1948
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammi-maaliskuuta
- 1. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
- 1. tammikuuta – Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisalueen.
- 1. tammikuuta – Italian tasavaltainen perustuslaki astui voimaan.
- 1. tammikuuta – Hämeenlinnan mlk liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä osia myös Rengon ja Vanajan kuntiin.
- 4. tammikuuta – Burma sai itsenäisyyden Britanniasta.
- 15. tammikuuta – Suomi hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäseneksi.
- 17. tammikuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
- 26. tammikuuta – Lääkäriksi itseään väittänyt mies myrkytti 12 tokiolaisen pankin 15:stä työntekijästä ja ryösti löytämänsä rahat. Teosta tuomittiin Sadamichi Hirasawa.
- 30. tammikuuta – Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhi murhattiin.
- 4. helmikuuta – Ceylon (myöhemmin Sri Lanka) sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
- 23. helmikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josef Stalin lähetti presidentti J. K. Paasikivelle kirjeen, jossa hän ehdotti Suomelle yhteistyö- ja avunantosopimusta Unkarin ja Romanian kanssa solmittujen sopimusten pohjalta.
- 24. helmikuuta – Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
- 9. maaliskuuta – Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo määräsi armeijan valmiustilaan kommunistien huhutun vallankaappausyrityksen varalta.
- 10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
- 10. maaliskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto aloittivat Moskovassa neuvottelut YYA-sopimuksesta. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministerit Carl Enckell ja Reinhold Svento, sisäministeri Yrjö Leino SKDL:n edustajana, eduskunnan puhemies Urho Kekkonen Maalaisliiton edustajana, kansanedustaja Onni Peltonen SDP:n edustajana ja kansanedustaja Johan Otto Söderhjelm RKP:n edustajana.
- 24. maaliskuuta – Kansanedustaja Hertta Kuusinen piti Helsingin Messuhallissa kuuluisan puheensa "Tshekkoslovakian tiestä".
[muokkaa] Huhti-kesäkuuta
- 3. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16:lle maalle.
- 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa.
- 9. huhtikuuta – Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La violencia), jossa yli 300 000 ihmistä tapettiin.
- 9. huhtikuuta – Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa: juutalaisten Irgun- ja Lehi-taistelujärjestöt hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 ihmistä sai surmansa.
- 9. huhtikuuta – Oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutun ns. päämajan linjan osalta.
- 27. huhtikuuta – Kommunistien huhuttiin yrittävän vallankaappausta Suomessa. Poliisi ja armeija olivat hälytysvalmiudessa Helsingissä ja sen lähiympäristössä, mutta mitään poikkeavaa ei kuitenkaan tapahtunut.
- 28. huhtikuuta – Suomen eduskunta ratifioi YYA-sopimuksen.
- 1. toukokuuta – 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
- 11. toukokuuta – Luigi Einaudista tuli Italian presidentti.
- 14. toukokuuta – Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
- 15. toukokuuta – Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
- 18. toukokuuta – Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
- 19. toukokuuta – Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arvo Salminen esitti sisäministeri Yrjö Leinolle epäluottamuslausetta ns. Leinon vankien jutun vuoksi. Eduskunta hyväksyi esityksen.
- 22. toukokuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi erotti Yrjö Leinon valtioneuvoston jäsenyydestä.
- 5. kesäkuuta – Neuvostoliitto alensi Suomen jäljellä olleet sotakorvaukset puoleen.
- 21. kesäkuuta – Saksan markasta tuli Saksan liittotasavallan virallinen valuutta.
- 24. kesäkuuta – Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
- 28. kesäkuuta – Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxismi-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
- 28. kesäkuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.
[muokkaa] Heinä-syyskuuta
- 5. heinäkuuta – National Health Service aloitti toimintansa. Britannian hallitus otti vastuun kaikesta maan terveydenhuollosta ja tarjosi kaikille ilmaiset palvelut kansallistettuaan kunnalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat sairaalat.
- 15. heinäkuuta – Italian kommunistipuolueen pääsihteerin Palmiro Togliattin murhayritys aloitti lakkojen sarjan.
- 20. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
- 22. heinäkuuta – Eduskunta sääti lapsilisälain.
- 24. heinäkuuta – Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
- 26. heinäkuuta – Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
- 12. elokuuta – USA tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
- 19. elokuuta – Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneita mielenosoittajia.
- 21. elokuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Toivo Kivimäki vapautettiin vankilasta.
- 6. syyskuuta – Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Vilhelmiinan erottua terveyssyistä.
- 17. syyskuuta – Israelilainen Lehi-taistelujärjestö murhasi kreivi Folke Bernadotten.
[muokkaa] Loka-joulukuuta
- 7. lokakuuta – Kuopiolaisen Silvo Sokan "rakettilento" aiheutti sensaation tiedotusvälineissä.
- 21.–23. lokakuuta – Kommunistit järjestivät lakkomellakoita Arabian tehtailla Helsingissä.
- 28. lokakuuta – Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
- 2. marraskuuta – Harry S. Truman voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Thomas E. Deweyn.
- 12. marraskuuta – Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän syytettyä kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tōjōn.
- 21. marraskuuta – Sotasyyllisinä vankeuteen tuomitut Edwin Linkomies ja Väinö Tanner vapautettiin.
- 10. joulukuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
- 28. joulukuuta – Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin murhattiin.
- 31. joulukuuta – Suomen Neuvostoliitolle kokonaan pakkoluovuttamat kunnat tuli lakkauttaa viimeistään tänä päivänä.
[muokkaa] Syntyneitä
- 10. tammikuuta – Remu Aaltonen, suomalainen muusikko
- 15. tammikuuta – Ronnie Österberg, suomalainen rumpali
- 22. tammikuuta – Harri Saksala, suomalainen muusikko
- 2. helmikuuta – Roger Williamson, Formula 1 -kuljettaja
- 4. helmikuuta – Alice Cooper, muusikko
- 10. helmikuuta – Christoffer Taxell, suomalainen lakimies ja poliitikko
- 19. helmikuuta – Tony Iommi, muusikko ("Black Sabbath")
- 23. helmikuuta – Hannu Aho, suomalainen kirjailija
- 26. helmikuuta – Tarmo Salmela, runoilija
- 1. maaliskuuta – Teppo Ruohonen, iskelmälaulaja
- 14. maaliskuuta – Chrisse Johansson, iskelmäsanoittaja
- 15. maaliskuuta – Sérgio Vieira de Mello, diplomaatti
- 17. maaliskuuta – William Gibson, kirjailija
- 22. maaliskuuta – Andrew Lloyd Webber, säveltäjä
- 26. maaliskuuta – Steven Tyler, muusikko
- 29. maaliskuuta – Seppo Kääriäinen, poliitikko
- 29. maaliskuuta – Jukka Parkkinen, kirjailija
- 31. maaliskuuta – Al Gore, Yhdysvaltain varapresidentti
- 2. huhtikuuta – Maija Hapuoja, suomalainen laulaja
- 3. huhtikuuta – Jaap de Hoop Scheffer, alankomaalainen poliitikko ja NATOn 11. pääsihteeri
- 26. huhtikuuta – Pekka Streng, muusikko
- 30. huhtikuuta – Perry King, näyttelijä
- 5. toukokuuta – Veikko Suominen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 1978)
- 5. toukokuuta – Bill Ward, rumpali ("Black Sabbath")
- 7. toukokuuta – Veli-Pekka Lehto, viihdemuusikko
- 13. toukokuuta – Kalle Isokallio, kirjailija
- 25. toukokuuta – Klaus Meine, laulaja ("Scorpions")
- 20. huhtikuuta – Gregory Itzin, näyttelijä
- 20. huhtikuuta – Terry Pratchett, englantilainen kirjailija
- 2. kesäkuuta – Pentti Arajärvi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
- 19. kesäkuuta – Lea Laven, suomalainen iskelmälaulaja
- 20. kesäkuuta – Ludwig Scotty, Naurun presidentti
- 26. kesäkuuta – Veijo Puhjo, suomalainen kansanedustaja, lääkäri
- 11. heinäkuuta – Sammy Babitzin, suomalainen laulaja (k. 1973)
- 22. heinäkuuta – Neil Hardwick, tv-käsikirjoittaja
- 26. heinäkuuta – Joni Skiftesvik, kirjailija
- 2. elokuuta – Raija Oranen, kirjailija
- 24. elokuuta – Jean Michel Jarre, muusikko
- 27. elokuuta – Sinikka Sokka, laulaja ja näyttelijä
- 30. elokuuta – Jukka Tiensuu, suomalainen säveltäjä ja pianisti
- 9. syyskuuta – Tuomo Melasuo, suomalainen rauhantutkija
- 29. syyskuuta – Theo Jörgensmann, muusikko
- 15. lokakuuta – Kari Rajamäki, suomalainen ministeri ja kansanedustaja (SDP)
- 17. lokakuuta – Robert Jordan (James Oliver Rigney Jr.), kirjailija (Ajan Pyörä)
- 31. lokakuuta – Matti Yrjänä Joensuu, suomalainen rikoskirjailija
- 3. marraskuuta – Helmuth Koinigg, Formula 1 -kuljettaja
- 14. marraskuuta – Walesin prinssi Charles
- 20. marraskuuta – Barbara Hendricks, yhdysvaltalais-ruotsalainen laulaja
- 3. joulukuuta – Ozzy Osbourne, muusikko ("Black Sabbath")
- 6. joulukuuta – Keijo "Keke" Rosberg, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
- 18. joulukuuta – Liisa Hyssälä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 26. joulukuuta – Kari Salmelainen, suomalainen televisiojuontaja
[muokkaa] Kuolleita
- 30. tammikuuta – Mohandas Gandhi (salamurha)
- 30. tammikuuta – Orville Wright, lentokoneen keksijä
- 5. helmikuuta – Johannes Blaskowitz, saksalainen kenraali (s. 1883)
- 11. helmikuuta – Sergei Eisenstein, elokuvaohjaaja
- 10. maaliskuuta – Jan Masaryk, Tšekkoslovakian ulkoministeri
- 14. maaliskuuta – Lauri Malmberg, suomalainen kenraali, Suojeluskuntien ylipäällikkö
- 9. huhtikuuta – Jorge Eliécer Gaitán, kolumbialainen poliitikko (s. 1903)
- 17. huhtikuuta – Suzuki Kantaro, japanilainen amiraali ja ulkoministeri
10. kesäkuuta viimeinen Sortavalassa aloittanut seminaariluokka sai opettajapaperit
- 18. kesäkuuta – Yrjö Räisänen (Sasu Punanen), suomalainen kirjailija ja poliitikko
- 4. elokuuta – Mileva Marić-Einstein, matemaatikko (Albert Einsteinin ex-puoliso)
- 12. elokuuta – Harry Brearley, ruostumattoman teräksen keksijä
- 11. syyskuuta – Muhammed Ali Jinnah, Pakistanin ensimmäinen kenraalikuvernööri
- 17. syyskuuta – Folke Bernadotte, ruotsalainen diplomaatti, kreivi
- 24. lokakuuta – Franz Lehár, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä
- 23. joulukuuta – Doihara Kenji, Hirota Koki, Itagaki Seishiro, Kimura Heitaro, Matsui Iwane, Muto Akira ja Tojo Hideki (hirtettiin sotarikollisina)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Patrick Blackett
- Nobelin kemianpalkinto: Arne Tiselius
- Nobelin lääketieteen palkinto: Paul Hermann Müller
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: T. S. Eliot
[muokkaa] Kirjoja
- Mikael Karvajalka – Mika Waltari
- Musta rakkaus – Väinö Linna