New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Armenia – Wikipedia

Armenia

Wikipedia

Հայաստանի Հանրապետություն
(Hajastani Hanrapetuthjun)
Armenian tasavalta
Armenian lippu   Armenian vaakuna
lippu vaakuna
Armenian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Serž Sargsjan
Tigran Sargsjan
Pääkaupunki Jerevan (1 080 487 as.)
Muita kaupunkeja Gjumri (159 059 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
29 800 km² (sijalla 138)
4,7 %
Väkiluku (2003)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
3 326 448 (sijalla 138)
112 / km²
−0,25 % (2005)
Viralliset kielet armenian kieli
Valuutta dram (ADM)
BKT (2004)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla
13 650 000 000 $
4 600 $
HDI (2005) 0.775 (sijalla 83)
Elinkeinorakenne maatalous 22,9 %,
palvelut 41,1 %,
teollisuus 36,1 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+4
UTC+5
Itsenäisyys
Neuvostoliitosta
 
23. syyskuuta 1991
Lyhenne
Maatunnus
 
AM
ajoneuvot: AM
lentokoneet: EK
Kansainvälinen
suuntanumero
+374
Motto Ei mottoa
Kansallislaulu Մեր Հայրենիք
(Mer Hajrenik)

Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vuonna 301 Armeniasta tuli ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa – 12 vuotta ennen uskonnon virallista tunnustamista Rooman valtakunnassa ja 30–40 vuotta ennen Konstantinuksen kastamista. Alueella oli ennen kristinuskon saapumista on harjoitettu useita muita uskontoja, joiden seuraajat käännytettiin.

Armenian alue oli useiden eri valloittajien – parthialaisten, roomalaisten, arabien, mongolien ja persialaisten jälkeen pitkiä aikoja identiteetiltään hajanainen. Paimentolaisturkkilaiset hallitsivat aluetta vuodesta 1071, jona aikana armenialaisille annettiin useita etuoikeuksia kuten uskonnonvapaus ja vapautus armeijasta. Heitä nimitettiin osmanien valtakunnassa "luotettaviksi ihmisiksi" (Millet-i Sidika).

Vuosina 1813 ja 1828 nykyinen Armenian alue (silloiset Erivanin ja Karabakhin kaanikunnat) liitettiin väliaikaisesti Venäjän keisarikuntaan. Venäjän ja osmanien välisen sodan (18771878) jälkeen, kun lakiuudistukset riistivät armenialaisilta etuoikeuksia, armenialaiset vaativat Venäjää vetäytymään mailtaan, antamaan maalle itsenäisyyden ja parantamaan heidän tilannettaan.

Osmanien valtakunnan viimeisinä vuosina (19151922) suuri osa Anatoliassa asuvista armenialaisista tapettiin tai joutui pois kotiseudultaan armenialaisten kansanmurhassa. Valtaosa länsimaisista historioitsijoista ja armenialaiset pitävät kuolemia valtion masinoimina joukkomurhina, mutta Turkki ja jotkut länsimaiset tutkijat näkevät tapahtumat sisällissodan, tautien ja nälänhädän yhteistuloksena. Uhriluku asettuu suurimmassa osassa arvioista 600 000:sta aina 1,5 miljoonaan henkeen. Uhrien muistoja kunnioitetaan perinteisesti 24. huhtikuuta. Armenia ja monet maailman valtiot ovat kampanjoineet aktiivisesti tapahtumien tunnustamiseksi kansanmurhana – mm. Ranska on pitänyt yhtenä Turkin EU-jäsenyyden edellytyksenä kansanmurhan tunnustamista.

Lyhytaikaisen bolševikkivallankumouksen jälkeisen tasavallan jälkeen Armenia liitettiin Neuvostoliittoon. Vuosina 19221936 maa kuului samaan neuvostotasavaltaan Georgian ja Azerbaidžanin kanssa ja vuodesta 1936 aina vuoteen 1991 asti maa oli Armenian sosialistinen neuvostotasavalta.

Vuonna 1988 käynnistyi konflikti Armenian ja Azerbaidžanin välillä pääosin armenialaisten asuttamasta Vuoristo-Karabahin enklaavista, jonka Stalin oli rajannut neuvosto-Azerbaidžanin sisälle. Maiden itsenäistyttyä vuonna 1991 taistelut alueesta kiihtyivät ja vuoden 1994 tulitaukoon mennessä Armenian joukot hallitsivat paitsi Vuoristo-Karabahia myös ympäröiviä azerbaidžanilaisia alueita. Molempien osapuolten talous on kärsinyt kyvyttömyydestä saavuttaa konfliktiin rauhanomainen ratkaisu. Sodan seurauksena suurin osa (n. 800 000lähde?) Armeniassa ja miehitetyillä alueilla asuneista muslimeista (azereita ja kurdeja) joutui maanpakoon.

