1945
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
- 17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
- 17. tammikuuta – Neuvostojoukot pidättivät ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin Budapestissa.
- 23. tammikuuta – "Kuutoset" tekivät hallitukselle kyselyn suomalaisista sotarikollisista.
- 25. tammikuuta – Hallitus lakkautti Suomen Aseveljien Liiton. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.
- 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit.
- 30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9 300 pakolaista hukkui.
- 31. tammikuuta – Suomen hallitus asetti tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimia.
- 4.–11. helmikuuta – Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
- 8. helmikuuta – Yhdysvaltain pommitus surmasi 35 000 Dresdenissä.
- 10. helmikuuta – S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
- 13. helmikuuta – Neuvostoliitto sai viimein vallatuksi Budapestin.
- 14. helmikuuta – Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan.
- 16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä.
- 19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
- 22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista.
- 23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
- 24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
- 1. maaliskuuta – Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuoli Bergen-Belsenissä.
- 3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan Akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
- 6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
- 7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
- 9.–10. maaliskuuta – USAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100 000 asukasta sai surmansa.
- 15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa.
- 17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli.
- 17.-18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen.
- 18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
- 19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
- 19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
- 21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
- 22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
- 30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
- 5. huhtikuuta – Neuvostoliitto irtisanoi Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 7. huhtikuuta – Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
- 12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman.
- 13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
- 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdanskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui.
- 20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai Valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä lentokoneella Neuvostoliittoon.
- 22. huhtikuuta – Keskeisiin natsijohtajiin kuulunut Heinrich Himmler tappoi itsensä syanidilla.
- 23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön.
- 25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
- 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
- 28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
- 29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
- 28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
- 30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
- 1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
- 2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
- 2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
- 3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
- 3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
- 4. toukokuuta – Viimeiset Tanskassa olleet saksalaiset sotilaat antautuivat.
- 5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
- 7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. Liittoutuneet määräsivät Saksan kansallissosialistisen puolueen lakkautettavaksi.
- 8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algeriassa.
- 8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta.
- 9. toukokuuta – Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling. Quislingin Nasjonal Samling -puolue hajotettiin.
- 9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
- 9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
- 15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
- 19. toukokuuta – SKP:n Aimo Aaltonen nimitettiin Valpon apulaispäälliköksi. Valpoa alettiin "puhdistaa".
- 23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
- 30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
- 1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
- 6. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Lontoosta.
- 21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
- 25. kesäkuuta – Sosialidemokraatti Einar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen.
- 26. kesäkuuta – YK: peruskirja allekirjoitettiin.
- 29. kesäkuuta – SKDL teki kansanedustaja Hertta Kuusisen johdolla eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiasta. Pääsyyllisiksi nimettiin Risto Ryti, Edwin Linkomies, Jukka Rangell, Väinö Tanner ja Toivo Kivimäki.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 1. heinäkuuta – Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
- 5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
- 9. heinäkuuta – Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
- 17. heinäkuuta – Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
- 21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
- 23. heinäkuuta – Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
- 26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
- 30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
- 31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
- 6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
- 8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
- 9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
- 14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
- 15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
- 17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
- 19. elokuuta – Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
- 24. elokuuta 1945 Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys
- 2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
- 2. syyskuuta – Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
- 4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
- 8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
- 10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, mikä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista (Norjassa kuolemanrangaistus oli kielletty vuonna 1905).
- 11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi ns. sotasyyllisyyslain.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 9. lokakuuta – Vichyn hallituksen pääministeri Pierre Laval tuomittiin kiivaassa oikeudenkäynnissä kuolemaan.
- 16. lokakuuta – YK:n ravinto- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Quebecissä Kanadassa.
- 17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
- 21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
- 24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
- 6. marraskuuta – Suomen hallitus päätti, että entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki on asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi".
- 13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
- 15. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin Säätytalossa.
- 15. marraskuuta – Tukholman Karoliininen instituutti ilmoitti myöntävänsä Nobelin kemianpalkinnon professori A. I. Virtaselle.
- 20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
- 29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
- 27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
- 27. joulukuuta – Maailmanpankki (IBRD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Marraskuu – Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer), valmistui.
- Joulukuu – Nag Hammadin kirjasto löytyi.
[muokkaa] Syntyneitä
- 4. tammikuuta – Vesa-Matti Loiri, näyttelijä, laulaja
- 10. tammikuuta – Rod Stewart, laulaja.
- 29. tammikuuta – Tom Selleck, näyttelijä.
- 2. helmikuuta – Frederik (oik. Ilkka Sysimetsä), iskelmälaulaja
- 4. helmikuuta – Merete Mazzarella, kirjailija ja arvostelija
- 9. helmikuuta – Mia Farrow, näyttelijä.
- 9. helmikuuta – Georg Dolivo, laulaja (Kivikasvot) ja kulttuurijohtaja
- 14. helmikuuta – Liechtensteinin Hans Adam II
- 15. helmikuuta – Edward Vesala, suomalainen jazzmuusikko (k. 1999)
- 20. helmikuuta – Martti Lindqvist, suomalainen teologi ja kirjailija
- 28. helmikuuta – Jani Uhlenius, suomalainen viihdemuusikko, -säveltäjä ja -kapellimestari
- 21. maaliskuuta – Bjarne Kallis, poliitikko
- 30. maaliskuuta – Eric Clapton, blues-kitaristi
- 28. toukokuuta – John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
- 31. toukokuuta – Rainer Werner Fassbinder, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
- 3. kesäkuuta – Kristiina Halkola, suomalainen näyttelijä ja poliitikko
- 3. kesäkuuta – Markus Allan, suomalainen laulaja
- 19. kesäkuuta – Aung San Suu Kyi, Nobel-palkittu myanmarilainen runoilija ja aktivisti
- 6. heinäkuuta – Heikki Mikkola, suomalainen moottoripyöräilijä
- 7. heinäkuuta – Matti Salminen, suomalainen laulaja
- 15. heinäkuuta – Matti Wuori, asianajaja
- 28. heinäkuuta – Jim Davis, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Karvinen)
- 17. elokuuta – Katri Helena, suomalainen laulaja
- 17. elokuuta – Inga Sulin, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 24. elokuuta – Harro Koskinen, suomalainen kuvataiteilija
- 27. elokuuta – Panu Rajala, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
- 2. syyskuuta – Liisa Jaakonsaari, suomalainen toimittaja ja poliitikko
- 3. syyskuuta – Asko Sarkola, professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä
- 13. syyskuuta – Raimo Sailas, valtiosihteeri
- 17. syyskuuta – Anki Lindqvist, suomalainen muusikko (k. 2007)
- 15. lokakuuta – Jaakko Kytömaa, suomalainen näyttelijä
- 20. lokakuuta – Markku Into, suomalainen runoilija
- 25. lokakuuta – Toni Edelmann, suomalainen säveltäjä
- 28. lokakuuta – Ritva Lehto, suomalainen missi (k. 1971)
- 30. lokakuuta – Henry Winkler, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. marraskuuta – Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja
- 7. joulukuuta – Marion Rung, suomalainen laulaja
- 9. joulukuuta – Heikki Turunen, suomalainen kirjailija
- 10. joulukuuta – Taisto Tammi, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1979)
- 11. joulukuuta – Jarno Saarinen, suomalainen moottoripyöräilijä (k. 1973)
- 20. joulukuuta – Peter Criss, yhdysvaltalaisen KISS -yhtyeen 1. rumpali
- 23. joulukuuta – Matti Ahde, poliitikko
- 24. joulukuuta – Lemmy Kilmister, brittiläinen muusikko
[muokkaa] Kuolleita
- 9. tammikuuta – Jüri Uluots, virolainen poliitikko
- 13. helmikuuta – Ain'Elisabet Pennanen, suomalainen kirjailija
- 12. maaliskuuta – Anne Frank (Bergen-Belsenin keskitysleirillä)
- 26. maaliskuuta – David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 9. huhtikuuta – Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja (hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä)
- 12. huhtikuuta – Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti (kuoli virassaan)
- 28. huhtikuuta – Benito Mussolini, Italian diktaattori (teloitettiin)
- 30. huhtikuuta – Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha)
- 1. toukokuuta – Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri (itsemurha)
- 23. toukokuuta – Heinrich Himmler, Gestapon ja SSn johtaja (itsemurha syanidilla)
- 3. elokuuta – Rudolf Holsti, poliitikko ja pitkäaikainen ulkoministeri
- 10. elokuuta – Robert Goddard, tiedemies
- 23. elokuuta – Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
- 10. syyskuuta – Väinö Raitio, suomalainen säveltäjä
- 24. syyskuuta – Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
- 26. syyskuuta – Béla Bartók, unkarilainen säveltäjä ja pianisti
- 15. lokakuuta – Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies (teloitettiin)
- 24. lokakuuta – Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin)
- 16. marraskuuta – Kaarlo Sarkia, suomalainen runoilija
- 20. joulukuuta – Kenraali George S. Patton (auto-onnettomuus)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Wolfgang Pauli
- Nobelin kemianpalkinto: Artturi Ilmari Virtanen
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Alexander Fleming, Ernst Chain ja Sir Howard Florey
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriela Mistral
- Nobelin rauhanpalkinto: Cordell Hull
[muokkaa] Kirjoja
- Sinuhe egyptiläinen – Mika Waltari
- Ihmiselon ihanuus ja kurjuus – Frans Emil Sillanpää