1995
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin.
- 1. tammikuuta – World Trade Organization korvasi GATT:n.
- 1. tammikuuta – Kosken (Hl) kunta muutti nimensä Hämeenkoskeksi.
- 6. tammikuuta – Poliisi löysi Manilassa tulipaloa tutkittaessa pommitehtaan ja tietokoneen, joka sisälsi suunnitelmat al-Qaidan massiivisesta 11 lentokoneen kaappaussuunnitelmasta 21. tammikuuta.
- 9. tammikuuta – Valeri Poljakov teki uuden avaruudessa oleskeluennätyksen, hän sai täyteen 366 vuorokautta Mir-avaruusasemalla.
- 13. tammikuuta – Tasoristeysonnettomuus Iitin Kausalassa. Erikoispikajuna Sibelius törmäsi betonielementtilastissa olleeseen rekkaan ja suistui kiskoilta.
- 13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
- 17. tammikuuta – Yli 5 000 ihmistä kuoli, kun Kobessa Japanissa sattui 7,2:n richterin maanjäristys.
- 17. tammikuuta – STS-pankin entinen pääjohtaja Ulf Sundqvist ja viisi muuta pankin johtohenkilöä tuomittiin 26 miljoonan markan korvauksiin Siltapankki Oy:lle. Sundqvist velvoitettiin maksamaan summasta yksin 12 miljoonaa, loput 14 miljoonaa määrättiin kaikkien yhteisesti maksettavaksi.
- 18. tammikuuta – Etelä-Ranskasta, läheltä Vallon-Pont-d'Arcia, löydettiin 17 000 – 20 000 vuoden ikäisiä luolamaalauksia.
- 21. tammikuuta – Ulkoministeri Heikki Haavisto joutui eroamaan saatuaan vakavan sairauskohtauksen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen määrättiin hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä.
- 22. tammikuuta – Kaksi itsemurhapommittajaa surmasi 19 israelilaista Israelissa.
- 22. tammikuuta – Amer-yhtymä myi omistamansa kustannusyhtiön Weilin+Göösin WSOY:lle.
- 23. tammikuuta – Lumimyrsky vaikeutti liikennettä maalla ja merellä Suomen eteläosassa
- 25. tammikuuta – Venäjä oli lähellä suorittaa ydinaseiskun, kun norjalainen tutkimusraketti tulkittiin vihamieliseksi Yhdysvaltojen Trident-ohjukseksi Olenegorskin tutka-asemalla.
- 31. tammikuuta – Presidentti Bill Clinton vahvisti 20 miljardin dollarin lainan Meksikolle maan talouden vakauttamiseksi.
- 31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
- 1. helmikuuta – Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäsen Paavo Rantanen nimitettiin Heikki Haaviston tilalle ulkoministeriksi.
- 15. helmikuuta – FBI pidätti Kevin Mitnickin, jota syytettiin kymmeniin tietokonejärjestelmiin murtautumisesta.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin sijoituspankki Barings PLC kaatui meklarin menetettyä 1,4 miljardia dollaria Tokion pörssissä.
- 1. maaliskuuta – Puolan pääministeri Waldemar Pawlak erosi parlamentista, hänen seuraajakseen nousi entinen kommunisti Jozef Oleksy.
- 2. maaliskuuta – Nick Leeson pidätettiin Barings-pankin kaatumiseen johtaneista teoista.
- 3. maaliskuuta – YK-rauhanturvaajat vetäytyivät Somaliasta.
- 14. maaliskuuta – Norman Thagardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen astronautti, joka nousi avaruuteen venäläisellä aluksella.
- 20. maaliskuuta – Aum Shinrikyo -lahkon jäsenet päästivät sariinikaasua Tokiossa viiteen junaan, 12 ihmistä kuoli ja 5 500 sai vammoja.
- 22. maaliskuuta – Kosmonautti Valeri Poljakov palasi maahan ennätyksellisen 438 vuorokauden oleskelun jälkeen Mir-avaruusasemalta.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 13. huhtikuuta - Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Lipposen I hallituksen virkaansa.
- 18. huhtikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö Pientalonpoika Oy teki konkurssin.
- 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku: Liittovaltion virastossa Oklahoma Cityssä räjähti pommi, 168 ihmistä kuoli.
- 7. toukokuuta – Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Loppuottelussa voitettiin Ruotsi tuloksella 4-1. Suomen maalit tekivät Ville Peltonen 3, Timo Jutila 1.
- 11. toukokuuta – New York Cityssä yli 170 maata päätti jatkaa ydinsulkusopimusta määräämättömän ajan ilman ehtoja.
- 14. toukokuuta – Dalai Lama julisti 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Panchen Laman 11. reinkarnaatioksi.
- 14. toukokuuta – Suomen etelä- ja keskiosassa oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas lumipyry.
- 16. toukokuuta – Viron presidentti Lennart Meri aloitti virallisen vierailun Suomessa ensimmäisenä Viron valtionpäämiehenä yli 50 vuoteen.
- 17. toukokuuta – Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
- 17. toukokuuta – Suomen Maaseudun Puolue päätettiin hakea selvitystilaan, kun se ei pystynyt maksamaan velkojaan Pientalonpoika Oy:n konkurssipesälle. Puoluetuen maksaminen SMP:lle lopetettiin.
- 23. toukokuuta – Java-ohjelmointikieli julkistettiin.
- 27. toukokuuta – Näyttelijä Christopher Reeve halvaantui pudottuaan hevosen selästä ratsastuskilpailussa Virginian Charlottesvillessa.
- 28. toukokuuta –7,6:n Richterin asteikolla maanjäristys surmasi 2 000 ihmistä Neftegorskissa Venäjällä (2/3 kaupungin asukkaista).
- 29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa yli 250 sinikettua häkeistään. Suuri osa eläimistä kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin "kettutytöt".
- 1. kesäkuuta – Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla alkoi vilkkain hurrikaanikausi 62 vuoteen.
- 2. kesäkuuta – USA:n ilmavoimien kapteeni Scott O'Gradyn F-16-hävittäjä ammuttiin alas Bosnian yllä hänen valvoessaan lentokieltoaluetta.
- 2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
- 5. kesäkuuta – Bosen–Einsteinin kondensaattia luotiin ensimmäisen kerran.
- 13. kesäkuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan jatkavan Tyynen valtameren ydinkokeita. [1]
- 18. kesäkuuta – Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä.
- 20. kesäkuuta – Vasemmistoliitto erotti kansanedustajat Mikko Kuopan ja Esko-Juhani Tennilän eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen Veijo Puhjolle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 14. heinäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja sai oikeuden toimia isänsä kuningas Kaarle XVI Kustaan sijaishallitsijana.
- 15. heinäkuuta Anime-elokuva Mimi o Sumaseban ensi-ilta Japanissa.
- 21.–26. heinäkuuta – Kiinan kansanarmeija ampui ohjuksia Taiwanin rannikon lähellä merisotaharjoituksessa Taiwanin presidentin Lee Teng-huin vierailtua Yhdysvalloissa.
- 25. heinäkuuta – Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin asetti Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajan Radovan Karadzicin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladicin syytteeseen sotarikoksista. Heistä julkaistiin kansainvälinen etsintäkuulutus, mutta kumpaakaan ei ole vielä saatu vastaamaan teoistaan.
- 11. elokuuta – Remedy Entertainment perustettiin.
- 25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapaus ei koskaan selvinnyt.
- 25. elokuuta – Vasemmistoliitosta erotetut kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä perustivat oman Vasemmistoryhmä - Vänstergruppen -nimisen eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin myös Veijo Puhjo liittyi tähän ryhmään.
- 28. elokuuta – Havin tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli.
- 5. syyskuuta – Ranska aloitti ydinkokeiden sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. Jo ensimmäinen ydinkoe aiheutti rajut mellakat Ranskalle kuuluvalla Tahitin saarella ja monissa Euroopan maissa.
- 19. syyskuuta – New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin 35 000-sanaisen manifestin, jolla toivottiin että joku tunnistaisi kirjoittajan tai hän lopettaisi pommituskampanjansa.
- 25. syyskuuta – Palermossa Italiassa alkoi oikeudenkäynti mafiayhteyksistä syytettyä entistä pääministeriä Giulio Andreottia vastaan.
- 29. syyskuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein julkaisi Herzeleid -levyn.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 1. lokakuuta – Kymmenen syytettyä tuomittiin syyllisiksi World Trade Centerin pommi-iskuun 1994.
- 2. lokakuuta – Iron Maiden julkaisi The X Factor -levyn.
- 4. lokakuuta – O. J. Simpson vapautettiin syytteistä kahteen murhaan. Hänet tuomittiin myöhemmin (1996) 33 500 000 dollarin korvauksiin samojen henkilöiden pahoinpitelyistä ja kuolemantuottamuksesta.
- 8. lokakuuta – Helsingin juhlaviikkojen todettiin ylittäneen budjettinsa 8,5 miljoonalla markalla. Juhlaviikkojen järjestäjän, Helsinki-viikon säätiön, koko hallitus erosi.
- 12. lokakuuta – Iltapäivälehti Expressen nostatti kohun Ruotsin varapääministerin Mona Sahlinin luottokortin käytöstä. Sahlinin sanottiin käyttäneen hallituksen luottokorttia yksityisiin menoihinsa. Jupakka katkaisi Sahlinin nousussa olleen uran.
- 25. lokakuuta – Kaakkois-Aasiassa sattui täydellinen auringonpimennys
- 30. lokakuuta – Quebecin separatistit hävisivät täpärästi kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.
- 30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui, kun viimeinen tulitikkutehdas, Finn-Match Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella siirtyi ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka lopetti tehtaan toiminnan.
- 4. marraskuuta – Israelin pääministeri Jitzhak Rabin haavoittui kuolettavasti Jigal Amirin ampumana Tel Avivissa.
- 7. marraskuuta – Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
- 10. marraskuuta – Ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta Ogoni-aktivistia hirtettiin Nigeriassa.
- 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Joachim ja hongkongilainen Alexandra Manley vihittiin avioliittoon.
- 19. marraskuuta – Kansanedustaja Aleksander Kwasniewski voitti Puolan presidentinvaalit syrjäyttäen istuvan presidentin Lech Walesan. Kwasniewski astui presidentin virkaan 23. joulukuuta.
- 21. marraskuuta – Dow Jonesin teollisuusindeksi ylsi uuteen ennätykseen, 5 023,55.
- 22. marraskuuta – Israel, Egypti ja suuri osa Pohjois-Afrikan Välimeren-rannikkoa koki historiallisen voimakkaan maanjäristyksen, 7,2 richteriä.
- 27. marraskuuta – Espanjan Javier Solana avasi 27 maan välisen Barcelonan konferenssin tavoitteena taistella fundamentalismia vastaan, luoda vapaakauppa-alue Välimerelle vuoteen 2010 mennessä ja vähentää USA:n vaikutusvaltaa alueella.
- 30. marraskuuta – Javier Solana nousi yllätysehdokkaana NATOn johtoon. 52 Yhdysvaltain kongressin jäsentä vastusti hänen valintaansa.
- 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Sanoma Oy:n suuromistajalle Aatos Erkolle.
- 28. joulukuuta – Ilmanlaatu oli Pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen huono
- 31. joulukuuta – Viimeinen Lassi ja Leevi -sarjakuvastrippi julkaistiin.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Kesäkuu – Näyttelijä Sharon Stone sai Golden Globen parhaana naispääosana elokuvasta Casino, hän oli samasta roolista myös Oscar-ehdokkaana.
- Heinäkuu – Irak ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä YK:n UNSCOM-asetarkastajien ja IAEA:n kanssa, jos kauppasaartoa maata vastaan ei pureta 31. elokuuta mennessä. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden välit alkoivat rakoilla.
- Heinäkuu – Saddam Hussein paljasti Irakin biologisten ja ydinaseiden ohjelman laajuuden lankonsa, Hussein Kamil al Majidin, loikkauksen jälkeen.
- Andrew Wiles todisti Fermat'n suuren lauseen.
[muokkaa] Syntyneitä
- Josef Wenzel, Liechtensteinin kruununprinssi
- Matias Hangasmaa suomalainen näyttelijä
- Georgie Henley, englantilainen näyttelijä
[muokkaa] Kuolleita
- 1. tammikuuta – Eugene Wigner, unkarilais-yhdysvaltalainen Nobel-fyysikko
- 2. tammikuuta – Mohamed Siad Barre, Somalian diktaattori
- 9. tammikuuta – Souphanouvong, Laosin presidentti, prinssi
- 14. tammikuuta – Elsa Maire Ojonen, Harmony Sistersin laulaja (s. 1916, kuoli vaikean sairauden murtamana Kotkassa, jonne hän palasi Chicagosta vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa)
- 16. tammikuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri, arkkiatri
- 18. tammikuuta – Adolf Butenandt, saksalainen Nobel-biokemisti
- 20. tammikuuta – Mehdi Bazargan, Iranin pääministeri
- 24. tammikuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä
- 28. tammikuuta – Rolf Bergroth, suomalainen pianisti
- 30. tammikuuta – Gerald Durrell, englantilainen kirjailija
- 31. tammikuuta – Eino Kaipainen (s. 1899), suomalainen näyttelijä
- 31. tammikuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, opetusneuvos
- 2. helmikuuta – Seppo Hanski, suomalainen muusikko
- 4. helmikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija
- 9. helmikuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen liikemies, seuramatkailun kehittäjä
- 9. helmikuuta – William Fulbright, yhdysvaltalainen poliitikko
- 17. helmikuuta – Viktor Vladimirov, neuvostoliittolainen diplomaatti, kenraali
- 19. helmikuuta – Heikki Lounaja, suomalainen kirjailija
- 20. helmikuuta – Iris Kähäri, suomalainen kirjailija
- 23. helmikuuta – James Herriot, englantilainen kirjailija, eläinlääkäri
- 6. maaliskuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija
- 8. maaliskuuta – Ingo Schwichtenberg metallimuusikko ja rumpali
- 10. maaliskuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, professori
- 11. maaliskuuta – Väinö Valve, suomalainen kenraali, viimeinen elossa ollut jääkäri
- 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Ison-Britannian pääministeri
- 14. maaliskuuta – William Fowler, yhdysvaltalainen fyysikko (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
- 20. maaliskuuta – Mielikki Ivalo, suomalainen kirjailija ja joogaohjaaja
- 26. maaliskuuta – Eric Wright ("Eazy-E"), rap-laulaja ja gangstarapin alulle panija
- 1. huhtikuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija
- 2. huhtikuuta – Hannes Alfvén, ruotsalainen Nobel-fyysikko
- 6. huhtikuuta – V. J. Sukselainen, suomalainen poliitikko
- 10. huhtikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja
- 10. huhtikuuta – Anja Ignatius, suomalainen viulisti, professori
- 20. huhtikuuta – Milovan Djilas, jugoslavialainen poliitikko
- 25. huhtikuuta – Ginger Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
- 25. huhtikuuta – Eino Lottanen, suomalainen poliitikko, maanviljelysneuvos
- 5. toukokuuta – Mihail Botvinnik, venäläinen shakkimestari
- 15. toukokuuta]] – Christian Anfinsen, yhdysvaltalainen Nobel-biokemisti
- 18. toukokuuta – Alexander Godunov, näyttelijä
- 1. kesäkuuta – Eva Cederström, suomalainen taidemaalari
- 25. kesäkuuta – Ernest Walton, irlantilainen Nobel-fyysikko
- 28. kesäkuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
- 29. kesäkuuta – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. heinäkuuta – Eva Gabor, näyttelijätär
- 7. heinäkuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen runoilija
- 13. heinäkuuta – Matti Pellonpää (s. 1951), suomalainen näyttelijä
- 17. heinäkuuta – Juan Manuel Fangio, argentiinalainen Formula 1 -legenda, viisinkertainen maailmanmestari
- 24. heinäkuuta – Hans Wind, suomalainen lentäjä, kapteeni
- 2. elokuuta – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja
- 9. elokuuta – Jerry Garcia, kitaristi ("Grateful Dead")
- 10. elokuuta – Niilo Ryhtä, suomalainen poliitikko, maaherra
- 21. elokuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, intialais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
- 9. syyskuuta – Sauli Lehtonen, laulaja
- 14. syyskuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija
- 24. syyskuuta – Aimo T. Nikolainen, Helsingin hiippakunnan piispa
- 9. lokakuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri
- 24. lokakuuta – Pentti Tuominen, suomalainen oopperalaulaja
- 29. lokakuuta – Reino Karpola, suomalainen poliitikko
- 4. marraskuuta – Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri
- 12. marraskuuta – Sven Högström, suomalainen lakimies ja poliitikko
- 13. marraskuuta – Harry Schreck, suomalainen arkkitehti
- 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliitikko, maaherra
- 23. marraskuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti
- 24. marraskuuta – Onni Närvänen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja ministeri
- 22. joulukuuta – James Meade, brittiläinen Nobel-taloustieteilijä
- 25. joulukuuta – Dean Martin, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Perl ja Frederick Reines
- Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Crutzen, Mario J. Molina ja Frank Rowland
- Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric Wieschaus
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Seamus Heaney
- Nobelin rauhanpalkinto: Józef Rotblat