[muokkaa] Itsenäisyyden aika

Armenialaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta syyskuun 1991 kansanäänestyksessä ylivoimaisella enemmistöllä. Levon Ter-Petrosjan oli presidenttinä vuoden 1998 tammikuuhun asti, jolloin mielenosoitukset hänen kasvanutta autoritäärisyyttään ja sisä- ja ulkopoliittisia ongelmiaan vastaan pakottivat hänet eroamaan. Vuonna 1999 pääministeri Vazgen Sargsjan, parlamentin puhemies Karen Demirtšjan ja kuusi muuta virkailijaa kuoli parlamenttiin tehdyssä attentaatissa. Presidentti Robert Kotšarjan onnistui seuranneiden levottomuuksien hillitsemisessä.

Andranik Markarjan oli pääministerinä vuodesta 2000, kunnes kuoli sydänkohtaukseen maaliskuussa 2007. Häntä seurasi Serž Sargsjan.

Presidenttiä tukevat puolueet voittivat toukokuun 2007 vaalit, joiden tarkkailija kuvasivat olevan huomattava parannus edellisiin. Vaalit seuraavan presidentin valitsemiseksi järjestettiin 19. helmikuuta 2008. Voittajaksi julistettiin pääministeri Serž Sargsjan, joka sai ensimmäiselle kierroksella yli puolet äänistä. Opposition edustajat kiistivät tuloksen ja järjestivät mielenosoituksia, kunnes 1. maaliskuuta 2008 Kotšarjan määräsi maahan poikkeustilan.[1]

[muokkaa] Politiikka

Armenian hallituksen ilmoittamana tavoitteena on rakentaa maasta länsimainen parlamentaarinen demokratia. Kansainväliset tarkkailijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet maassa käytyjen vaalien rehellisyyden vuodesta 1995 lähtien, viitaten moniin äänestykseen liittyviin ongelmiin. Suurimmaksi osaksi Armeniaa pidetään kuitenkin yhtenä IVY-maiden demokraattisimmista maista.

Parlamentti on yksikamarinen, 131-paikkainen Azgajin Žogov (armeniaksi Ազգային Ժողով). Osa edustajista valitaan puoluelistoilta ja osa suoralla vaalilla nelivuotiskausiksi.

Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskausiksi. Hänen on saatava vähintään puolet äänistä tullakseen valituksi. Muuten järjestetään toinen kierros kahden suosituimman ehdokkaan kesken. Presidentti nimittää pääministerin, jonka on nautittava parlamentin luottamusta. Hän nimittää ministerineuvoston jäsenet.[2]

Presidenttiä tukevat puolueet voittivat toukokuun 2007 vaalit, joiden tarkkailija kuvasivat olevan huomattava parannus edellisiin. Pääministeri Serž Sargsjanin konservatiivinen Republikaanipuolue (HHK) sai 33,8 äänistä, liikemies Gagik Tsarukiann perustama uusi "Menestyvä Armenia" 15,1 ja "Dašnatsutjun" (Dašnak, Vallankumouspuolue) 13,1 %. Opposition "Orinats Jerkir" (Lain maa) sai 7 % ja "Perintö" (Žarangutjun) 6 %.[3]

Armenian tärkeimmät liittolaiset ovat Iran ja Venäjä, jonka kanssa Armenia on puolustusliitossa Azerbaidžania vastaan. Sen sijaan Azerbaidžan ja Turkki pitävät Armeniaa kauppasaarrossa ja rajoja suljettuna.

[muokkaa] Osat

Armenian maakunnat
Armenian maakunnat

Armeniassa on 10 maakuntaa (marz) ja pääkaupunkialue (k'aghak')*:

[muokkaa] Maantiede

Armenian kartta
Armenian kartta

Maantieteellisesti Armenia on Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio. Maa sijaitsee Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä Georgian, Azerbaidžanin, Iranin ja Turkin välissä.

Alue on suurimmaksi osaksi vuoristoista muutamine metsineen. Armeniassa vallitsee mannerilmasto; kylmät talvet ja kuumat kesät. Korkein kohta on 4 095 metriin nouseva Aragats-vuori, eikä mikään osa maassa ole alle 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Ararat-vuori on armenialaisille maan symboli, alueen korkein vuori, joka kuului Armeniaan ennen kuin se siirtyi Turkin haltuun sen sovittua rajasta Venäjän kanssa vuonna 1915.

Armenia yrittää puuttua ympäristöongelmiinsa, ja on luonut erinäisiä ympäristöveroja ongelmien hoidon rahoittamiseksi. Hallitus työskentelee Jerevanin lähellä Medzamorissa sijaitsevan ydinvoimalan sulkemiseksi heti kun vaihtoehtoisia energianlähteitä on saatavilla.

[muokkaa] Talous

Armenia satelliittikuvassa toukokuussa
Armenia satelliittikuvassa toukokuussa

Ennen itsenäisyyttä Armenian talous oli keskittynyt teollisuuteen – kemikaaleihin, elektroniikkaan, koneisiin, elintarvikkeisiin, synteettiseen kumiin ja tekstiileihin. Maatalous vastasi vain 20 prosenttia koko tuotannosta ja 10 prosenttia työvoimasta ennen Neuvostoliiton hajoamista. Kaivokset maassa tuottavat kuparia, sinkkiä, kultaa ja lyijyä. Valtaosa energiasta tuotetaan Venäjältä tuoduilla raaka-aineilla – suurin kotimainen energianlähde on vesivoima.

Kuten muut entisen Neuvostoliiton valtiot, Armenian talous kärsii keskitetysti suunnitellun talouden jättämästä perinnöstä ja vanhojen kauppasuhteiden hajoamisesta. Lisäksi vuoden 1988 Spitakin maanjäristys, joka tappoi yli 25 000 ihmistä ja jätti 500 000 kodittomaksi, vaikuttaa yhä maan talouteen – kuten myös Vuoristo-Karabahin konflikti. Azerbaidžanin ja Turkin vastaisten rajojen sulkeminen on romuttanut taloutta, koska maa on riippuvainen ulkomailta tuoduista energianlähteistä ja raaka-aineista. Armenian bruttokansantuote putosi lähes 60 % vuodesta 1989 vuosiin 19921993, ja maan valuutta dram kärsi vuoden 1993 jälkeen hyperinflaatiosta.

Hallitus on onnistunut kuitenkin tekemään laajoja taloudellisia uudistuksia, jotka ovat auttaneet talouskasvua ja inflaation hillitsemistä. Armenialla on ollut vakaa talouskasvu vuodesta 1995 lähtien ja uudet talousalueet kuten jalokivien prosessointi, tietotekniikka ja jopa turismi ovat alkaneet korvata perinteisempiä elinkeinoja. Vahva kehitys on tuonut maalle lisääntyvää tukea IMF:ltä, Maailmanpankilta ja muilta kansainvälisiltä instituutioilta. Lainat Armenialle vuodesta 1993 lähtien ylittävät 1,1 miljardia dollaria, ja ne on suunnattu maan talouden kehittämiseen. Armenia liittyi WTO:hon 5. helmikuuta 2003. Yksi tärkeistä investointilähteistä on ympäri maailmaa asuva armenialainen diaspora.

[muokkaa] Väestö

Armenia on entisistä neuvostotasavalloista toiseksi tiheimmin asuttu, mutta maata rasittaa väestön hupeneminen mm. maastamuuton ja alentuneen syntyvyyden vuoksi. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yksi kolmasosa armenialaisista asuu laittomasti Venäjällä, jolloin maassa olisi todellisuudessa vain noin kaksi miljoonaa asukasta. Armenian asukkaista vuonna 1989 93 % oli armenialaisia; azereita 3 %, venäläisiä 2 %, muita (kurdeja) 2 %. Vuoteen 1993 mennessä lähes kaikki azerit olivat lähteneet maasta.

Armenia on valtaosin kristillinen maa. Maahan 200-luvulla levinnyt kristinusko virallistettiin vuonna 301 ja Armenian on sanottu olleen ensimmäinen kristinuskon virallistanut maa. Yli 90 % armenialaisista kuluu Armenian apostoliseen kirkkoon.

[muokkaa] Kulttuuri

Armenian valtakieltä armeniaa kirjoitetaan 400-luvulla kehitetyllä armenialaisella kirjaimistolla. 96 % maan asukkaista puhuu armeniaa ja yli 75 % puhuu myös venäjää. Armeniassa on korkea luku- ja kirjoitustaitoaste, yli 90 %. Englanti on lisännyt suosiotaan viime vuosina.

Jerevanin kansallisessa taidemuseossa on yli 16 000 keskiajalta peräisin olevaa teosta sekä useita eurooppalaisten mestarien maalauksia. Modernin taiteen museo ja Martiros Saryan -museo ovat muita tärkeitä kokoelmia. Lisäksi yksityisiä gallerioita perustetaan kaupunkiin kiihtyvällä tahdilla.

Maassa toimii Armenian filharmoninen orkesteri, joka esiintyy Jerevanin uudistetussa oopperatalossa, sekä muita orkestereita. Jazz on suosittua etenkin kesäisin ulkoilmakonserteissa. Jerevanissa on useita draamateattereita, jotka esiintyvät pääasiassa armeniaksi ja venäjäksi.

Armenialaisilla käsitöillä ja kultaesineillä on pitkät perinteet, ja maassa on useita arkeologisesti merkittäviä kohteita – jälkenä maan asemasta eri kulttuurien kohtauspaikkana.

Ivan Aivazovski, aikansa tunnetuin venäläistaiteilija, oli syntyjään armenialainen. Aram Hatsaturjan syntyi Georgiassa, mutta oli armenialainen. Գեորգի Գյուրջիև, Georgi Gjurdzjiew, kreikkalais-armenialainen filosofi-kirjailija ja mystikko, syntyi Aleksandropoliissa, eli Gyumrissa.

Armenia on osallistunut Euroviisuihin aina vuodesta 2006 hyvällä menestyksellä.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Lähteet

  1. Armeniaan julistettiin poikkeustila YLE.
  2. The World Factbook: Armenia Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
  3. Armenia Pro-Presidential Parties Win The Moscow Times. Viitattu 13.05.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Armenia.

Muilla kielillä

Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu