä lähes koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin.

Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiin Afganistanin sodassa 400 sotilaan voimin ^[1], ja vuonna 2003 Tanska oli mukana hyökkäämässä Irakiin ja on osallistunut sotaan ponnekkaasti näihin päiviin saakka.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Tanskan politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar Margareeta II, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Tanska jaetaan viiteen eri hallinnolliseen alueeseen (tansk. region) ja 98 kuntaan (tansk. kommune). Nykyinen jako astui voimaan 1. tammikuuta 2007 koko maan kattaneen kuntauudistuksen myötä. Ennen sitä Tanska jaettiin 13 lääniin (tansk. amt) ja 271 kuntaan.

Hallinnolliset alueet:

• Region Hovedstaden
• Region Midtjylland
• Region Nordjylland
• Region Sjælland
• Region Syddanmark

Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Tanskan maantiede

Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta ja 405 saaresta, joista asutettuja on 79. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Iso-Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin.

Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin.

Tanskassa ei ole merkittäviä ylänköjä, sillä korkein piste on vain noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia metsä-alueita löytyy. Niissä kasvaa mm. koivuja, pyökkejä, valkopyökkejä, tammea, jalavia, pähkinäpensasta, leppää, lehmusta ja saarnea. Havupuita Tanskassa ei juuri kasva luonnostaan.

[muokkaa] Ilmasto

[muokkaa] Lämpötilat

• Keskilämpötila (1961–1990)
  • tammikuussa 2,0 °C
  • heinäkuussa 15,6 °C
• Keskilämpötila (2005)
  • tammikuussa 3,4 °C
  • heinäkuussa 17,6 °C

[muokkaa] Sademäärät

• Sademäärä (1961–1990) 712 mm
• Sademäärä Kööpenhaminassa (2004) 727 mm

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Tanskan väestö

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa.

83,1 prosenttia tanskalaisista kuului vuoden 2005 alussa luterilaiseen Tanskan kansankirkkoon (tansk. Den Danske Folkekirke).^[2]

[muokkaa] Tunnettuja tanskalaisia

• Lars Ulrich, rock-muusikko
• Mads Mikkelsen, näyttelijä
• Hans Christian Andersen, kirjailija
• Niels Bohr, fyysikko
• Tyko Brahe, tähtitieteilijä
• Karen Blixen, kirjailija
• Synnøve Søe, kirjailija
• Søren Kierkegaard, filosofi
• Nicolas Kiesa, kilpa-autoilija
• Tom Kristensen, kilpa-autoilija
• Knud Ejler Løgstrup, filosofi
• Jan Magnussen, kilpa-autoilija
• Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
• Bertel Thorvaldsen, taiteilija
• Lars von Trier, elokuvaohjaaja
• Carl Nielsen, säveltäjä
• Helena Christensen, supermalli
• Nicolai Kielstrup, laulaja
• Mathias Lauridsen, malli
• Michael Laudrup, jalkapalloilija
• Carl Theodor Dreyer, elokuvaohjaaja
• Jon Dahl Tomasson, (jalkapalloilija)

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Tanskan talous

Tanskan kilpailukyky perustuu vakaaseen talouspolitiikkaan, joustaviin työmarkkinoihin ja avoimeen, globalisaatioon hyvin sopeutuvaan talouteen.^lähde? Vakaassa talouspolitiikassa on ominaista kiinteä vaihtokurssi ja inflaation pitäminen matalana. Joustavat työmarkkinat tekevät mahdolliseksi työvoiman nopean siirtämisen uusille kasvualoille. Tanskan vapaihin työmarkkinoihin perustuvaa järjestelmää kutsutaan nimellä Flexicurity. Maa on tunnettu tuulivoiman suosiosta.

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, kalkkikivi, suola ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja elintarvikkeet.

[muokkaa] Tanskalaisia yrityksiä

• A.P. Møller-Mærsk Gruppen, Tanskan suurin yritys ja maailman suurin konttilaivaoperaattori.
• Lego Group, leikkikaluyritys
• Louis Poulsen Lighting, valaisin- ja valaistusalan yritys
• Carlsberg, panimo- ja virvoitusjuoma-alan yritys
• Bestseller, vaatetusalan yritys
• Danisco, sokeria ja elintarvikelisäaineita
• ISS, siivous- ja kiinteistöhuoltoyritys
• Falck, turvapalveluyritys
• Novo Nordisk, lääkeyritys

Tanskassa on paljon keskisuuria yrityksiä, jotka ovat löytäneet maailmanmarkkinoilta oman erikoisalansa.

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Tanskan kaupungeista
• Luettelo Tanskan kuninkaista
• Luettelo Tanskan kunnista
• Tanskan kuntauudistus
• Tanskan posti

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Tanska kartalla Google Maps.