13. tammikuuta – 19 ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistia tunkeutui Sizewellin ydinvoimalaanIsossa-Britanniassa. Tempauksellaan he halusivat osoittaa, kuinka helppoa ulkopuolisten on päästä ydinvoimalaan terrorismin vastaiseen sotaan julistautuneessa Britanniassa.
23. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.[1]
24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
24. tammikuuta – Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikäisen epäiltiin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen siirtäessään autoaan Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintipaikalla.
10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa.
17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa.
26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan HanoissaVietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARSiin maaliskuussa.
26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.[2]
27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.
6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen presidentinlinnaan estettiin.
2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
21. huhtikuuta – Entisestä USAn armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia.
30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.
7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.[4]
7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5-1.
16. toukokuuta – CasablancassaMarokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
26. toukokuuta – TurkistaZaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttiä äänestäneistä.
11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti, ettei vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan nosteta, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
14. kesäkuuta – Tshekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasenhallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnia-Hertsegovinan serbien entinen presidentti Biljana Plavsic tuotiin Ruotsiin kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta.
2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirin johtajan rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
18. heinäkuuta – Britanniassa puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntija ja Irakin asetarkastaja David Kelly löydettiin kuolleena metsästä muutaman mailin kotoaan sen jälkeen, kun hän oli antanut haastattelun BBC:lle. Kuolinsyynä pidettiin itsemurhaa.
21. heinäkuuta – Raitiovaunu suistui kiskoilta ja törmäsi Stockmannin tavaratalon seinään Kolmen sepän aukiolla Helsingin keskustassa. Linjalla 2 ollut vaunu oli kääntymässä Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle ja törmäsi vastaan tulleeseen moottoripyöräilijään, joka sai surmansa. Raitiovaunun kuljettaja oli pyörtynyt, minkä seurauksena vaunu ajoi päin punaisia valoja.
19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.[4]
10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin, mikä merkitsi kovaa iskua Itä-Lapin työllisyydelle. Julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
23. syyskuuta – Jopa neljä miljoonaa ihmistä jäi useiden tuntien ajaksi ilman sähköäTanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Katkoksen syyksi arveltiin oikosulkua Varbergin kaupungin ulkopuolella olevalla muuntoasemalla.
30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.
12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti IstanbulissaTurkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston viimeiset radiouutiset lähetettiin kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne.
Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän Liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen suorastaan suuttuneena. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
Lokakuu – Suomi sai kyseenalaista julkisuutta, kun Euroopan neuvostonkidutuksen vastainen komitea paljasti, että Suomen viranomaiset olivat huumanneet maasta lokakuussa2002 karkotettavaksi määrätyn nelihenkisen ukrainalaisen perheen heidän maastapoistamisensa helpottamiseksi. Komitea tuomitsi menettelyn jyrkin sanoin ja piti sitä ihmisoikeuksia loukkaavana. Huumaavaa lääkettä määrännyt lääkäri ja pistokset antanut terveydenhoitaja saivat vakavan kirjallisen varoituksen, karkotuksesta vastanneet poliisit vapautettiin syytteistä.
Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon 8. tammikuuta2004.
1. helmikuuta – Sukkulalennon STS-107 miehistö: Michael P. Anderson, David M. Brown, Kalpana Chawla, Laurel Clark, Rick D. Husband, William McCool ja Ilan Ramon