Malta
Wikipedia
Repubblika ta' Malta Republic of Malta |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
presidentti pääministeri |
Eddie Fenech Adami Lawrence Gonzi |
||||||
Pääkaupunki | Valletta |
||||||
Muita kaupunkeja | Birkirkara, Mdina | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
316 km² (sijalla 184) ei merkittävästi |
||||||
Väkiluku (2007 (arvio)) – väestötiheys – väestönkasvu |
401 880 (sijalla 165) 1 262 / km² 0,42 % (2006) |
||||||
Viralliset kielet | malta ja englanti | ||||||
Valuutta | euro (EUR) | ||||||
BKT (2005) – yhteensä – per asukas |
sijalla 144 7,574 miljardia USD 19 302 USD |
||||||
HDI (2003) | 0,867 (sijalla 32) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 3 %, palvelut 74 %, teollisuus 23 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 UTC+2 |
||||||
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta |
21. huhtikuuta 1964 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
MT ajoneuvot: lentokoneet: |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+356 | ||||||
Motto | ei mottoa | ||||||
Kansallislaulu | L-Innu Malti |
Malta eli Maltan tasavalta on tasavaltainen saarivaltio Välimeressä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Se koostuu saarista, joista kolme on asuttuja: Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee Maltan pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.
Malta on pinta-alaltaan pieni, 316 neliökilometriä. Se on kuitenkin tiheään asuttu valtio; asukkaita on lähes 402 000,[1] joten neliökilometriä kohden asukkaita on 1 262. Viralliset kielet ovat maltan kieli ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin. Malta on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Maltan kansallisjuoma on Bajtra-likööri.
Koulut ovat Maltalla joko valtion ylläpitämiä maltankielisiä kouluja tai yksityisiä englannin- tai maltankielisiä kouluja. Maltalla toimii myös yksi yliopisto, Maltan yliopisto, ja monia kielikouluja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Malta on ollut asutettu noin vuodesta 5200 eaa. Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa. ja antoivat pääsaarelle nimen Malta. Foinikialaiset hakkasivat Maltalta puut laivanrakennuksen tarpeisiin, ja siksi Malta on puuton. Kreikkalaiset valloittivat Maltan vuonna 736 eaa.. Noin 400 eaa. saaret joutuivat Karthagon ja 218 eaa. Rooman valtaan. Arabit valtasivat Maltan 870 Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian normannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret Johanniittain ritarikunnalle, jonka ottomaanit olivat karkottaneet Rodokselta vuonna 1522.
Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800.[2] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille. Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.
Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan.
Malta mainitaan myös Raamatussa. Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan, kuinka laiva, jolla apostoli Paavalia kuljetettiin Roomaan, haaksirikkoutui Maltalle.[3] Tämän arvellaan tapahtuneen noin 60 jaa. Muistona tästä Maltalla on St. Paul's Island ja St. Paul's Bay.
[muokkaa] Maantiede
Maltalla on seitsemän saarta, joista Comino (maltaksi Kemmuna), Gozo (maltaksi Għawdex) ja Malta ovat asuttuja. Pienempiä saaria ovat Filfla, St Paul's Island (maltaksi Il-Gżejjer ta' San Pawl), Manoel Island (maltaksi Il-Gżira Manwel) ja Fungus Rock (maltaksi Il-Ġebla tal-Ġeneral). Kolmen isoimman saaren maasto on pääasiassa tasaista. Pääsaari on paikoin mäkinen ja sen rannikko on kivikkoista. Luontaista kasvillisuutta on Maltassa vähän, eikä saarilla ole lainkaan metsiä.[4]
Suurimmat kaupungit ovat Birkirkara (22 100 asukasta), Qormi (20 200 as.) ja Sliema (13 500 as.)[5]
Maltassa on välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja kuivia, kun taas talvet ovat lauhkeita ja sateisia. Maaperä on kivistä ja tasaista; Maltan korkein kohta on Ta'Dmejrek (253 m).[1] Saarilla ei ole jokia eikä paljoakaan puroja, joten kuivuuden, ilmaston ja maaperän vuoksi saarilla ei ole paljoa riittävän kosteaa aluetta maanviljelyyn.[4]
[muokkaa] Politiikka
Malta on tasavalta, jonka presidentin valitsee 69-jäseninen yksikamarinen parlamentti. Presidentti puolestaan nimittää pääministerin. Parlamentissa on kaksi puoluetta, kristillisdemokraattinen Kansallispuolue (engl. Nationalist Party, maltaksi Partit Nazzjonalista) sekä Työväenpuolue (engl. Labour Party, maltaksi Partit Laburista). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue (maltaksi Alternattiva Demokratika, engl. Democratic Alternative), oikeistolainen Imperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha (engl. Alpha Liberal Democratic Party). Tällä hetkellä valta on Kansallispuolueella.
Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa aborttikysymykseen.lähde?
Maltan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1987, ja se määrittää Maltan poliittisen neutraliteetin, joka ei ole muuttunut Maltan liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.[4]
[muokkaa] Aluejako
Malta jakautuu maantieteellisesti seitsemään saareen. Hallinnollisesti valtio on jaettu kuntiin (maltaksi Kunsilli Lokali, engl. local councils), joita on 68.
[muokkaa] Talous
Maltan merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi ja suola. Maan talous on muuttunut 1990-luvulta alkaen rajusti. Käsityövaltaiset alat ovat kärsineet toiminnan siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Nykyisin noin 75 prosenttia maan vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä. Myös matkailu on merkittävää maan taloudelle.[5] Vuosittain maassa on käy noin miljoona turistia. Perinteistä teollisuuden alaa maassa edustaa telakkateollisuus.[4]
Rakennusmateriaalina käytettävän kalkkikiven lisäksi Maltalla ei ole merkittäviä omia luonnonvaroja, joten maa on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista. Maalla ei ole myöskään kotimaisia energianlähteitä tuulivoimaa lukuun ottamatta, ja neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Länsimaisella tasolla maltalaisten keskitulot ovat pienet, mutta maa on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 CIA Factbook
- ↑ Napoleonguide
- ↑ Apt.28: Paavali Maltan saarella
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 257. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
- ↑ 5,0 5,1 Maaprofiili Malta 8.1.2008. Finnpro.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Gvern ta' Malta Maltan hallituksen virallinen sivusto. (maltaksi) (englanniksi)
- EU:n jäsenvaltiot: Malta Euroopan unioni. (tšekiksi) (tanskaksi) (saksaksi) (viroksi) (kreikaksi) (englanniksi) (espanjaksi) (ranskaksi) (italiaksi) (latviaksi) (liettuaksi) (unkariksi) (maltaksi) (hollanniksi) (puolaksi) (portugaliksi) (slovakiksi) (sloveeniksi) (ruotsiksi)
- Visit Malta – Maltan virallinen matkailusivusto (englanniksi) (espanjaksi) (hollanniksi) (italiaksi) (japaniksi) (kiinaksi) (portugaliksi) (ranskaksi) (saksaksi) (venäjäksi)
- Malta kartalla Google Maps. (englanniksi)
- YourMalta.Com (englanniksi)
- GuidetoMalta.net – Malta travel guide (englanniksi)
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro |
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä |
Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |