U Thant

Wikipedia

Siddhu U Thant
Yhdistyneiden kansakuntien kolmas pääsihteeri
Virassa 30. marraskuuta 1961-1. tammikuuta 1972.
Edeltäjä	Dag Hammarskjöld
Seuraaja	Kurt Waldheim
{{{arvo2}}}
Virassa {{{virassa2}}}
Edeltäjä	{{{edeltäjä2}}}
Seuraaja	{{{seuraaja2}}}
{{{arvo3}}}
Virassa {{{virassa3}}}
Edeltäjä	{{{edeltäjä3}}}
Seuraaja	{{{seuraaja3}}}
Tiedot
Syntymäaika	22. tammikuuta 1909
Syntymäpaikka	Pantanaw Brittiläinen Intia
Kuolinaika	25. marraskuuta 1974
Kuolinpaikka	New York City, Yhdysvallat
Puolue
Ammatti	{{{ammatti}}}
Puoliso	Daw Theunn Tin
Arvonimet	{{{arvonimet}}}
Allekirjoitus	{{{allekirjoitus}}}
Huomioitavaa

Siddhu U Thant (burmaksi: ဦးသန္‌့; 22. tammikuuta 1909 – 25. marraskuuta 1974) oli burmalainen diplomaatti ja Yhdistyneiden kansakuntien kolmas pääsihteeri vuosina 1961–1971. Hänet valittiin virkaan pääsihteeri Dag Hammarskjöldin kuoltua lento-onnettomuudessa vuonna 1961.

Sisällysluettelo 1 Varhainen elämä 2 Virkamiespalvelus 3 YK:n pääsihteeri 4 Eläkkeelle 5 Kuolema 6 Kunnianosoituksia

[muokkaa] Varhainen elämä

Thant syntyi Pantanawissa, Burmassa, silloisessa Brittiläisessä Intiassa. U Thant syntyi esikoisena nelilapsiseen rikkaan kauppiaan ja maaomistajan perheeseen. U Thantin isä U Po Hnit oli peräisin suvusta, johon kuului sekä buddhalaisia että muslimeja, ja hän oli ollut perustamassa The Sun -nimistä burmankielistä sanomalehteä Rangoonissa. Kun U Po Hnit kuoli Thantin ollessa 14-vuotias, perheenjäsenten kesken alkoi suuri perintökiista. U Thant opiskeli Rangoonin yliopistossa historiaa.

[muokkaa] Virkamiespalvelus

Kun U Nu tuli juuri itsenäistyneen Burman ensimmäiseksi pääministeriksi, hän pyysi U Thantia tiedottajakseen vuonna 1948. U Thant ja U Nu olivat tavanneet yliopistossa, joten he tunsivat toisensa opiskeluajoilta. U Thantista tuli tiedotusministeri ja pääministerin neuvonantaja vuosiksi 1951–1957. Hän osallistui myös U Nun kanssa suureen Aasian ja Afrikan maiden väliseen konferenssiin Bandungissa, Indonesiassa vuonna 1955. Siinä luotiin Sitoutumattomien maiden liikkeen perusta. U Thantista tuli U Nun läheisin neuvonantaja hallituksessa. Vuosina 1957–1961 hän oli Burman YK:n edustajana ja alkoi ajaa muun muassa Algerian itsenäisyyssodan neuvotteluja.

[muokkaa] YK:n pääsihteeri

Thantista tuli YK:n pääsihteerin sijainen 3. marraskuuta vuonna 1961, kun Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa Nbolassa, Pohjois-Rhodesiassa, yrittäessään neuvotella Kongon kriisin osapuolten kanssa. Yleiskokous valitsi U Thantin YK:n pääsihteeriksi 30. marraskuuta vuonna 1962.

U Thantin ensimmäistä kautta leimasi Kuuban ohjuskriisi lokakuussa 1962. Ohjuskriisi jännitti maailmanpoliittisen tilanteen äärimmilleen mutta ei kuitenkaan sytyttänyt sotaa.

YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisestä suosituksesta U Thant valittiin toiselle pääsihteerikaudelle 2. joulukuuta 1966. Kausi jatkui hänen eläkkeelle siirtymiseensä saakka 1971.

U Thantin toisen kauden aikana YK laajeni voimakkaasti, kun siihen liittyi kymmeniä Aasian ja Afrikan maita. Samaan aikaan YK perusti monia uusia organisaatioita, kuten UNDP:n, UNCTAD:n ja UNEP:n.

U Thant kritisoi voimakkaasti Etelä-Afrikan apartheidhallitusta. Hänen toiseen virkakauteensa sijoittuivat myös Kuuden päivän sota Arabimaiden ja Israelin välillä vuonna 1967, Prahan kevät vuonna 1968 ja Intia-Pakistanin sota, joka johti itsenäisen Bangladeshin valtion syntyyn vuonna 1971. Häntä kritisoitiin Yhdysvalloissa ja Israelissa, kun hän suostui vetämään YK:n rauhanturvaajat pois Siinailta vuonna 1967 Egyptin presidentti Nasserin pyynnöstä. U Thant oli matkustanut henkilökohtaisesti Kairoon käydäkseen viime hetken rauhanneuvotteluja Nasserin kanssa, joka suunnitteli sotaa Israelia vastaan.

U Thantin hyvät suhteet Yhdysvaltoihin viilenivät, kun hän rupesi avoimesti kritisoimaan Yhdysvaltain Vietnamin sotaa. Hän yritti neuvotella rauhasta Washington D.C.:n ja Hanoin välillä, mutta Johnsonin hallinto esti tämän.

Thant osoitti mielenkiintoa myös UFO-keskusteluja kohtaan ja kutsui vuonna 1967 amerikkalaisen atomifyysikon tohtori James E. McDonaldin puhumaan YK:ssa ufoista.

[muokkaa] Eläkkeelle

23. tammikuuta vuonna 1971 U Thant ilmoitti jäävänsä eläkkeelle henkilökohtaisen syyn takia ja sanoi ettei hän Vietnamin tilanteen vuoksi pyri kolmannelle kaudelle. YK:n turvallisuusneuvosto etsi U Thantille seuraajaa viikkokausien ajan, kunnes virkaan lopulta valittiin Itävallan uusi YK:n suurlähettiläs Kurt Waldheim 21. joulukuuta vuonna 1971 – vain 10 päivää ennen kuin U Thantin toinen virkakausi päättyi.

Jäähyväispuheessaan YK:n yleiskokouksessa U Thant ilmoitti olevansa nyt vapaa ja helpottunut työnsä loputtua. New York Times kirjoitti pääkirjoituksessaan joulukuussa 1971, että U Thant oli suuri rauhantekijä, jonka viisaita neuvoja tarvittaisiin vielä hänen eläkkeellejäämisensä jälkeenkin.

[muokkaa] Kuolema

U Thant kuoli keuhkosyöpään New York Cityssä 25. marraskuuta vuonna 1974. Burmaa hallitsi sotilasjuntta, jonka päämies, kenraali Ne Win oli kateellinen U Thantille tämän kansainvälisen uran vaiheista ja suosiosta Burmassa. Ne Win kieltäytyi järjestämässä Thantille valtiollisia hautajaisia. Yksi syy juntan katkeruuteen oli U Thantin suhde U Nun demokraattiseen hallitukseen, jonka Ne Win oli syrjäyttänyt 2. maaliskuuta vuonna 1962.

Kun U Thantin arkku lennätettiin Yhdistyneiden kansakuntien päämajasta New York Citystä Rangooniin, kentällä ei ollut vastaanottoa eikä kunnianosoituksia.

U Thantin hautajaiset järjestettiin 5. joulukuuta vuonna 1974. Kymmeniätuhansia ihmisiä oli kaduilla jonottamassa nähdäkseen hänen arkkunsa, joka oli nähtävänä urheilustadionilla ennen hautaustilaisuutta. Ryhmä opiskelijoita piiritti U Thantin arkun ja hautasi sen Rangoonin ylioppilastalon raunioihin; Ne Winin hallitus oli tuhonnut talon dynamiitilla vuonna 1962. 5.–11. joulukuuta Rangoonin opiskelijat rakensivat raunioihin väliaikaisen mausoleumin U Thantille ja pitivät sen luona hallituksen vastaisia puheita.

Aikaisin aamulla 11. joulukuuta hallituksen joukot hyökkäsivät yliopiston kampukselle ja ampuivat joitakin mielenosoittajia, jotka vartioivat U Thantin arkkua. Arkku haudattiin Rangoonin Shwe Dagon kultaisen pagodin juurelle. Tämän välikohtauksen jälkeen rangoonilaiset osoittivat kaduilla mieltään hallitusta vastaan, ja Rangooniin julistettiin hätätila. Tätä tapausta kutsutaan Burman historiassa U Thantin kriisiksi.

U Thantin muistelmat View from the UN julkaistiin postuumisti vuonna 1978.

[muokkaa] Kunnianosoituksia

• U Thantin rauhanpalkinto annetaan eri järjestöille ja henkilöille ympäri maailmaa tunnustuksena rauhan edistämisestä.

• Eräs Kuala Lumpurin katu Jalan U Thant on nimetty U Thantin kaduksi.

• Pieni saari Manhattanin East Riverilla on nimetty U Thantin mukaan. Saari on YK:n päämajan vieressä.

• U Thant mainitaan argentiinalaisessa Mafalda-strippisarjakuvassa.

Edeltäjä: Dag Hammarskjöld

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1962–1972

Seuraaja: Kurt Waldheim