Mannerlaatta
Wikipedia
Mannerlaatta on levymäinen kappale maapallon kuorta. Mannerlaatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös litosfäärilaatoista viitaten litosfääriin eli maapallon kivikehään, tai tektonisista laatoista viitaten laattatektoniikkaan eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama.
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka ”kelluvat” vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuori-toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esimerkiksi Islannissa, jossa kiviainesta muodostuu paljastuneesta Maan vaipasta.
Laattaliikkeen energianlähde on maan vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset. Konvektiovirtaukset johtuvat kiviaineksen lämpiämisestä ja muuttumisesta kevyemmäksi jolloin se nousee ylöspäin. Jäähdyttyään se painuu taas alas. Tästä syntyvä kiertoliike saa aikaan laattojen liikkumisen. Aineen lämpenemisen taas aiheuttavat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä.
Kratoniksi eli mannerytimeksi sanotaan hyvin vanhaa mantereen kalliota.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mannerlaatat
[muokkaa] Suuret laatat
- Afrikan laatta (mantereinen)
- Antarktiksen laatta (mantereinen)
- Indo-Australian laatta (mereinen/mantereinen, Australian laatta ja Intian laatta yhdistyivät 50–55 miljoonaa vuotta sitten)
- Euraasian laatta (mantereinen)
- Pohjois-Amerikan laatta (mantereinen)
- Etelä-Amerikan laatta (mantereinen)
- Tyynenmeren laatta (mereinen)
[muokkaa] Pienempiä laattoja
- Filippiinien laatta (mereinen)
- Karibian laatta (pääosin mereinen)
- Arabian laatta (mantereinen)
- Kookossaarten laatta (mereinen)
- Nazcalaatta (mereinen)
- Scotian laatta (mereinen)
