Wikipedia

Tein ensimmäisen muokkaukseni 12. huhtikuuta 2005. Sattumoisin tasan kolme vuotta myöhemmin sain 1983 pistettä Wikipedia:Oletko wikiholisti -testistä. ("1750–1999 Tämä on optimaalinen, kaikkein paras taso."). Ihailen wikipedistien intoa ja ihmettelen, miksi IP-osoitteiden turvassa saadaan sotkea sisältöä vaatimatta kirjautumista ja esiintymistä edes käyttäjätunnuksen turvin.

Sisällysluettelo 1 Ajatuksia Wikipediasta 1.1 Ei mikään sietosanakirja 1.2 Kynnyskysymyksiä 1.3 Kolmiulotteinen Wikipedia 1.4 Luokkayhteisökunta? 1.5 Eksokielten osaajat esiin 1.6 W vrs. G 1.7 Lehti vai kirja? Julkaisu! 1.8 Huvia ja hammasten kiristystä 1.9 Yhteisöllisyys 2 Lopuksi 3 Antini Wikipedialle 3.1 Avaukset 3.2 Muokannut runsaasti 3.3 Muokannut jonkin verran 3.4 Muokannut vähän 4 Muuta 5 Työkaluja 6 Lähteet

[muokkaa] Ajatuksia Wikipediasta

[muokkaa] Ei mikään sietosanakirja

Haluaisin, että Wikipediasta tulee aidosti hyödyllinen ja vakavasti otettava verkkopalvelu. Niinpä en tahdo siitä triviatoria ja turhan datan kaatopaikkaa. Paperin puutteeseen ei toimintamme tosin kaadu, mutta tiedot on luokiteltava ja liian laaja luokittelu alkaa syödä jossain vaiheessa palvelun käyttökelpoisuutta sekin. Ei myöskään riitä, että artikkeli kertaalleen tekaistaan, lienee kohtuullista odottaa, että jokaista tekstiä joudutaan jossain vaiheessa päivittämään, ja tämän tiedon tulisi olla kohtuullisella vaivalla saatavissa.

Wikipediasta yli jääneelle aineistolle voisi hyvin luoda Trivipedian, tietosanakirjan ilman poistoäänestyksiä.

[muokkaa] Kynnyskysymyksiä

Tietojen tarkistettavuuskin on olennaista, joten pidettäköön foorumin ulkopuolella ainakin henkilöt, joista yksikään maakuntalehti ei tee nekrologia heidän kuoltuaan.

Toisaalta täällä voisi olla eripituisia juttuja, eli lyhyetkin tekstit joskus täyttävät tehtävänsä. Liekö se sitten sitä tietokirjatyyliä vai mitä? Tynkä-merkintää ei kenties kannattaisi viljellä aivan niin paljon kuin nyt tehdään?

Muutama minitynkäkään ei romauta uskottavuuttamme, kun ihmisille tulee selväksi wikiprosessin luonne (eikä päästetä minejä Satunnainen artikkeli -toiminnon tarjontaan). Jos pieni artikkelia parantava lisäys sallitaan kirjoitusprosessin joka vaiheessa, miksi ylenkatsoa tällaista lisäystä artikkelin avaavanakaan tekona? Etenkin jos "artikkelin tietynhetkinen tila ei ole poistoperuste". Eikö ole pahempi, jos Vappu Taipaleesta ei wikihaulla löydy artikkelia vielä alkuvuodesta 2007:kään, kuin että Stakesin pääjohtajasta on sentään pari riviä tiivistä tekstiä? Olennaista on lisätä tänne paikkansa pitäviä tietoja kynnyksen ylittävistä aiheista.

Eli Hauki on petokala välttäisi minulle artikkelin alkiona.

Eli tynkä on minulle kutsu kirjoittamaan, ei finni palvelun poskessa. Ja joku saattaa jättää tekstin tarkoituksella tumpiksi tekijänoikeusarkuuden takia.

Palvelujen merkitystä korostetaan nykyaikana. Wikipedia tapauksessa palvelus ja valmius palvella tarkoittaa etenkin artikkelin (kuvan, taulukon) pitämistä ajan tasalla, paikkansa pitävänä. Aloitusten ahnehtiminen vie voimia ja aikaa päivitykseltä ja kirjalliselta ylläpidolta. Eihän autojakaan kannata tuoda maahan, jos siellä ei ole yhtään huoltoasemaa.

[muokkaa] Kolmiulotteinen Wikipedia

Wikipedian voi jakaa kolmeen ulottuvuuteen. Leveys tarkoittaa artikkeleiden määrää. Korkeus tarkoittaa niiden pituutta ja kuvien sekä muun materiaalin määrää. Syvyys tarkoittaa sitten sisällön laatua.

[muokkaa] Luokkayhteisökunta?

Jos aseella uhaten pakotetaan valitsemaan luokittelu, lähin lienee maltillinen eventualismi:

• Artikkelien pitäminen hyvässä kunnossa on suositeltavaa, mutta sitä ei saa viedä niin pitkälle, että artikkelien kehittyminen wikiprosessin kautta estyy.
• Muokkaukset pitää palauttaa vain jos niitä ei voi korjata tai ne on ainakin hankala korjata.
• Huonoista muokkauksista pitää huomauttaa, mutta jos niissä on sisältöä, niitä ei saa noin vain poistaa.

Sittemmin ole alkanut lähetä deletionismia, muun muassa koska pienipätöisiä artikkeleita perustellaan sillä, että aiemminkin vastaavia on julkaistu.

[muokkaa] Eksokielten osaajat esiin

Englantia eksoottisempien kielten taitajia voisi rekrytoida kääntämään ainakin näiden kielten suositeltuja artikkeleita. Käyttöä olisi niin saksan, ranskan, venäjän, italian, espanjan, unkarin kuin arabian tai japaninkin taitajille. Hegel-palkinto oli vain de-wikin artikkeli, kunnes käänsin sen suomeksi. Monesta suuresta laitoksesta se vielä puuttuu - eli englanti ei tee autuaaksi.

[muokkaa] W vrs. G

Joku kirjoittajakollega oli ehtinyt muotoilla toiveen, että iso W voisi korvata Googlen jossain vaiheessa. Ei ehkä tällä vuosikymmenellä, mutta myöhemmin (ja 31.10.2006 HS:n kulttuurissa oli juttu, jossa todettiin wikihaun nousseen jo monesti pelkän googelluksen ohi ensimmäisenä hakutapana...).

[muokkaa] Lehti vai kirja? Julkaisu!

Etsittäessä Wikipedialle analogiaa, vastaavuutta, viestinnän kentältä, ns. laatulehdet kuten Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Kanava, Talouselämä ja Tiede ovat monesti lähempänä tätä välinettä kuin perinteinen tietosanakirja. Wikipediassahan human interest -aineistollakin on sijaa. Artikkeleiden rakentaminenkin muistuttaa lehtijutujen laatimista uutiskärkineen: alkukappaleen pitäisi summata olennainen tekstistä. Toinen hyvä vertailukohde on Mitä Missä Milloin -kirjasarja ajantasaisuuspyrkimyksineen.

Journalistista työtä wikitoimittaminen muistuttaa siinäkin, että [mainoksia] sekä poliittisia, uskonnollisia ja aatteellisia vaikuttamisyrityksiä joutuu torjumaan jatkuvasti. Asian toinen puoli on, että muutaman vuoden sisällä omien wikiartikkeleiden päivittäminen on yritysten ja organisaatioiden tavanomaista viestintätyötä. Se olkoon sallittua, kun objektiivisuuspyrkimyksestä ei luovuta.

Ja kun mediat ovat puheena, todettakoon vielä, että lehdistötiedotteita tulisi käyttää nykyistä ahkerammin lähteinä. Tiedotteethan ovat tyystin tekijänoikeudesta vapaata aineistoa, kunhan mahdollisia aikarajoituksia (embargo) noudatetaan, eikä tiedoteta käytetä väärin, vääristellen tai parodisesti, mikä taas ei ole Wikipedian tapa toimia.

[muokkaa] Huvia ja hammasten kiristystä

Hauska tapaus oli taannoin, kun kirjoitin painikisoissa suomalaisen saaneen mitalin, ja joku poisti proosaesitykseni perustellen, että "se näkyy taulukossa". Ja näkyyhän se, jos huomaa katsoa. Toki olympiakisat, jalkapallon MM-kisat, presidentinvaalit, Suomen historia ja kaikki muutkin aiheet voitaisiin esittää taulukkoina. Minulla on kuitenkin usko, että Wikipediankin alussa oli sana, ja taulukot, kuvat sun muut esitykset alkoivat kertyä tekstin ympärille.

