Teollisuus
Wikipedia
Teollisuus on tuotantotoiminnan laji, joka muuttaa kiinteässä toimipaikassa alkutuotannon luovuttamia orgaanisia tai epäorgaanisia raaka-aineita tai teollisesti valmistettuja puolivalmisteita mekaanisesti tai kemiallisesti uusiksi aineellisiksi hyödykkeiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teollisuuden edellytykset ja sijoittuminen
Teollisuuden edellytykset ovat pääoma, raaka-aineet, energia, työvoima, markkinat ja liikenneyhteydet. Teollisuus sijoittuu yleensä sinne, missä kustannukset ovat matalimmat.lähde? Teollisuuden syntyyn tietylle alueelle vaikuttavat myös varsinkin teollisuusmaissa ympäristösäädökset.
Varsinkin teollistumisen alkuaikoina raaka-aineet ja energia olivat teollisuudelle ylivoimaisesti tärkein yksittäinen edellytys, joten teollisuutta syntyi sinne, missä raaka-aineita ja energiaa oli saatavilla. Nykyaikana raaka-ainehakuinen teollisuus käyttää merkittävästi vain vähän jalostettuja raaka-aineita, kuten maatalouden tuotteita tai malmeja. Erityisesti rauta- ja terästeollisuus ovat raaka-ainehakuista teollisuutta.
Teollistuminen alkoi sieltä, missä oli energiaa, pääasiassa kivihiiltä tai muuta, esimerkiksi vesivoimaa. Sellu- ja paperiteollisuus on esimerkiksi Suomessa koskien läheisyydessä, ja se tarvitsee paljon vettä valmistusprosessissa. Puu myös uitetaan tehtaaseen vesistöjä pitkin.
Joillekin teollisuudenaloille ensiarvoisen tärkeää on myynti- ja jakelukustannusten vähäisyys, jolloin ne ovat sijoittuneet pääasiassa sinne, missä markkinat ovat, eli asutuskeskuksien läheisyyteen. Esimerkiksi leipomotuotteet vaativat lyhyet kuljetusmatkat.
Jotkin teollisuudenalat vaativat halpoja tai erikoiskoulutettuja työntekijöitä, joten ne sijoittuvat sinne, mistä sellaista on parhaiten saatavilla. Tekstiili- ja elektroniikkateollisuus onkin siirtynyt suurissa määrin halvan työvoiman maihin. Osaltaan tämä aiheuttaa toisinaan tuotteiden laadun heikkenemistä ja toimitusaikojen pidentymistä.
[muokkaa] Teollisuusalueet
Ajan myötä teollisuuslaitokset ovat muodostaneet alueita, joilla toistensa läheisyydessä sijaitsevat tehtaat hyötyvät toisistaan. Esimerkiksi rauta-ja terästehtaat ovat usein toistensa läheisyydessä, ja niiden läheisyyteen syntyy kevyempää teollisuutta. Tehtaiden työntekijät ovat tarvinneet palveluita, jolloin alue on ajan myötä laajennut teollisuuskeskuksesksi.
[muokkaa] Länsi- ja Keski-Eurooppa
Teollistuminen alkoi Englannissa 1700-luvulla ja ajan mittaan se levisi Keski-Eurooppaan, ja myöhemmin muille Euroopan alueille. Vanhat teollisuusalueet ovat tiheimmin asuttuja alueita Euroopassa. Nykyaikana Euroopan teollisuus perustuu korkeaan tekniseen kehitykseen ja koulutettuun työvoimaan, kun taas luonnonvarat alkavat olla vähissä ja niitä joudutaan tuomaan halvalla kehitysmaista. Kulkuyhteydet Euroopassa ovat tiheän rauta- ja maantieverkon ansiosta hyvät ja myös rannikoiden satamiin on lähes joka paikasta melko lyhyt matka. Kanavien myötä joet yhdistyvät vesireittien verkostoksi. Euroopan unionin tuoman työvoiman ja raaka-aineiden vapaan liikkumisen myötä Euroopasta on tullut yhä yhtenäisempi kauppa- ja teollisuusalue.
[muokkaa] Yhdysvallat
Yhdysvallat on ollut maailman johtava teollisuusvaltio 1800-luvun loppupuolelta saakka. Aluksi maahan kehittyi raskasta teollisuutta mittavien mineraali- ja energiavarojen pohjalta, mutta 1900-luvun puolivälin tienoilla painopiste on alkanut enemmän siirtyä korkean tekniikan teollisuuteen. Yhdysvallain teollisuuden vanhinta ydinaluetta ovat itärannikon tiheään asutut Appalakkien hiili- ja Yläjärven rautamalmikenttien tienoot. Sittemmin teollisuus on levinnyt rannikolta kattamaan koko Suurten järvien alueen myös Kanadan puolella. Alueesta käytetään yleisesti nimitystä Yhdysvaltain ja Kanadan teollisuuskolmio, missä terästeollisuuden ympärille on syntynyt auto- ja muuta teollisuutta.
Koillisosan teollisuuskolmion merkitystä on viime aikoina yhä enemmän vähentänyt Teksasin ja Kalifornian Aurinkovyöhyke, minkä laajoille teollisuusalueille psyntyy jatkuvasti lisää nykyaikaista teollisuutta. Korkeateknologisten tuotteiden ja autojen osalta kilpailu on viime aikoina varsinkin Japanin ja muiden Aasian maiden ansiosta koventunut, mutta Yhdysvallat on yhä mineraalivarojensa sekä korkeataosisen koulutuksensa ja tuotekehittelynsä takia edelleen johtava teollisuusmaa.
Yhdysvaltoihin on kehittynyt lukuisia korkean tekniikan tehtaiden ryppäitä, joista tunnetuin on Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso, mikä tunnetaan pienelektroniikka- ja puolijohdeteollisuudestaan. Bostoniin on kehittynyt tietokone- ja elektroniikkalaiteteollisuusrypäs ja Pohjois-Carolinaan on syntynyt biologisten tuotteiden alue. Korkeateknologian ryppäät ovat syntyneet sinne, missä on yliopistoja ja pääomaa.
[muokkaa] Venäjä ja Itä-Eurooppa
Venäjällä suuret ja merkittävät teollisuusalueet ovat Moskovan alueella, Uralin itäosissa sekä Siperian radan varrella (esim. Irkutsk ja Novosibirsk) rautamalmi- ja hiilialueilla mutta myös strategisesti otollisilla paikoilla. Myös Ukrainan teollisuus on keskittynyt rautamalmi- ja hiilialueille. Rauta- ja hiilialueet, jotka välttämättä eivät sijaitse toistensa välittömässä läheisyydessä, muodostavat teollisuuskombinaatin, jossa juna ensiksi tuo hiilialueelta hiiltä rauta-alueelle ja toiseen suuntaan menneessään vie rautaa hiilialueelle. Esimerkiksi Dnepropetrovskin kaupunki on syntynyt tähän tapaan. Neuvostoliiton hajoamista seuranneet talouden ja poliittisen elämän muutokset ovat aiheuttaneet teollisuudelle uusia hankaluuksia pääasiassa energian ja raaka-aineiden saannin vaikeuksien muodossa. Ennen raaka-aine- ja energiavaroja ohjailtiin keskusjohtoisesti ja osatasavallat oli erikoistettu kukin usein vain yhteen tiettyyn tuotealueeseen. Asevarustelun osuus oli huomattavasti kulutusthyödykkeiden tuottoa suurempi ja tuotteet olivat usein huonolaatuisia ja ympäristöasiat retuperällä. Venäjän teollisuustuotanto onkin nykyaikana vähentynyt, kun hajasijoittunut teollisuus ei voimakkaan keskusjohtoisuuden purkamisen jälkeen ole kyennyt järjestäytymään kovin nopeasti eikä tehokkaasti. Venäjän teollisuustuotannon kivijalka on pinta-alaltaan laajan maan luonnonvaroja hyödyntävä raskas teollisuus. Lisärajoitteen tuovat huonot liikenneyhteydet.
[muokkaa] Itä- ja Kaakkois-Aasia
Toisen maailmansodan jälkeen Japani suojasi kotimarkkinansa tuonnilta suojatulleilla ja nousi parissakymmenessä vuodessa maailman johtavien teollisuusvaltojen joukoon. Maalla on erittäin vähän omia luonnonvaroja ja sen teollisuus perustuukin työvoiman korkeaan koulutukseen ja työmoraaliin sekä jatkuvaan ja pitkälle kehittyneeseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jonka tunnetuimpua tuloksia ovat puolijohteet, televisiot, tietokoneet, kamerat, optiset kuidut sekä teollisuusrobotit. Teollisuuskaupungit sijaitsevat rannikoilla poukamissa satamien läheisyydessä. Suurin keskittymä on Tokion ympäristössä, missä monet yliopistot ja tutkimuskeskukset sijaitsevat.
Kaakkois-Aasian kasvuedellytykset ovat hyvät. Alue oli jo 1400-luvulla merkittävä silkin, lääkkeiden ja posliinin toimittaja. Alueella on suuret luonnonvarat etenkin öljyn, maakaasun, tinan ja kumin osalta. Väestö on nuorta ja sitä on paljon, joten työvoimaa ja markkinoita on riittävästi. Alue on kehittynyt noeasti ja neljän "taloustiikerin", Singapore, Hongkong, Etelä-Korean sekä Taiwanin, talouskasvu oli 1980- ja 1990-luvulla ennennäkemättömän nopeaa. Korean tasavalta on seurannut Japanin esimerkkiä. Japanin tavoin maan väestöllä on korkea koulutustaso ja työmoraali ja maalla onkin kansainvälisesti korkea asema vaate-, urheilujalkine--, laiva-, auto-, mikrosiru- ja elektroniikkamarkkinoilla. Taiwanin teollisuus perustuu teknisesti kehittyneeseen markkinatalouteen, eikä paikallinen työvoima ole enää edullista, joten yrittäjät ovat siirtäneet tehtaitaan manner-Kiinan. Maiden väliset heikot ulkopoliittiset suhteet kuitenkin aiheuttavat epävarmuutta. Kaakkois-Aasian maista erityiseti Malesia, Thaimaa ja Indonesia tarjoavat huomattavia määriä halpaa työvoimaa, mikä on houkutellut ulkomaisia yrityksiä ja pääomaa.
Kiinalla on pitkät perinteet silkki- ja puuvillateollisuuden harjoittamisessa ja 1500-luvulla se oli taloudellisesti kehittynein maa maalimassa. Sittemmin poliittinen epävakaus ja tehoton kommunismihallinto aiheuttivat talouden taantumisen ja vasta 1980-luvulla, kun talousjärjestelmään tehtiin markkinatalouteen suuntaavia muutoksia, tärkeimpänä avautuminen ulkomaankaupalle. Kiinan luonnovarat ovat runsaat ja halpaa työvoimaa riittää, mikä on viime aikoina yhä enemmän innostanut ulkomaisia yrityksiä suoriin investointeihin. Intian kehittyminen on viime aikoina noudattanut pitkälle Kiinan linjoja. Intiassa perinteisiä suuria teollisuusalueita ovat Kalkutta ja Bombay.
[muokkaa] Latinalainen Amerikka
Latinalaisessa Amerikassa on oma teollistuneiden kehitysmaiden ryhmänsä, joka koostuu Argentiinasta, Brasiliasta, Chilestä ja Meksikosta. Brasilian tärkeimmät teollisuusalueet ovat suurten kaupunkien, Sao Paulon ja Rio de Janeiron lähistöllä. Minas Gerais on maapallon suurimpia rautamalmialueita. Teollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja ulottii monipuolisesti raskaista koneista jokapäiväisen kulutuksen tuotteisiin. Argentiinassa merkittävin teollisudenala on maataloustuotteiden jalostus, mutta myös kulkuneuvo- ja koneenrakennusteollisuus on maan laajojen kaivannais- ja öljykenttien seurauksena tärkeitä teollisuudenhaaroja. Meksikossa on myös paljon malmeja ja öljyä, teollisuus on pitkään ollut monipuolista. Maa on solminut Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa vapaakauppasopimuksen, minkä seurauksena Yhdysvalloista on siirtynyt teollisuutta halvan työvoiman Meksikoon.
[muokkaa] Etelä-Afrikka
Afrikassa teollisuutta on lähinnä Etelä-Afrikan tasavallassa, joka on maanosan ylivoimaisesti teollistunein maa. Etelä-Afrikan teollisuus on hyvin monipuolista, sillä apartheidin aikana maa oli kauppasaarrossa ja joutui näin itse valmistamaan tuotteensa. Nykyään Etelä-Afrikka on aktiivisesti mukana maailmankaupassa ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä toimintaa. Maassa on myös laajat kivihiili- ja malmivarat, runsaasti työvoimaa, kasvavat markkinat sekä hyvät liikenneyhteydet ja energiantuotanto.
[muokkaa] Australia
Australiassa luonnonvarat ovat valtavat, mutta teollisuustuotanto siihen nähden pientä.
[muokkaa] Teollisuuden toimialoja
- elintarviketeollisuus
- panimo- ja virvoitusjuomateollisuus
- leipomot
- liha- ja lihajalosteteollisuus
- meijeriteollisuus
- eines- ja valmisruokavalmisteet
- rehunvalmistus
- kaivosteollisuus ja muu kaivannaistoiminta
- kemianteollisuus
- petrokemiallinen teollisuus
- kumi ja muovi teollisuus
- maaliteollisuus ja maalien raaka-aineiden tuotanto
- puolijohdeteollisuus
- lannoiteteollisuus
- lasiteollisuus
- lääketeollisuus
- meriteollisuus
- metalliteollisuus
- metallurginen teollisuus, metalliraakaaineiden tuotanto
- konepajateollisuus, metallituotteiden valmistus
- metsäteollisuus
- massa- ja paperiteollisuus
- graafinen teollisuus
- mekaaninen metsäteollisuus
- puusepänteollisuus, rakennustuoteteollisuus
- sahateollisuus
- massa- ja paperiteollisuus
- rakennusteollisuus
- rakennusmateriaaliteollisuus
- valmistalotuotanto
- rakennusurakointi
- sähkötekninen teollisuus
- elektroniikkateollisuus, kodinelektroniikka, teollisuuselektroniikka
- sähkövoimatekninen teollisuus
- tekstiiliteollisuus – tevanake
- sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
- kulttuuriteollisuus
- viihdeteollisuus
