Australia

Wikipedia

Commonwealth of Australia
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningatar Pääministeri	Elisabet II Kevin Rudd
Pääkaupunki	Canberra (323 056 as.)
Muita kaupunkeja	Sydney (4 300 000 as.), Melbourne (3 366 542 as.), Brisbane (1 770 000 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	7 686 850 km² (sijalla 6) 1 %
Väkiluku (2007)  – väestötiheys  – väestönkasvu	20 434 176 (sijalla 53) 3 / km² 0,87 % (2005)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Australian dollari (AUD)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 16 644 700 000 USD 33 400 USD
HDI (2007)	0,962 (sijalla 3)
Elinkeinorakenne	maatalous 3,4 %, palvelut 68,4 %, teollisuus 28,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+8 / UTC+10:20 UTC+9 / UTC+11
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	1. tammikuuta 1901
Lyhenne Maatunnus	AU ajoneuvot: AUS lentokoneet: VH
Kansainvälinen suuntanumero	+61
Motto	ei mottoa (aiemmin Advance Australia)
Kansallislaulu	Advance Australia Fair

Australia (virallisesti engl. The Commonwealth of Australia, Australian liittovaltio) on valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Nykyinen väestö on noin 20,4 miljoonaa ja keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Alkuperäisasukkaita, aboriginaaleja, on väestöstä 2,2%.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Osavaltiot ja territoriot 4 Maantiede 5 Luonto 6 Talous 7 Merkittävimmät luonnonvarat 8 Merkittävimmät vientituotteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttaneet ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat Australiassa 1600-luvulla, esimerkiksi Abel Tasman vuosina 1642 ja 1644.

Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle.

1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia. Villan ja vehnän viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Australialle myönnettiin osittainen itsehallinto.

Vuonna 1901 kuusi osavaltiota muodosti Australian kansainyhteisön (Commonwealth of Australia). Vielä sen jälkeen se oli brittiläiseen imperiumiin kuulunut autonominen liittovaltio, mutta vuonna 1931 säädetty Westminsterin säädös vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Tästä liittovaltiosta on 100 vuodessa tullut menestyvä, nykyaikainen demokratia. Nykyisin huolena on taloudellinen riippuvuus Aasian markkinoista. Myös aboriginaaleihin kohdistuneen riiston ja syrjinnän tunnustaminen on Australian hallitukselle varsin vaikea kysymys. Myös laillisesti ja laittomasti maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden asema on aiheuttanut keskustelua.

Vuonna 1976 alkuperäisasukkaita, eli aboriginaaleja, oli 144 000. Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla he olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joilla jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa. Siirtolaisten alettua asuttaa maata karkotettiin aboriginaalit sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän jyrkän laskemisen. Heidän määränsä on kuitenkin ollut nousussa 1950-luvulta lähtien. Nykyisin monet alkuperäisistä asukkaista asuvat reservaateissa Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, jossa yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta. Vuonna 2007 aboriginaaleja on noin 460 000.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Australian politiikka

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.

Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen.

Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:

• National Party of Australia (konservatiivinen, maanviljelijät)
• Liberal Party of Australia (konservatiivinen)
• Australian Labor Party (sosiaalidemokraattinen)

Poliittinen kehitys on ollut vakaata: John Howardin johtama Liberaalipuolue piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa 1996–2007, jota edelsi Työväenpuolueen hallituskausi 1983–1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue.

[muokkaa] Osavaltiot ja territoriot

Pääartikkeli: Australian osavaltiot ja territoriot

Australia koostuu kuudesta osavaltiosta sekä useista territoriosta, joista kaksi sijaitsee mantereella. Osavaltiot ovat New South Wales (Uusi Etelä-Wales), Queensland, South Australia (Etelä-Australia), Tasmania, Victoria ja Western Australia (Länsi-Australia). Manner-Australiassa sijaitsevia territorioita ovat Northern Territory (Pohjoisterritorio) ja Australian Capital Territory(Australian pääkaupunkiterritorio). Territoriot toimivat suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin osavaltiotkin, mutta Australian liittovaltion parlamentilla on oikeus puuttua niiden lainsäädäntöön. Osavaltioiden lainsäädäntöön sen sijaan liittovaltio voi puuttua vain Australian perustuslain 51. pykälän niin salliessa.

Jokaisella osavaltiolla on oma kaksikamarinen (yksikamarinen Northern Territoryn, Australian Capital Territoryn ja Queenslandin tapauksessa) parlamentti. Parlamentin alahuone on nimeltään Legislative Assembly (lakiasäätävä kokous) (House of Assembly Etelä-Australiassa ja Tasmaniassa). Parlamentin ylähuone puolestaan on Legislative Council (lakiasäätävä neuvosto).

Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat New South Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta Jervis Bay, sekä Norfolkin saari, Joulusaari ja Kookossaaret (tunnetaan myös Keelingsaarina). Asuttamattomia territorioita ovat Ashmore- ja Cartiersaaret, Korallimerensaaret, Heardsaari, McDonaldin saaret sekä Australian Antarktinen territorio.

[muokkaa] Maantiede

Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti. Australian eläimistöön kuuluu myös Vesinokkaeläin, joka on yksi maailman kolmesta munivasta nisäkäslajista.

Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,5 milj. as.), Melbourne (3,8 milj.), Brisbane (1,8 milj.), Perth (1,5 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 324 000 asukasta.

[muokkaa] Luonto

Australia on ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat Australian Kordillieerit, jonka rinteet ulottuvat niin korkealle, että laskettelukin on mahdollista lumipeitteisillä rinteillä. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan alangoksi, jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet kuten Darling ja Murray. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia suolajärviä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa pensasaroa ja aavikkoa. Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Australiasta voi löytää eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla maapallolla. Niitä ovat mm. Vesinokkaeläin, yli viisikymmentä kengurulajia ja muut pussieläinlajit kuten koala. Australian pohjoisosien sademetsäalueiden jokimutkissa vaanii krokotiileja, joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.

[muokkaa] Talous

Australialla on rikas, länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on sijalla kolme Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna ja kuudentena The Economist -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005. Australia jakaantuu rikkaaseen etelään ja köyhään pohjoiseen.

Sydneyssä päämajaansa pitävä Australialainen Qantas-lentoyhtiö nimeittiin Saksalaisen Aero Intenational aikakausi-lehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.

Australialla on maailman suurimmat tunnetut uraanivarannot ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme uraanikaivosta tuottavat miltei neljänneksen maailman uraanista.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• rautamalmi
• bauksiitti
• kupari
• uraani
• hopea
• tina
• jalokivet
• kulta

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• villa ja muut karjatuotteet
• kivihiili
• vehnä
• koneet
• kupari

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Australia Wikitravelissa (englanniksi)
• Dundernews - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
• Satelliittikuva Australiasta - Google Maps
• Valokuvia - Terra Galleria
• Valokuvia - Virtual Australia
• Commonwealth Online - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi)
• Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry