Irlanti
Wikipedia
Poblacht na h'Éireann Republic of Ireland Irlannin tasavalta |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
Presidentti Pääministeri(Taoiseach) |
Mary McAleese(Máire Mhac Ghiolla Íosa) Brian Cowen (Brian Ó Comhain) |
||||||
Pääkaupunki | Dublin (Baile Átha Cliath, 495 781 as.) |
||||||
Muita kaupunkeja | Cork (123 062 as.), Limerick (54 023 as.), Galway, Waterford, Dundalk | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
70 273 km² (sijalla 117) 2 % |
||||||
Väkiluku (2002) – väestötiheys – väestönkasvu |
4 234 925 (pdf) (sijalla 121) 56 / km² 1,16 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | iiri, englanti | ||||||
Valuutta | euro (EUR) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 53 117 miljardia USD 29 800 USD |
||||||
HDI (2003) | 0,946 (sijalla 8) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 5 %, palvelut 49 %, teollisuus 46 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+0 UTC+1 |
||||||
Itsenäisyys Anglo-Irlantilainen sopimus |
6. joulukuuta 1921 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
IE ajoneuvot: IRL lentokoneet: EI |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+353 | ||||||
Motto | Éire go Deo (epävirallinen) | ||||||
Kansallislaulu | Amhrán na bhFiann (engl. The Soldier's Song) |
Irlannin tasavalta eli Irlanti on valtio, joka käsittää suurimman osan Irlannin saaresta. Pohjois-Irlanti, johon kuuluu suurin osa perinteisestä Ulsterin maakunnasta, on kuitenkin osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Irlannin tasavallan kokonaispinta-ala on 70 285 km² ja sen väkiluku runsaat 4,2 miljoonaa. Se on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin.
Irlannin viralliset kielet ovat iiri ja englanti ja rahayksikkö on euro. Katolilaisia on nykyään 92 %.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Irlannin historia
Jääkauden aikana Irlanti oli jään peittämä, ja Irlanti, kuten myös Britannia oli osa manner-Eurooppaa. Ensimmäiset asukkaat Irlantiin saapuivat 8000 vuotta eaa., ja maanviljely saapui neoliittisella kaudella noin 4500–4000 eaa. ja samalla saarelle tuotiin lampaita, vuohia, karjaa ja viljaa. Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Normannit saapuivat maahan 800-luvulta alkaen. Kuningas Brian Boru voitti tanskalaiset Clontarfissa vuonna 1014. Englantilaisia alkoi saapua 1100-luvulla. Maahan vakiintui englantilainen hallinto, joka alkoi murtua 1900-luvulla. Epäonnistuneen Pääsiäiskapinan jälkeen 1916 sissisota kiihtyi kunnes vuonna 1921 26 eteläisestä kreivikunnasta muodostettiin Irlannin vapaavaltio. Kuusi kreivikuntaa jäi Yhdistyneen Kuningaskunnan haltuun Ulsterin maakuntana. Toisessa maailmansodassa Irlanti pysyi puolueettomana ja vuonna 1948 se erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Irlanti liittyi EEC:hen 1973. Pohjois-Irlannin kysymys on hiertänyt suhteita Isoon-Britanniaan.
[muokkaa] Politiikka
Irlannin parlamentti Oireachtas on jaettu ylähuoneeseen Seanad Éireann ja alahuoneeseen Dáil Éireann. Irlannin hallitusta johtaa taoiseach (pääministeri), joka tällä hetkellä on Brian Cowen Fianna Fáil -puolueesta. Hallituksen varapääministeriä kutsutaan tánaisteksi.
Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin valta ei ole käytännössä kovin suuri, mutta hän voi esimerkiksi joissain tapauksissa alistaa Seanad Éireannin viivyttämän lakiesityksen kansanäänestykseen. Tällä hetkellä presidenttinä toimii vuonna 1997 valittu Mary McAleese.

Irlannin lähes koko itsenäisen historian ajan suurin puolue on ollut Fianna Fáil, joka on keskusta-oikeistolainen ja nationalistinen puolue. Toiseksi suurin puolue on kristillisdemokraattinen Fine Gael. Muita merkittäviä puolueita ovat Labour, Progressive Democrats sekä Sinn Féin.
Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena Pohjois-Irlannin asema. Suurin osa Irlannin puolueista kannattaa Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan, mikäli pohjoisirlantilaiset hyväksyvät liitoksen kansanäänestyksessä. Perinteisesti eniten Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan on suurista puolueista kannattanut Fianna Fáil, mutta myös Fine Gael on kutakuinkin samoilla linjoilla. Sinn Féin kannattaa liitosta selvästi eniten.
Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista. Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1995.
Sotilaallisesti Irlanti on puolueeton maa. Armeija perustuu vapaaehtoiseen määräaikaispalveluun ja sen miesvahvuus on noin 14 000.
[muokkaa] Maantiede
Irlanti sijaitsee Ison-Britannian länsipuolella ja se käsittää Irlannin saaren lukuun ottamatta Pohjois-Irlantia, joka kuuluu Britannialle. Irlanti on Euroopan kolmanneksi suurin saari ja maailmassa 12. suurin. Britannian ja Irlannin välissä on Irlanninmeri.
Koska Irlanti on melko pieni, ja jokia virtaa sekä Atlantiin että Irlanninmereen, on saarella asutusta aina sisämaata myöten. Maaperä on pääosin kivikkoista ja saaren keskitasankoa ympäröivät rosoiset mäet ja matalat vuoret, joille on hankala rakentaa tiheää asutusta. Länsi-Irlannissa on jyrkkiä mereen laskevia kallionseinämiä. Pinnanmuodoista johtuen suurimmat kaupungit ovat syntyneet vesien äärille.
[muokkaa] Pinnanmuodot
Saari on alankoa, mutta sen läpi kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä ja ylhäiset nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikko on riasrannikkoa, itärannikko on laakea ja melko ehyt kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut ja drumliinit. Irlannin korkein kohta on 1041 metriä korkea Carrauntoohil. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 953 metriä korkea Brandon Mountine ja 926-metrinen Lugnaquillia.
[muokkaa] Kasvillisuus ja eläimistö
Lähes 70 % maasta on niittynä, peltoja tai laitumena. Viidennes maa-alasta on kanervanummia ja soita. Alkuperäiset metsät on hävitetty, mutta istutuksin metsäala on saatu vuodesta 1930 kolminkertaistumaan. Istutettuja metsiä on 3 % maa-alasta, joissa lajeina on tammi, leppä, paju ja koivu. Kasvillisuus viheriö läpi vuoden. Irlannin kasvillisuusvyöhykkeenä on lehtimetsä.
Eläimet ovat joutuneet väistämään ihmisten tieltä vielä enemmän kuin kasvillisuus. Rauhoitusmääräyksien avulla on onnistuttu suojelemaan merilintujen pesimäalueita ja lisäämään maakotkan ja merikotkan kantoja. Kärppä, villikaniini ja närhi ovat kehittyneet erityisiksi irlantilaisiksi roduiksi.
[muokkaa] Ilmasto
Irlannin ilmasto on merellinen. Sateista on kautta vuoden (sademäärät vaihtelevat 700 millimetristä jopa yli 1500 millimetriin). Kesät ovat viileät (heinäkuun keskilämpötila on 15 celsiusastetta) ja talvet leudot (tammikuun keskilämpötila on 5 celsiusastetta). Sumu ja sade ovat tavallisia maassa ja Irlannissa puhaltaa lähes aina voimakas länsituuli.
[muokkaa] Kreivikunnat provinsseittain
Irlanti jakautuu neljään provinssiin. Provinssin iirinkielinen nimitys Cúige tarkoittaa oikeastaan viidennestä (cúig = viisi), ja alkujaan provinssejakin oli viisi – viides oli Meath eli iiriksi An Mhí. Nykyään Meathin provinssi lasketaan osaksi Leinsteriä ja on jakaantuneena kahdeksi kreivikunnaksi, varsinaisen Meathin lisäksi Westmeathiksi (An Iarmhí).
Provinssijaolla ei ole hallinnollista merkitystä, mutta esimerkiksi urheilujärjestöt ja monet kulttuurijärjestöt ovat organisoituneet provinsseittain, ja otteluita pelataan provinssimestaruuksista sekä provinssien välillä. Useimmat provinssijaot noudattavat alla olevaa kaavaa, mutta ainakin iirinkielisyystyössä Louthin kreivikunta lasketaan osaksi Ulsteria.
Provinssien englanninkielisissä nimissä esiintyy pääte -ster. Tämä on yhdistelmä englannin- tai muinaisskandinaavinkielisestä genetiivinpäätteestä -s, 's ja iirin kielen sanasta tír "maa". Esimerkiksi Leinster on siis "Laighean's tír". Seuraavassa provinssikohtaisessa kreivikuntaluettelossa kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa oheisen kreivikuntajakokartan vastaavaan vihreään alueeseen.
[muokkaa] Ulster (Uladh)
Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.
[muokkaa] Munster (An Mhumhain)
- Clare/An Clár (20)
- Cork/Corcaigh (16)
- Kerry/Ciarraí (17)
- Limerick/Luimneach (18)
- Tipperary/Tiobraid Árann (19)
- Waterford/Port Láirge (15)
[muokkaa] Connacht (Chonnacht)
- Galway/Gaillimh (21)
- Leitrim/Liatroim (25)
- Mayo/Maigh Eo (22)
- Roscommon/Ros Comáin (23)
- Sligo/Sligeach (24)
[muokkaa] Leinster (Laighean)
- Carlow/Ceatharlach (4)
- Dublin/Áth Cliath (1)
- Kildare/Cill Dara (5)
- Kilkenny/Cill Chainnigh (14)
- Laois (13)
- Longford/An Longphort (10)
- Louth/Lú (7)
- Meath/An Mhí (6)
- Offaly/Uíbh Fhailí (12)
- Westmeath/An Iarmhí (11)
- Wexford/Loch Garman (3)
- Wicklow/Cill Mhantáin (2)
[muokkaa] Talous
Irlannin hallitus on noin viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentänyt hallituksen roolia taloudessa, lisännyt koulutusta ja houkutellut suoria ulkomaaninvestointeja verokilpailulla. Maan taloudesta on tullut nopeimmin kasvavia maailmassa.
Irlannin ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote on neljänneksi suurin maailmassa. Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksissä. The Economist-lehden vuoden 2005 elämänlaatuvertailussa[1] Irlanti sijoittui ensimmäiseksi maailmassa.
[muokkaa] Väestö
Irlannin väestö periytyy pääosin kelttiläisistä, mutta mukaan on sekoittunut vuosien myötä myös englantilaisia, pohjoismaalaisia (lähinnä norjalaisia ja tanskalaisia, viikinkien ajalta) sekä iberialaisia.
Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on muutaman prosentin luokkaa ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti. Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921. Valtauskontona on katolisuus, jota harjoittaa vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan noin 88,4 prosenttia kansasta. Irlannin protestantit kuuluvat Irlannin anglikaaniseen kirkkoon (Church of Ireland, noin kolme prosenttia väestöstä)[2] tai presbyteerikirkkoon. Irlannin kirkossa kävijöiden määrä on eurooppalaista keskimäärää korkeampi.
Eri alueiden väestönjakauma on hyvin epätasainen. Väestö ja teollisuus ovat keskittyneet itään, maan politiikan ja talouselämän keskukseen. Noin 30 prosenttia väestöstä asuu Dublinin ja Dún Laogharen kaupunkien alueella, joilla on siksi liikenne-, asunto- ja ympäristöongelmia.
Vuosikymmenien ajan Irlannin väestönkehitystä hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riittämättömästä ravintohuollosta, mutta väestön väheneminen loppui vuonna 1961, sillä vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.
[muokkaa] Kulttuuri
Irlannissa tehdään paljon suosittua musiikkia. Irlantilaisia musiikkiyhtyeitä ovat muun muassa U2, Ash, The Cranberries, Sinéad O'Connor, Thin Lizzy,Boyzone, The Corrs, Van Morrison, Therapy?, Rory Gallagher, The Undertones, Damien Rice, Paddy Casey, Christy Moore, The Thrills, Snow Patrol, My Bloody Valentine, Clannad, Boomtown Rats (ja laulaja Bob Geldof), Westlife ja The Dubliners. Myös muut irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, eturivin tähdistä mainittakoon Enya ja Gary Moore sekä Ronan Keating.
Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta jakoi vuonna 1951 Nobelin palkinnon fysiikassa "atomin jakamisesta". William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.
Irlannista tulee myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Näiden joukossa ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietetään vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde, Samuel Beckett, William Butler Yeats, George Bernard Shaw, C. S. Lewis, Patrick Kavanagh, Seamus Heaney, Colm Tóibín, Brendan Behan, Roddy Doyle, Eoin Colfer, sekä Draculan luoja Bram Stoker.
Irlannin symboleita ovat apila sekä kelttiläinen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu esiintyi ennen myös Irlannin puntakolikoissa ja on edelleen Irlannin vaakuna.
Irlanti on tähän mennessä menestynein maa Eurovision laulukilpailussa, sillä se on voittanut 7 kertaa.
[muokkaa] Liikenne
Irlannin saariaseman takia merenkululla ja lentoliikenteellä on huomattava merkitys, koska ne tarjoavat yhteydet kauppakumppaneihin. Tärkeimmät satamat ovat Dublin, Cóbn-Cork ja Waterford.
Kotimaan tavaraliikenteessä rautatie on yhä tärkein kuljetusmuoto monien ratojen lakkauttamisesta huolimatta. Sen sijaan henkilöliikenne on siirtynyt autoliikenteeseen, jonka käytössä on erinomainen tieverkko.
Samoin kuin Britanniassa, on Irlannissakin vasemmanpuoleinen liikenne.[3]
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
- lääkkeet
- karjataloustuotteet
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Ireland Wikitravelissa (englanniksi)
- Irlanti Google Mapsissa
- YLE Elävä arkisto - Vieraana vihreällä saarella, video 1964
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro |
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä |
Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni |