3. tammikuuta – NATO:n Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kautta Norjassa olevia NATO:n kohteita vastaan.
6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa.
14. tammikuuta – OikeuskansleriKai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansa Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte moitti asian vuoksi eduskunnan kansliatoimikuntaa.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi TV-toimittaja Matts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen vakoilusta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin.
8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunutta verilöylyä tutkinut komissio totesi Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin 17. syyskuuta1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin 11. helmikuuta.
15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti 18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48.
19. helmikuuta – SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissa Norjan puolelta. Norjan pääministeri Kåre Willoch torjui Saarisen näkemykset.
25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus.
3. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professori Raimo VäyrysenPugwash-liikkeen suljetussa kokouksessa esittämästä, mutta julkisuuteen vuotaneesta näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisi Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen nojalla sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle. "Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään", Koivisto sanoi.
18. maaliskuuta – Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajan Arnfinn Nessetin 22 vanhuksen murhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina 1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen.
21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SMP ja suurimmat häviäjät SKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynyt LKP, joka putosi eduskunnasta.
23. maaliskuuta – Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin. SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.
21. huhtikuuta – Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä 200 000 markan velat.
6. toukokuuta – Länsisaksalainen Stern-lehti alkoi julkaista Adolf Hitlerin päiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat nelipäiväisen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana jatkettiin YYA-sopimuksen voimassaoloa vuoteen 2003 saakka.
22. kesäkuuta – Tanskan korkein oikeus tuomitsi Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen ja miljoonan kruunun sakkoihin jatketusta veropetoksesta. Populistina ja poliittisena helppoheikkinä tunnetun Glistrupin saama tuomio oli hieman lievempi kuin hovioikeuden antama päätös. Glistrup aloitti vankeustuomionsa kärsimisen 31. elokuuta.
4. heinäkuuta – Suomessa konserttikiertueella olleet neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova ja pianisti Vakhtang Jordania loikkasivat Ruotsiin, josta he siirtyivät myöhemmin Yhdysvaltoihin. Mullova ja Jordania sanoivat, ettei heidän loikkauksensa johtunut poliittisista syistä.
21. heinäkuuta – Maailman kylmin tähän mennessä mitattu lämpötila -89,2°C mitattiin Vostokin tutkimusasemalla, Etelämantereella.
1. syyskuuta – Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön lennolla KAL-007 olleen Boeing 747 -matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saivat surmansa.
15. syyskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidentti Ronald Reaganin.
29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi on ydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.
12. lokakuuta – Puola esitti Norjan Varsovan-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Solidaarisuuden johtajalle Lech Walesalle.
2. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota.
7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen vuosipäivän paraati. Puoluejohtaja Juri Andropovia ei nähty juhlassa. Andropovin sanottiin vilustuneen, mutta länsimaissa alettiin uskoa hänen sairautensa olevan laadultaan vakavampi.
15. marraskuuta – Kyproksen turkkilaiset julistivat hallussaan olleen Kyproksen saaren pohjoisosan itsenäiseksi tasavallaksi. Ainoastaan Turkki tunnusti uuden valtion.
18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan asunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
23. marraskuuta – Suomi pidättyi YK:n yleiskokouksessa äänestämästä Afganistanin neuvostomiehityksen tuomitsevasta päätöslauselmasta. Suomen äänestyskäyttäytyminen herätti hämmästystä, koska Suomi oli kolme viikkoa aiemmin äänestänyt Grenadan miehityksen tuomitsevan päätöslauselman puolesta.lähde?(Tarkka - Tiitta: Itsenäinen Suomi 70 vuotta, Otava 1987)
14. joulukuuta – Eduskunnan kokoonpano muuttui ennenkokemattomalla tavalla. Eduskuntavaalien ääntenlaskusta tehdyn valituksen nojalla SKDL:n kansanedustaja Heikki Mustonen joutui luovuttamaan paikkansa Pentti Liedekselle. Mustonen nousi kuitenkin elokuussa 1985 takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua.[1]
26. joulukuuta – Puoluejohtaja Juri Andropov ei osallistunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokoukseen. Kokouksen kerrottiin kuitenkin sujuneen tavalla, joka osoitti Andropovin olevan lujasti vallan kahvassa.
