New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Espanja – Wikipedia

Espanja

Wikipedia

Reino de España
Espanjan kuningaskunta
Espanjan lippu   Espanjan vaakuna
lippu vaakuna
Espanjan sijainti
Valtiomuoto parlamentaarinen monarkia
Kuningas Juan Carlos I
Pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero
Pääkaupunki Madrid (3 162 304 as.)
40° 24' N, 3° 41' W
Muita kaupunkeja Barcelona (1 578 546 as.),
Valencia (807 396 as.),
Sevilla (709 975 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
504 782 km² (sijalla 50)
1,04 %
Väkiluku (2007)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
45.116.894 (sijalla 29)
89,4 / km²
0,15 % (2005)
Viralliset kielet espanja, katalaani, galego, baski
Valuutta Euro (EUR)
BKT (2003)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 13
885,5 miljardia USD
22 000 USD
HDI (2002) 0,922 (sijalla 20)
Elinkeinorakenne maatalous 3,5 %,
palvelut 68 %,
teollisuus 28,5 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+1
UTC+2
Itsenäisyys
 – yhdistyi
 
1512
Lyhenne
Maatunnus
 
ES
ajoneuvot: E
lentokoneet: EC
Kansainvälinen
suuntanumero
+34
Motto Plus Ultra ("Vielä pidemmälle")
Kansallislaulu Marcha Real

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat Barcelona, Valencia, Sevilla ja Zaragoza.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Espanjan historia

Vanhimmat merkit nykyihmisestä Espanjassa ovat 35 000 vuoden takaa. Espanjan varhaisimpia nimeltä tunnettuja asukkaita olivat iberit, jotka eivät puhuneet indoeurooppalaista kieltä. Ajanlaskun alkua edeltävällä vuosituhannella foinikialaiset, kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Espanjaan kauppatukikohtia. Rooman valtakunta valtasi Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa 200-luvulla eaa. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy espanjan kieli. Länsi-Rooman hajoamisvaiheessa 400-luvulta alkaen germaaniheimot kuten gootit ja vandaalit perustivat Espanjan alueelle lyhytikäisiä valtakuntia. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti. Islamilaisen Espanjan pääkaupunki Córdoba oli vaurain ja sivistynein keskus ajan Euroopassa.

Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.

Vuonna 1469[1] Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.

1500-luvulla Espanjasta tuli vähäksi aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.

Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.

Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 15561578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.

Vuosina 17011714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.

Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.

Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.

Vuonna 1898 Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.

Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla matkailu ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.

Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.

Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.

Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle matkailu on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATOon ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.

[muokkaa] Politiikka

Kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofía vierailulla Bushin maatilalla Crawfordissa, Texasissa marraskuussa 2004.
Kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofía vierailulla Bushin maatilalla Crawfordissa, Texasissa marraskuussa 2004.

Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.

Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan eli pääministerin parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.

Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.

Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Espanjan kartta
Espanjan kartta

Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.

[muokkaa] Maantiede

Manner-Espanja satelliittikuvassa tammikuussa 2003
Manner-Espanja satelliittikuvassa tammikuussa 2003

Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin. Espanja on Euroopan toiseksi vuoristoisin maa Sveitsin jälkeen.

Kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat voimakkaasti. Pohjois-Espanjassa, Biskajan lahden rannoilla sataa runsaasti, ja siellä kasvaa osittain lauhkeita ja osittain subtrooppisia lehtimetsiä. Näissä metsissä osa puustosta tiputtaa lehtensä talveksi, mutta osa pitää ne ympäri vuoden. Etelä-Espanjassa, välimeren rannoilla kasvaa välimereisiä metsiä ainavihantine tammilajeineen ja oliivipuineen. vuorten takana, espanjan keskiosissa on aavikoita, joissa sataa vain harvoin. Siellä kasvaa vain kivikkokasveja.

Kanariansaarten afrikanläheisillä saarilla on vain aavikoita, mutta la palmalla kasvaa vehmasta subtrooppista kasvillisuutta.

