Islanti

Wikipedia

Lýðveldið Ísland
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Ólafur Ragnar Grímsson Geir Haarde
Pääkaupunki	Reykjavík (118 000 as.) 64°08′00″N, 21°56′00″W
Muita kaupunkeja	Kópavogur (30 000 as.) Hafnarfjörður (25 000 as.) Akureyri (17 300 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	103 125 km² (sijalla 104) 2,7 %
Väkiluku (2008)  – väestötiheys  – väestönkasvu	313 376 (sijalla 169) 3,2 / km² 0,91 % (2007)
Viralliset kielet	islannin kieli
Valuutta	Islannin kruunu (ISK)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 6 11 077 miljoonaa USD 37 920 USD
HDI (2003)	0,956 (sijalla 2)
Elinkeinorakenne	maatalous 11,2 %, palvelut 79,2 %, teollisuus 9,6 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+0 ei käytössä
Itsenäisyys Itsenäistyi: Tasavalta:	1. joulukuuta 1918 17. kesäkuuta 1944
Lyhenne Maatunnus	IS ajoneuvot: IS lentokoneet: TF
Kansainvälinen suuntanumero	+354
Motto	-
Kansallislaulu	Lofsöngur

Islannin tasavalta (isl. Lýðveldið Ísland) eli Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on pinta-alaltaan noin kolmasosa Suomesta ja väkiluvultaan selvästi pienin Pohjoismaa. Noin kolmasosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavíkissa, joka on maailman pohjoisin pääkaupunki.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Maantiede 3.1 Eläimistö 3.2 Ilmasto 4 Talous 4.1 Merkittävimmät luonnonvarat 4.2 Merkittävimmät vientituotteet 5 Väestö 6 Kulttuuri 7 Tunnettuja islantilaisia 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Islanti syntyi noin 12 miljoonaa vuotta sitten vedenalaisten tulivuortenpurkausten seurauksena.

Islannin asuttivat etenkin 800-luvun lopulla ja 900-luvulla Norjasta ja Britteinsaarilta tulleet viikingit, jotka tiettävästi toivat mukanaan lähinnä orjinaan ja palvelijoinaan kelttiläistä väestöä Irlannista ja Skotlannista. Joidenkin kirjallisten lähteiden mukaan Islannissa olisi asunut Irlannista tulleita munkkeja jo ennen viikinkejä, mutta arkeologisia todisteita ei ole löytynyt. Parlamentti, althing, perustettiin vuonna 930.

Vuonna 1000 Islanti siirtyi kristinuskoon ja viikinkiuskonnon harjoittaminen kiellettiin. Seuraavina vuosisatoina väestö ajautui riippuvaiseksi muutamista hallitsevista perheistä.

Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan vuonna 1262. 1300-luvulla alkanut pieni jääkausi, joka hävitti Grönlannin skandinaaviasutuksen kokonaan 1400-luvun aikana, oli lähellä hävittää myös Islannin asutuksen. Tänä aikana islantilaiset hylkäsivät maanviljelyn kokonaan ja alkoivat elää pelkästään kalastuksen varassa. Vielä 1700-luvun lopussa Islannin väkiluku oli selvästi pienempi kuin 1300-luvun alussa.^[1]

Islanti pysyi Norjan kruununsiirtomaana vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.

Merkityksensä menettänyt parlamentti oli lakkautettu 1800-luvun alussa, mutta se perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi Islannissa oli liittoutuneita joukkoja ja siitä tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa Yhdysvaltojen kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi Natoon. Aluevesilaajennusten aiheuttama kiista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa johti hetkelliseen välirikkoon vuonna 1975.

Islannilla ei ole omaa armeijaa. Maassa oli Yhdysvaltain NATO-joukkoja, mutta nämä poistuivat Islannista syyskuussa 2006.

[muokkaa] Politiikka

Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausille. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.

Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa.

Konservatiivinen Itsenäisyyspuolue (Sjálfstæðisflokkurinn) ja keskustalais-agraarinen Edistyspuolue (Framsóknarflokkurinn) hallitsivat maata vuodesta 1991. 10. toukokuuta 2003 järjestetyissä parlamenttivaaleissa hallituskoalitio menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistönsä. 12. toukokuuta 2007 vaaleissa Itsenäisyyspuolue sai kolme lisäpaikkaa, mutta Edistyspuolue menetti viisi ja sai seitsemän paikkaa.^[2] Tämän jälkeen Itsenäisyyspuolue jatkoi hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattisen Allianssin kanssa.

[muokkaa] Maantiede

Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorenpurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu, jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinka kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)

Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.

Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull.

Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan. Islannissa on käynnissä laajoja uudelleenmetsittämisprojekteja. Metsitys on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkialla vapaana laiduntavat lampaat syövät istutetut taimet. Tämän takia metsitettyjä alueita on jouduttu aitaamaan. Lisäksi metsien kasvu on varsin hidasta.

Korkeimmat vuoret ovat päälle 2000 m ja maan korkein kohta on Öræfajäätikölla sijaitseva Hvannadalshnúkur (2119 m). Maan rannikko on melkein joka puolilta muodostunut monista vuonoista ja poukamista. Monin paikoin kallioseinämät kohoavat jyrkkinä suoraan merestä. Toisaalla taas kilometrien pituiset hietikot eli somerikot tai kivikot reunustavat merenrantaa. Rantaviivaa on 5 960 km kaiken kaikkiaan.

Vain neljännes Islannin pinta-alasta on kasvillisuuden peittämää. Islannin lukuisat tulivuorenpurkaukset, merituuli ja lampaiden laiduntaminen ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että Islannin luonto on karu ja autio. Siellä ei ole luonnonvaraisia metsiä. Ne hakattiin sen jälkeen kun saari asutettiin. Kuitenkin laaksoissa kasvaa koivu-, pihlaja-, ja pajupensastoja. Islantilaiset ovat kuitenkin päättäneet metsittää noin kymmenesosan kotimaastaan, mutta se vie useita vuosisatoja. Heinä- ja saranurmet sekä varpunummet ovat hyvin yleisiä ja Islannin rannikoiden leväkasvillisuus on rehevää.

Eroosio on voimakasta ja sitä vastaan kamppailu on tärkeä osa luonnonsuojelua. Islannissa tiedetään kasvaneen runsaasti metsää, mutta ammoiset metsät hakattiin, eikä tilalle kasvanut ilmaston kylmenemisen tähden uutta. Maassa viihtyy kuitenkin lukuisia erilaisia kasveja; villejä lajeja tunnetaan luonnossa useita satoja. Enimmäkseen ne ovat matalakasvuisia arktisien alueiden kukkia ja ruohoa, sammalta, vaivaiskoivuja ja marjoja. Sitkeitä kukkamättäitä tapaa keskellä hiekkaerämaita ja laavakenttiä. Sammal ja vaivaiskoivupensaat peittävät usein vanhaa laavaa pehmittäen muuten karua ympäristöä.

Hringvegur on Islannin ympäri kiertävä maantie.

[muokkaa] Eläimistö

Kun Islanti asutettiin, maassa ei elänyt muita nisäkkäitä kuin naali eli napakettu. Ketut ovat edelleen yleisiä ja aiheuttavat säännöllisesti tuhoja lammaslaumoissa. Ihmisen mukana saarelle tulivat rotat ja hiiret. Norjasta tuotiin poroja, joiden jälkeläiset elävät nykyisin vapaina Itä-Islannin ylängöillä. Minkkien tarhaus aloitettiin ja se johti nopeasti karanneiden minkkien leviämiseen luontoon. Islannin vesillä uiskentelee valaita ja hylkeitä. Nykyisin lajit eivät enää ole vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hylkeitä metsästetään niiden turkin takia erityisinä metsästysaikoina. Yleisimmät kotieläimet ovat naudat, lampaat ja hevoset. Lisäksi maaseudulla pidetään monia muita kotieläimiä.

Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut, joita on tavattu ainakin 300 lajia. Merilinnut, vesilinnut ja kahlaajat ovat yleisimmät kotimaiset lintulajit. Islanti on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue. Hyönteislajeja Islannissa on rekisteröity noin 800 lajia. Kovakuoriaiset ja ampiaiset ovat yleisiä. Islannissa esiintyy vain koi- ja yöperhosia. Islannin joissa esiintyy lohta. Nieriä ja purotaimen viihtyvät järvissä ja puroissa. Kaksi muuta kalalajia ovat ankerias ja iso rautakala. Mikään näistä kaloista ei oikeastaan ole sisävesikala, vaan ne ovat merikaloja, jotka ovat sopeutuneet makean veden olosuhteisiin. Runsas plankton Islannin vesillä taas tarjoaa merieläimistölle ruokaisat olosuhteet. Suolaisen veden kaloja on havaittu kaikkiaan 150 kalalajia. Tärkeimpiä syvämeren kaloja ovat turska, kolja, ja sei. Pintaveden kaloista tärkein on silli. Ravut, hummerit, kampasimpukat ja islanninsimpukat ovat tärkeimmät äyriäiset ja simpukat. Islannissa on kehittynyt oma hevosrotu, islanninhevonen. Hevosella on ollut koko historiansa ajan suuri merkitys saaren asukkaille. Islanninhevonen on ollut hyödyllinen jo satoja vuosia ihmisille. Hevoset kuuluvat tärkeänä osana islantilaiseen maisemaan ja maaseudulla ne laiduntavat vapaasti suurina laumoina. Islanninhevosia on tuotu myös Suomeen ja monet hevostallit ovat erikoistuneet islanninhevosiin. Suomessa toimii Suomen islanninhevosyhdistys.

[muokkaa] Ilmasto

Islannin ilmasto on leuto ympäri vuoden Golfvirrasta johtuen. Lämpötila laskee Etelä-Islannissa talvella enimmillään noin −10 °C-asteeseen, Pohjois-Islannissa taas noin −15 °C-asteeseen. Kesällä lämpötila kohoaa parhaimmillaan +23 °C-asteeseen etelässä ja +24,5 °C-asteeseen pohjoisessa.

[muokkaa] Talous

Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Korkeuserojen ja sademäärän takia maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn. Turismi on tärkeä elinkeino Islannissa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kala
• vesivoima
• geoterminen energia

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kala

[muokkaa] Väestö

Islannissa asuu 313 376 asukasta (helmikuu 2008), joista 196 400 (65 %) asuu Suur-Reykjavíkin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.

Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87,1 %, muita protestantteja 4,1 %, katolilaisia 1,7 % ja muita 7,1 %.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Islannin kulttuuri

Islannissa puhutaan islantia, joka on nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.

Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita ovat esimerkiksi Grœnlendinga-saaga ja Eiríkin saaga, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.

Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk, jolla on asuinsijat nykyisin sekä Yhdysvalloissa että synnyinmaassaan Islannissa. Muita tunnettuja islantilaisia musiikin saralta ovat Sigur Rós, Jan Mayen, Mínus ja Múm. TV:ssä tunnetuimpia myös maailmanlaajuisesti on Eurovision laulukilpailussakin mainetta kerännyt Silvía Night.

[muokkaa] Tunnettuja islantilaisia

• Friðrik Þór Friðriksson (elokuvaohjaaja)
• Baltasar Kormakur (elokuvaohjaaja)
• Björk (laulaja ja näyttelijä)
• Vigdís Finnbogadóttir (ensimmäinen naispresidentti)
• Halldór Laxness (kirjailija)
• Silvia Night (viihdetaiteilija)
• Eidur Gudjohnsen (jalkapalloilija)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www2.sunysuffolk.edu/mandias/lia/decline_of_vikings_iceland.html
2. ↑ Islannin hallituskoalition kohtalo epävarma HS. Viitattu 13.05.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Iceland Wikitravelissa (englanniksi)
• Islannin suurlähetystö
• Islannin geologiasta
• Islannin tilastollinen vuosikirja
• Iceland Tourist Board
• Islanti Google Mapsissa