Internet

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Internet on eri puolille maailmaa ulottuva digitaalinen tietoverkko, joka koostuu tuhansista pienemmistä kaupallisista, akateemisista tai valtiollisista verkoista, jotka on teknisesti liitetty toisiinsa Internet-protokollaperheen avulla.

Käyttäjilleen Internet näkyy eri sovellutusten kautta, varsinkin WWW, sähköposti ja chat. Yleiskielessä termi "Internet" usein erheellisesti samastetaankin WWW:n kanssa.

Sisällysluettelo

1 Internetin kehitys
2 Teknologiat
3 Internetin käyttötarkoitukset
4 Internetin olemuksesta
5 Internet-sanan kirjoittamisesta suomen kielessä
6 Lähteet
7 Katso myös
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Internetin kehitys

Internetiin johtaneen kehityksen voidaan katsoa alkaneen ajankohdasta, jolloin avaruuskilpailu leimahti Sputnikin myötä. Vastauksena Neuvostoliiton haasteeseen Yhdysvaltain presidentti Eisenhower päätti perustaa tutkimusorganisaation, jonka avulla vältettäisiin tulemasta yllätetyiksi Sputnikin kaltaisilla teknologisilla edistysaskeleilla. Perustetun ARPA:n tulisi sen sijaan tarjota näitä yllätyksiä muille valtioille. ARPA:n toimintakenttään kuuluivat muun muassa avaruusohjelma sekä tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn tutkimus. Vuonna 1960 siviiliavaruusohjelma siirrettiin omaksi organisaatiokseen, NASA:ksi, josta tuli poliittisen päätöksenteon johdosta ykkösprioriteetti ja valtavan maanlaajuisen huomion kohde. ARPA puolestaan jatkoi jäljelle jääneillä toimialueillaan kaikessa hiljaisuudessa.

Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla pakettiverkkojen tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1969 otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko. ARPANET rakennettiin tietoliikenneprotokollineen sitä silmällä pitäen, että vaikka Neuvostoliiton ydinisku tuhoaisi monia verkkoon liitettyjä koneita, niin verkko pystyisi jatkamaan edelleen toimintaansa. Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa. Ensimmäinen laaja-alainen TCP/IP-protokollia soveltanut Internet-verkko oli vuonna 1983 toimintansa aloittanut Yhdysvaltojen kansallisen tiedesäätiön (National Science Foundation) rahoittama NSFNet-verkko, joka yhdisti maan tärkeimmät tutkimusyliopistot silloisiin superkonekeskuksiin. Monet muut samanaikaiset verkot kuten Usenet ja Bitnet sulautuivat asteittain siihen. Termiä "Internet" alettiin soveltaa erisnimenä näihin aikoihin, kun alkoi olla mielekästä puhua yhdestä globaalista "verkkojen verkosta".

[muokkaa] Teknologiat

TCP/IP perustuu ajatukselle, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-teknologioiden kehittäminen tapahtuu pääosin IETF-organisaation (Internet Engineering Task Force) eri työryhmissä, jotka toimivat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti. Kaikki Internet-standardit ja käytännöt julkaistaan RFC-asiakirjoina (Request for Comments).

[muokkaa] Internetin käyttötarkoitukset

Pääartikkeli: Internetin käyttötarkoitukset

Internetin suurin käyttömuoto lienee puhdas ajanviete, jota toteutetaan surffaillen mielenkiinnon mukaan erilaisissa viihdepalveluissa. Tämä voi tarkoittaa ihan vain sitä, että seurataan sivuilla olevia linkkejä ja katsotaan, mihin päädytään.

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, uutisryhmät, sähköpostitse käytettävät postituslistat ja IRC. WWW-sivujen myötä yleistyivät chatit ja keskustelualueet. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, Internet-puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Nyt hakukoneet tarjoavat nopean ja helpon pääsyn maailman suurimpaan tietokantaan.

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen. WWW:n tai vertaisverkkojen avulla voidaan jakaa musiikkia, ohjelmistoja, elokuvia tai lähes mitä tahansa tiedostoja. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti, mutta osa datasta sisältää esimerkiksi Linux-jakeluja sekä muuta vapaasti jaossa olevaa dataa. Tiedostojen jakamiseen liittyvä liikenne muodostaa valtaosan koko internet-liikenteestä.

Internet on vaikuttanut merkittävästi myös kaupankäynnin sähköistymiseen, erityisesti kuluttajakaupan osalta. Tällöin usein käytettyjä termejä ovat mm. nettikauppa ja verkkokauppa. Internetiin on syntynyt lukemattomia globaaleja kauppapaikkoja, joista suurimmat kuten Amazon ja eBay dominoivat massatuotteiden myyntiä. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa.

[muokkaa] Internetin olemuksesta

[muokkaa] Internet muuttaa maailmaa

Internet ei ole vain tekninen tietorakenne. Ihmiskunnan historiassa tiedonvälityksen suuret mullistukset ovat johtaneet syvällisiin yhteiskunnallisiin ja jopa ihmisrotua koskeviin muutoksiin. Kieli synnytti abstraktin ajattelun, tieteet, taiteet ja teknologian. Kirjoitustaito oli välttämätön edellytys valtioiden synnylle. Kirjapainotaito aloitti omalta osaltaan nykytieteen voittokulun ja lännen teknologisen ylivoiman. Tietokoneet, tietokoneverkot ja Internet ovat joidenkin mukaan edellisiin tiedonvälityksen vallankumouksiin verrattava muutos.

Kuten kirjoitustaito, tai symbolien tallentaminen (vertaa inkojen solmukirjoitus), oli välttämätön valtion, kompleksisen uudentasoisen erikoistumiseen perustuvan suuren organisaation synnylle ja hallinnalle, globaali automaattinen tietojen käsittely ja välittäminen on välttämätön globaalille hallinnalle. Globaali tietotekniikka ja globaalit tietokoneverkot ennakoivat siis tässä mielessä globaalia tasoa ja sen hallintaa.

Internetin vaikutus on vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla: esimerkiksi vuonna 2004 Internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee Internetistä. Wikipedia on yksi esimerkki Internetin mahdollisuuksista.

[muokkaa] Internet uuden tiedon muokkaajana

Uusi tieto syntyy kun tarkasteltavalla alalla vanha tieto saavuttaa tietyn, uuden tiedon saavuttamisen edellyttävän tason, määrän. Uusi tieto syntyy siis vanhasta tiedosta. Mitä enemmän vanha tieto kommunikoi vanhan tiedon kanssa sitä enemmän uutta tietoa syntyy. Uuden tiedon syntymisnopeus riippuu siis käytettävissä olevista tiedon levittämisvälineistä ja tiedon käsittelijöiden määrästä.

Kirjoitustaito mahdollisti sen, että ihmisen tieto vaikutti vaikka hän ei ollut paikalla tai oli jo kuollut. Kirjapainotaito mahdollisti saman asia paljon laajemmin ja halvemmalla.

Internet mahdollistaa vanhan tiedon kommunikoida vanhan tiedon kanssa aivan uudella reaaliaikaisuuden, levinneisyyden ja halpuuden tasolla. Internet luo siis uutta tietoa tehokkaammin kuin edelliset tiedon levittämisen tavat.

Kirjan tekemiseen menee suuruusluokkana vuosi. Vasta sen jälkeen tieto on muiden kommentoitavissa laajemmin. Internetissä tieto on periaatteessa heti kommentoitavissa ja laajasti käytännössä hakukoneiden uuden indeksointikierroksen jälkeen. Vertaa jälleen Wikipedia.

Toiseksi tietokonetekniikka mahdollistaa tiedon käsittelijöiden laajentamisen radikaalisti. Ihmisen rinnalle on tullut tiedon alimpien tasojen käsittelijäksi kasvavassa määrin tietokonetekniikka. Yksinkertainen esimerkki on hakukoneet. Jos saman tiedon joutuisi etsimään kirjasta tai kirjastoista, etsimisen tehokkuus laskisi oleellisesti. Tämä tarkoittaa, että uuden tiedon tekemisen hinta kasvaisi merkittävästi.

[muokkaa] Internet ja tietoyhteiskunta

Internet on epäilemättä ollut tärkein niistä modernin tietotekniikan ilmiöistä, jotka ovat olleet ja ovat edelleenkin tietoyhteiskunnan tekninen perusta ja ajuri. Sen olennainen merkitys on erilaisen verkottuneen toiminnan transaktiokustannusten laskeminen lähes olemattomiin aiempaan verrattuna. Tätä kautta se on omalta osaltaan tehnyt mahdolliseksi yritysverkostojen toiminnan ja sitä kautta raivannut esteitä yritysten ei-ydintoimintojen ulkoistamiselta ja uudelleenjärjestämiseltä. Internet on siten yksi globalisaation ajureista. Toisaalta Internet tekee ainakin periaatteessa myös mahdolliseksi kehittää ja suunnata yhä laajemman kirjon eri tarpeisiin suunnattuja digitaalisia palveluja kuluttajille ja kansalaisille.

[muokkaa] Internetin ongelmat

Internetin romahtamista on välillä ennustettu erittäin vakavien tietoturvaongelmien vuoksi (esimerkiksi roskaposti, virukset, haitta- ja vakoiluohjelmat sekä käytössä olevien ohjelmistojen tietoturvapuutteet). Toisaalta on esitetty, että Internetin korvaaminen olisi niin työlästä, että todennäköisempää on yritysten välisten ja suljettujen palvelujen käytön sekä tietosuojausmenetelmien ja kryptauksen käytön kasvaminen. ^[1] Lisäksi on hyvin huolettavaa monista vanhemmista lasten ja nuorten internetinkäytössä - internetin keskustelualue on erittäin yleinen käsite ja tuottaa vanhemmille päänvaivaa senkin takia, ettei kukaan tiedä kenen kanssa todella keskustelee netin välityksellä. Internetin käyttöön voi syntyä sosiaalinen riippuvuus, jossa reaalimaailman aktiviteetit ja todelliset ihmissuhteet korvautuvat virtuaalisilla.

[muokkaa] Internet-sanan kirjoittamisesta suomen kielessä

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet tai internet. Nimi kirjoitettiin aiemmin isolla alkukirjaimella erisnimisäännön mukaisesti. Suomen kielen lautakunta päätyi kuitenkin kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Puhekielessä internetiä kutsutaan nimellä "netti".

Kahden kirjoitustavan välillä voi nähdä merkityseron: Kun Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, korostuu sen merkitys maailmanlaajuisen tietoverkon nimenä. Pienen alkukirjaimen kera se käsitetään pikemminkin viestintävälineeksi kuten televisio. Jälkimmäiseen katsantokantaan vetoaa myös Helsingin Sanomat, joka on tehnyt päätöksen kirjoittaa sana pienellä alkukirjaimella. ^[2]

Varsinaiselta merkitykseltään internet sanana tarkoittaa verkkojen välistä tiedonsiirtoa erityyppisten aliverkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) "internet" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska IP on yleinen verkkojen välinen protokolla, jota Internetin ohella voidaan käyttää (ja käytetään) muissakin verkoissa.