Pisimmät joet Korkeimmat vuoret Suurimmat saaret
Playa del Inglés saaren eteläosassa on suosittu lomakohde suomalaistenkin keskuudessa, Gran Canaria
Playa del Inglés saaren eteläosassa on suosittu lomakohde suomalaistenkin keskuudessa, Gran Canaria

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Suurimpia kaupunkeja

Kaupunki Asukasluku
1. Madrid 3 092 759
2. Barcelona 1 582 738
3. Valencia 780 653
4. Sevilla 709 975
5. Zaragoza 626 081
6. Málaga 547 105
7. Murcia 391 146
8. Las Palmas de Gran Canaria 377 600
9. Palma de Mallorca 367 277
10. Bilbao 353 567
11. Valladolid 321 143
12. Córdoba 318 628
13. Alicante 305 911
14. Vigo 292 566
15. Gijón 270 875
16. L'Hospitalet de Llobregat 246 415
17. A Coruña 243 902
18. Granada 237 663
19. Vitoria 223 257
20. Badalona 220 898

[muokkaa] Siirtolaisuus

Pääartikkeli: Siirtolaisuus Espanjaan

Espanja on perinteisesti ollut siirtolaisia luovuttava maa. Nykyisin maasta on kuitenkin vaurastumisen myötä tullut erittäin suosittu maahanmuutto maa. Ihmisiä muuttaa Espanjaan etenkin Latinalaisesta Amerikasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta, mutta myös mm. Länsi-Euroopasta ja Kiinasta.

[muokkaa] Talous

Madrid
Madrid

Espanja on maailman toiseksi suosituin matkailukohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 58 miljoonaa (vuonna 2006) matkailijaa.

Espanjan työttömyys oli aikoinaan Euroopan korkein, vuonna 1994 25 %, mutta on laskenut tasaisesti ja oli kesällä 7.95 %.[2]

Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).

Espanjan rikkain kaupunki on PricewaterhouseCoopersin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan Madrid, jonka bruttokansantuote oli 188 miljardia dollaria. Toiseksi rikkain on Barcelona 140 miljardilla dollarilla.[3]

[muokkaa] Merkittävimpiä teollisuuden haaroja

Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, matkailija. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.

[muokkaa] Espanjalaisia yrityksiä

El Corte Inglés (Alicante)
El Corte Inglés (Alicante)

CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä), Inditex (vaateteollisuusyritys), Torres (viinitila), DERBI (mopot)

[muokkaa] Tärkeimmät vientituotteet

[muokkaa] Tärkeimmät tuontituotteet

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Taide ja elokuvat

Tunnettuja espanjalaisia elokuvaohjaajia ja käsikirjoittajia ovat Luis Buñuel, Pedro Almodóvar ja Carlos Saura. Tunnettuja espanjalaisia näyttelijöitä ovat Penélope Cruz, joka sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta elokuvasta Volver – paluu, Antonio Banderas, joka on luonut menestyksekästä uraa myös Hollywoodissa, sekä Javier Bardem, joka näytteli muun muassa elokuvassa Meri sisälläni vuonna 2004. Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon.

Espanjan taiteen ja kirjallisuuden kultakausi Siglo de Oro sijoittuu 1600-lukuun Habsburgien Espanjan imperiumin kulta-aikaan, jolloin rakennettiin katolisen reaktion myötä mahtavia katedraaleja ja kirkkoja, jotka koristeltiin runsailla maalauksissa ja veistoksilla.

Tunnettuja espanjalaisia taidemaalareita ovat olleet muun muassa Diego Velázquez (1599–1660), Francisco de Goya (1746–1828), Joan Miró (1893–1983) ja Salvador Dalí (1904–1989). Kreikassa, Kreetan saarella syntynyttä El Grecoa (1540–1614) pidetään myös espanjalaisena taiteilijana, sillä hän vaikutti Toledossa. Espanjalaisen taiteilijan Pablo Picasson lukuisista maalauksista yksi tunnetuimmista on El Guernica, joka kuvaa Espanjan itsenäisyystaisteluissa pommitettua baskikaupunkia. Picasson ja Salvador Dalín maalauksiin voi tutustua Madridissa Reina Sofían modernin taiteen museossa ja Picasson kotikaupungissa Málagassa. Pradon taidemuseossa voi tutustua mm. Velázquezin ja Goyan taideteoksiin, kuten Alaston Maja ja Puettu Maja.

Tunnettu espanjalainen renessanssiajan kirjailija oli Miguel de Cervantes (1547–1616), jonka pääteos El Quijote ilmestyi vuonna 1605. Sitä pidetään nykyaikaisen romaanikirjallisuuden perustajana. Kaksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1616 ilmestyi kirjan toinen osa, Don Quijote de la Mancha. Espanjalaisista nykykirjailijoista tunnettu ja palkittu on Antonio Muñoz Molina.

Tunnettu espanjalainen runoilija oli Federico García Lorca. García Lorcan tunnettu runo on Canción de Jinete.

Tunnettu espanjalainen arkkitehti on Antoni Gaudí, joka on tunnettu hyvin omaperäisistä teoksistaan, joista tunnetuin on Barcelonan Sagrada Família.

[muokkaa] Ruoka- ja juomakulttuuri

Espanjalainen ja yleensä Välimeren alueen ruokalista on kevyt ja terveellinen. Siihen kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä. Yhteistä maan eri kolkille ovat myös oliivit, oliiviöljy, valkosipuli ja vaalea leipä sekä ruokajuomana viini. Leipää syödään kuin Suomessa perunaa pääruoan kanssa eikä espanjalainen ymmärrä ateriaa ilman leipää. Rannikolla syödään kalaa ja äyriäisiä (marisco), mutta maan sisäosissa ja pohjoisessa ruokapöytään kuuluvat myös liharuoat, nauta, sika ja lammas. Kani (conejo) ja kana (pollo) ovat myös yleisiä espanjalaisissa kotitalouksissa. Maaseudulla ruoka on rasvaista oliiviöljyssä paistettua.

Tyypillisiä espanjalaisia kansallisruokalajeja ovat esimerkiksi paella (riisiruoka, joka sisältää mm. kanaa, katkarapuja, simpukoita, herneitä ja sahramia), gazpacho (kylmä vihanneskeitto, joka sisältää mm. valkosipulia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, viinietikkaa, oliiviöljyä ja leipäpaloja), sopa de ajo (valkosipulikeitto), linssikeitto, tortilla española (espanjalainen perunamunakas). Erilaiset tapakset kuuluvat Espanjaan. Tapaksina voidaan tarjoilla vaikkapa oliiveja, lihapyöryköitä, katkarapuja, chorizo-makkaraa, kinkkukuutioita, marinoitua paprikaa tai herkkusieniä, täytettyjä artisokanpohjia, kuorittuja manteleita, paneerattuja sipulirenkaita. Kansainvälisesti tunnettu juusto on vain La Manchan maakunnasta kotoisin oleva Queso Manchego.

Nykyisin terveellisiä elämäntapoja korostavassa kulttuurissa Espanjan tavallisin jälkiruoka (postre) on hedelmäkori kuten appelsiini, omena, banaani, persikoita, päärynä ja tummanpunaisia kirsikoita. Ravintoloissa jälkruokana voi olla kauden hedelmiä eli fruta del tiempo. Hedelmien ohella juusto jälkiruokana on säilyttänyt asemansa. Sokeri- ja rasvapitoisuuksista huolimatta Katalonian kuuluisin jälkiruoka on Crema Catalana (vanukas), joka on todellinen kaloripaukku. Se valmistetaan munasta, kermasta ja sokerista. Toinen tunnettu jälkiruoka on flan eli paahtovanukas. Sitä voidaan maustaa sitruunan maulla. Flan on melko työläs valmistaa. Se voidaan tarjoilla jäätelön kera. Kolmas omaperäinen espanjalainen jälkiruoka on arroz con leche eli maitoriisi. Jäätelö (helado) on myös tyypillinen espanjalainen jälkiruoka. Churro on makea munkkitanko, joka kastetaan kuumaan kaakaojuomaan. Churro voidaan nauttia aamupalaksi kahvin kera.

Espanjassa kouluruokailusta vastaavat kunkin 17 itsehallintoalueen paikallishallinnot. Ne voivat organisoida kouluruokailun parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä kuntien, koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kustannuksista vastaavat sekä paikallishallinto että vanhemmat. Esimerkiksi Madridin alueella kouluruokaa tarjotaan ala-asteella, jos vanhemmat sitä haluavat. Yläasteilla ei ole ruokailua, mutta tavallisesti kouluissa on kahviot, josta voi ostaa pikkupurtavaa. Pienituloiset perheet ja pitkiä koulumatkoja kulkevat saavat suoraa tukea ruokailukuluihin. Koulujen ruokalistalla on enimmäkseen perinteistä espanjalaista ja paikallista kotiruokaa Välimeren ruokavaliota noudattaen. Esimerkiksi linssikeittoa, vihannes- ja kikhernemuhennosta, naudanlihakastiketta, uunikalaa, jälkiruokana hedelmiä. Koululaisten lempiruokia ovat pastaruoat, ranskanperunat ja paella.

Kahvi tarjoillaan mustana (café solo), maitotilkan kera (café cortado) tai kuumaan maitoon sekoitettuna (café con leche). Alkoholiton maitomainen horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Espanja on tunnettu viinimaana. Maailmalla tunnettuja ovat esimerkiksi Torresin viinit, cava (katalonialainen kuohuviini) ja Andalusiasta, Jerez de la Fronterasta peräisin oleva sherry eli jerez. Sangría on suosittu viini- ja hedelmäjuoma, jota on vahvistettu brandyllä, mutta sitä juovat enemmän matkailijat kuin paikalliset. Ruokajuomana myös olut (cerveza) on suosittu. Espanjalaiset oluet ovat yleensä keveitä ja virkistäviä.

Lähteet: Helminen, Juha & Aura Korppi-Tommola & Juha Korppi-Tommola (1994), Espanja diktatuurista demokratiaan. Helsinki: Kleo ja Nykypäivä. Vihma, Jyrki (1977), ¡Olé! Herkkuja Espanjasta. Matkaopas Barcelona, Berlitz.

[muokkaa] Juhlapäivät

Päivämäärä Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä Año Nuevo
6. tammikuuta Loppiainen Epifanía, Día de los Reyes Magos, Reyes Kolmen itämaan tietäjän päivä. Kansan suussa päivää kutsutaan vain lyhyesti nimellä Reyes.
19. maaliskuuta Isänpäivä San José
1. toukokuuta Vappu Día del trabajador
25. heinäkuuta Jaakob apostolin päivä Santiago Apóstol
15. elokuuta Asunción Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
12. lokakuuta Espanjan kansallispäivä Día de la Hispanidad Espanjan suojelupyhimyksen (Virgen del Pilar) ja espanjalaisuuden päivä
1. marraskuuta Pyhäinpäivä Día de todos los Santos
6. joulukuuta Perustuslain päivä Día de la Constitución Vuoden 1978 perustuslain päivä
8. joulukuuta Inmaculada Concepción Neitseellisen sikiämisen kunniaksi vietetty juhla
25. joulukuuta Joulupäivä Día de Navidad

Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla, kaupungeilla ja kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.

[muokkaa] Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä

Madrid
Madrid
Barcelona
Barcelona
Valencia
Valencia
Sevilla
Sevilla
Zaragoza
Zaragoza
Teide
Teide

Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Geschichte - Spanien Lexikon 1888. Viitattu 1.2.2008.
  2. Spain's unemployment lowest in 29 years Expatica.com. 27.7.2007. Viitattu 28.7.2007. (englanniksi)
  3. The 150 richest cities in the world by GDP in 2005 City Mayors. 11.3.2007. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espanja.

Muilla kielillä

Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu