1971

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Imatran ja Ylivieskan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan. Muuruveden ja Säyneisten kunnat liitettiin Juankosken kuntaan.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli pakolliseksi etuistuimilla kaikissa Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa.
2. tammikuuta – Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan.
3. tammikuuta – Ensimmäinen lottoarvonta Suomessa suoritettiin.
15. tammikuuta – Suomen ensimmäisen sanomalehden, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta.
25. tammikuuta – Charles Manson ja kolme "perheen" naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomittiin elinkautiseen.
25. tammikuuta – Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.
4. helmikuuta – Rolls-Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus otti yhtiön johdettavakseen.
5. helmikuuta – Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
7. helmikuuta – Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
8. helmikuuta – Noin 70 000 metallityöntekijää aloitti lakon hylättyään valtakunnansovittelija Erkki Sunilan tekemän välitysehdotuksen. Lakon sanottiin olleen Neuvostoliiton Suomen-lähettilään Aleksei Beljakovin masinoima.
11. helmikuuta – Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
13. helmikuuta – Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
15. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
26. helmikuuta – Pohjois-Vietnamin hallitus määräsi koko kansan hälytystilaan siltä varalta, että Yhdysvallat "yrittäisi jotain".
5. maaliskuuta – Pakistanin armeija miehitti mellakoineen Itä-Pakistanin.
8. maaliskuuta – Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
8. maaliskuuta – Uusi Tampereen ja Seinäjoen välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
10. maaliskuuta – 26. lisäys Yhdysvaltain perustuslakiin alensi äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
17. maaliskuuta – SKDL veti ministerinsä pois Ahti Karjalaisen hallituksesta ns. korppusodan jälkeen. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Erkki Tuomisen tilalle Mikko Laaksonen, uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Anna-Liisa Tiekson tilalle Pekka Kuusi ja uudeksi liikenneministeriksi Veikko Saarron tilalle Kalervo Haapasalo.
23. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse nousi valtaan.
25. maaliskuuta – Pakistanin armeija aloitti verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka oli julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Kunnalliset pysäköinninvalvoja-apulaiset eli "lappuliisat" aloittivat työnsä Tampereella, Porissa ja Oulussa.
5. huhtikuuta – Tulivuori Etna purkautui.
7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
7. huhtikuuta – Kaksi aseistautunutta äärioikeistolaista jugoslavialaista pakolaista tunkeutui Jugoslavian Tukholman-suurlähetystöön ja ampui suurlähettiläs Vladimir Rolovicia ja hänen sihteeriään. Lähettiläs menehtyi saamiinsa vammoihin 14. huhtikuuta. Murhaajat tuomittiin heinäkuussa elinkautiseen vankeuteen.
17. huhtikuuta – Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
19. huhtikuuta – Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistiin kiertoradalle.
21. huhtikuuta – Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seuraa isäänsä elinikäiseksi presidentiksi.
24. huhtikuuta – Puoli miljoonaa ihmistä marssi Washington (DC):ssä Vietnamin sotaa vastaan.
26. huhtikuuta – Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
1. toukokuuta – Näsinneula avattiin Tampereella.
3. toukokuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht erosi tehtävistään ja hänen seuraajakseen tuli Erich Honecker. Valtionpäämiehen tehtävät jäivät silti edelleen Ulbrichtille.
16. toukokuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kukisti häntä vastaan suunnatun vallankaappaushankkeen.
1. kesäkuuta – Sisäministeri Artturi Jämsén siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Eino Uusitalo.
10. kesäkuuta – Typpi Oy ja Rikkihappo Oy yhdistyivät Kemiraksi, josta tuli Suomen neljänneksi suurin valtiojohtoinen yritys.
14. kesäkuuta – Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
15. kesäkuuta – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
17. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kenraali Yrjö Keinosen yli 2600 markan sakkoihin ja kapteeni Martti Siitosen 27 vuorokaudeksi arestiin Keinosen huvilaan liittyneessä ns. kellarijutussa.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

10. heinäkuuta – Vallankaappausyritys Marokossa, 1 400 kadettia valtasi kuninkaan palatsin.
11. heinäkuuta – Chile kansallisti kuparikaivokset.
11. heinäkuuta – Meksikolainen kilpa-ajaja Pedro Rodriquez ajoi päin kivimuuria Nürburgringin radalla Länsi-Saksassa. Rodriquez saatiin tuleen syttyneestä autostaan nopeasti turvaan ja kuljetettiin sairaalaan, jossa hän kuitenkin menehtyi saamiinsa palovammoihin ja kallonmurtumaan.
16. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla Kuussa.
1. elokuuta – "Lappuliisat" aloittivat työnsä Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa.
9. elokuuta – Intia solmi Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
9. elokuuta – Jouko Turkka erotettiin Joensuun kaupunginteatterin johtajan paikalta. Seuraavana päivänä teatterin 13 näyttelijää aloitti lakon saadakseen Turkan takaisin. Yhdeksän Turkkaa tukenutta näyttelijää erotettiin 11. elokuuta.
10. elokuuta – Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5000 m:n juoksut.
14. elokuuta – Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
15. elokuuta – Brittiarmeijan joukkojen vahvuus Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
15. elokuuta – Yhdysvallat luopui kultakannasta.
20. elokuuta – Kiina ilmoitti, ettei se liity YK:hon, ellei Taiwania eroteta järjestöstä.
25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota puhkesi.
26. elokuuta – Siviilihallitus palasi Kreikkaan.
3. syyskuuta – Qatar itsenäistyi.
9. syyskuuta – John Lennon julkaisi Imagine-albuminsa
14. syyskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant kieltäytyi ehdottomasti jatkamasta virassaan vuoden 1971 jälkeen.
17. syyskuuta – Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimmäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
22. syyskuuta – Varatuomari Helvi Sipilä valittiin YK:n sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuuriasioita käsittelevän kolmannen komitean puheenjohtajaksi. Kyseessä oli korkein virka, johon nainen oli YK:ssa siihen saakka päässyt.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
1. lokakuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kokonaan Suomen rikoslaista.
15. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, vastavalmistunut Finlandia-talo luovutettiin Helsingin kaupungille.
25. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
27. lokakuuta – Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
29. lokakuuta – Ahti Karjalaisen hallitus erosi. Presidentti Urho Kekkonen nimitti Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen, hajotti eduskunnan ja määräsi eduskuntavaalit pidettäviksi 2.-3. tammikuuta 1972.
3. marraskuuta – The UNIX Programmer's Manual julkaistiin.
3. marraskuuta – Valtatie 1:n moottoritieosuus Kirkkonummen Veikkolasta Lohjanharjulle avattiin liikenteelle. Moottoritien kokonaispituudeksi Helsingistä Lohjanharjulle tuli 40 kilometriä.
10. marraskuuta – Suomen Autoliitto, Tapaturmantorjunta ry ja Liikennevakuutusyhdistys perustivat Liikenneturvan, joka jatkoi Taljan (Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaosto) toimintaa.
11. marraskuuta – Kiinan YK-valtuuskunta saapui New Yorkiin.
15. marraskuuta – Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n
23. marraskuuta – Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.
23. marraskuuta – Kirkolliskokouksen päätöksellä siirrettiin arkipyhät - loppiainen ja helatorstai - lauantaihin vuoden 1973 alusta lukien.
1. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen erotti Turun ja Porin läänin maaherran Esko Kulovaaran virastaan. Kulovaaran katsottiin yhdistäneen virkatoimensa ja yksityiset kiinteistökauppansa sopimattomalla tavalla.
2. joulukuuta – Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
3. joulukuuta – Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan, Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
6. joulukuuta – Intia tunnusti Bangladeshin itsenäisyyden.
16. joulukuuta – Voiton päivä Bangladeshissa, Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
17. joulukuuta – Suomi asetti YK-suurlähettiläänsä Max Jakobsonin ehdokkaakseen YK:n pääsihteerin vaaliin.
18. joulukuuta – Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa maan historiassa.
20. joulukuuta – Pakistanin presidentti Yahya Khan erosi ja hänen seuraajakseen tuli ulkoministeri Zulfikar Ali Bhutto.
29. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

Tehtiin Concorden ensimmäiset koelennot.
Ursan jäsenlehti alkoi ilmestyä Tähtiaika-nimisenä.
Helmikuu – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Aleksei Beljakov jäi "sairauslomalle", matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen.

[muokkaa] Syntyneitä

11. tammikuuta– Mary J. Blige, yhdysvaltalainen laulaja
1. helmikuuta – Jill Kelly, eroottinen näyttelijätär
9. helmikuuta – Hans Knauss, alppihiihtäjä
17. helmikuuta – Denise Richards, näyttelijätär
20. helmikuuta – Jari Litmanen, suomalainen jalkapalloilija
28. helmikuuta – Janina Andersson, suomalainen kansanedustaja
11. maaliskuuta – Johnny Knoxville, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. maaliskuuta – David Coulthard, Formula 1 -kuljettaja
9. huhtikuuta – Jacques Villeneuve, Formula 1 -kuljettaja
11. huhtikuuta – Oliver Riedel, saksalainen basisti ("Rammstein")
12. huhtikuuta – Shannen Doherty, näyttelijä
11. toukokuuta – Saila Susiluoto, suomalainen runoilija
26. toukokuuta – Matt Stone, South Park -televisiosarjan luoja
27. toukokuuta – Paul Bettany, näyttelijä
16. kesäkuuta – Tupac Shakur, rapartisti
20. kesäkuuta – Joose Norri, šakin Suomen mestari
1. heinäkuuta – Missy Elliott, rap-artisti
4. kesäkuuta – Koko, ihmisten kieltä osaava gorilla
3. heinäkuuta – Johanna Venho, suomalainen runoilija
9. heinäkuuta – Marc Andreessen, Mosaic-selaimen kehittäjä ja Netscapen perustaja
8. syyskuuta – Martin Freeman, englantilainen näyttelijä
11. syyskuuta – Richard Ashcroft, rock-muusikko
3. lokakuuta – Kevin Richardson, laulaja ("Backstreet Boys")
14. lokakuuta – Jyrki Katainen, suomalainen poliitikko
20. lokakuuta – Snoop Doggy Dogg, rap-artisti
29. lokakuuta – Winona Ryder, näyttelijä
25. marraskuuta – Christina Applegate, näyttelijä
9. joulukuuta – Nick Hysong, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä
24. joulukuuta – Ricky Martin, laulaja
26. joulukuuta – Jared Leto, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko

[muokkaa] Kuolleita

10. tammikuuta – Coco Chanel(Gabrielle), ranskalainen muodinluoja
12. tammikuuta – Juha Rihtniemi, suomalainen poliitikko, Kokoomuksen puheenjohtaja
27. tammikuuta – Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti
3. helmikuuta – Katri Ingman, suomalainen kirjailija
4. helmikuuta – Mátyás Rákosi, Unkarin pääministeri
9. helmikuuta – Erkki Kulovesi, suomalainen taidemaalari
10. helmikuuta – Harald Öhquist, suomalainen jääkärikenraali
16. helmikuuta – Yrjö Kaijärvi, suomalainen kirjailija
26. helmikuuta – Fernandel, ranskalainen elokuvanäyttelijä
26. helmikuuta – The Svedberg, ruotsalainen Nobel-kemisti
8. maaliskuuta – Harold Lloyd, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. maaliskuuta – Yrjö Liipola, suomalainen kuvanveistäjä
28. maaliskuuta – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä
2. huhtikuuta – Manfred B. Lee, yhdysvaltalainen kirjailija
2. huhtikuuta – K. A. Tapola, suomalainen jääkärikenraali
6. huhtikuuta – Igor Stravinski, venäläinen säveltäjä (s. 1882)
12. huhtikuuta – Igor Tamm, neuvostoliittolainen Nobel-fyysikko
15. tammikuuta – Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija
21. huhtikuuta – François Duvalier ("Papa Doc"), Haitin diktaattori
30. huhtikuuta – Albin Stenroos, suomalainen juoksija
1. toukokuuta – Waldemar Erfurth, saksalainen jalkaväenkenraali
6. toukokuuta – Helene Weigel, saksalainen näyttelijä
28. toukokuuta – Jean Vilar, ranskalainen teatteriohjaaja
30. toukokuuta – Marcel Dupré, ranskalainen urkuri ja säveltäjä
26. kesäkuuta – Simo Penttilä (oik. Uuno Hirvonen), suomalainen kirjailija
8. heinäkuuta – Onni Hiltunen, suomalainen poliitikko
3. heinäkuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen rock-muusikko
6. heinäkuuta – Louis Armstrong, jazz-muusikko
11. heinäkuuta – Pedro Rodriquez, meksikolainen kilpa-autoilija
21. heinäkuuta – Yrjö Väisälä, suomalainen tähtitieteilijä
9. elokuuta – Ritva Lehto, Miss Suomi 1967
11. syyskuuta – Nikita Hruštšov, Neuvostoliiton johtaja
12. syyskuuta – Lin Biao (Lin Piao), Kiinan puolustusministeri
20. syyskuuta – Giorgos Seferis, Nobel-palkittu kreikkalainen runoilija (s. 1900)
4. lokakuuta – Saulo Haarla, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
12. lokakuuta – Dean Acheson, Yhdysvaltain ulkoministeri
23. lokakuuta – V. A. Heiskanen, suomalainen tähtitieteilijä
11. marraskuuta – Erkki Salomaa, suomalainen kommunistipoliitikko (itsemurha)
13. marraskuuta – Rudolf Abel, neuvostoliittolainen vakooja
9. joulukuuta – Ralph Bunche, yhdysvaltalainen diplomaatti, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
24. joulukuuta – Jorma Mäenpää, suomalainen kirjailija