Vähemmän huvittavaa oli todeta, että joku oli mennyt merkitsemään tulevan SOK:n pääjohtajan artikkelin roskaksi, joka luokitus sentään poistettin. Talouden ja elinkeinoelämän aloilla on muutenkin huutavia puutteita, pörssiyritykset tärkeimpine johtajineen tulisi noteerata, samoin Talouselämän 500 suurinta -listan firmat.

Vandalismi on ilmeinen asia ja selvä vihollinen. Sen sijaan sarvikuonokirjoittaminen on hankalampi tapaus. Ilman yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja siinä pusketaan eteenpäin näennäisen lähdetuen turvin näkemyksiä, jotka täyttävät lähinnä vain oman tutkimuksen määreet. Sarvikuonon kesyttämisessä tarvitaan erityisen kouliutuneita ylläpitäjiä, sekä porukan tukea heille.

Tuutausarius on ensyklopediaa uhkaava taittovirhe ja kvartaalitalouden kirous tietokirjamaailmaan tuotuna. Siinä asioita tarkastellaan 2000-luvun luupin läpi ja unohdetaan suuri linja, historiallinen jatkumo ja aikajanan johdonmukaisuus: nostetaan New York Rangersin maineikkaiden pelaajien listalle tulokaskautta pelaava maalivahti ja jätetään Hockey Hall of Famen jäseniä pois (kyllä, ne on niin seiskytlukuu). Tai luodaan artikkeli Kansallisen Kokoomuksen 2007 valitulle eduskuntaryhmälle eikä taatusti aiota luoda sisarartikkeleita aiemmissa eduskuntavaalien valituille ryhmille.

Jos Wikipediaan avataan luokitus ei-suositeltavat sivut, vahvin ehdokas sinne on Pakkoruotsi. Hauskin sivu voisi olla vaikka Fyysisen antropologian anomaliat. Enkä ole varma, millä perusteella alaikäinen partisaanihyökkäyksen uhri saa oman artikkelinsa, kun samassa yhteydessä kuolee toistakymmentä muutakin ihmistä. Salpausselän luonnonystävät lienee traaginen erehdys?

Tragikoomista olisi ollut poistaa Svenskfinland. Se olisi ollut ensimmäinen Suomea käsittelevä artikeli, joka löytyy sve-wikistä mutta ei äänestyksen jälkeen kotimaansa Wikipediasta. Kieli on ihmisen tuntoherkin kohta..

Puolipiste (;) kuuluu suomeen aina vain; sehän on eräänlainen pisteen ja pilkun välimuoto ja pantavissa paikkaan, mihin voisi aina sijoittaa myös pisteen. Sitä pidetään herkkävaistoisen kirjoittajan välimerkkinä ja ohjeen mukaan sitä on syytä käyttää kohtuudella, mutta kielenhuollon kyltin alla se häkellyttävän usein poistetaan (ja korvataan sinänsä korrektisti sillä pisteellä).

Www-linkkien otsikoiminen risoo usein. Tekijän ja sivun sijainti olisi syytä selvittää otsikossa, myös päiväys olisi on-line - mediassa kiva yllätys kun sitä vaaditaan lehtilähteissäkin. Liian pitkä ulos viittaavan linkin otsikko alkaa olla vasta, kun se venyy toiselle riville useimpien koneiden näytöllä.

Säälittävimpiä mahdollisia tekstin säilytysperusteita on, että joku "on nähnyt vaivaa artikkelin eteen". Silloin sitä vaivaa olisi voinut nähdä ihan hiukan lisää ja selvittää, mikä on sopiva julkaisualuista vaivanalaiselle kirjoitukselle.

Ja jos Wikipedian nörttitantereen maine on uhattuna, paras keino sen suojelemiseen on politiikan ja talouden laiminlyönti.

Paperi ei lopu = ei ole parempaakaan perustetta poistoäänestää säilyttämisen puolesta. Kiitos vain Ulrikalle huomiosta!

[muokkaa] Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on verkoston suola. Niinpä tapaamisia elävässä elämässä kannattaa jatkaa. Itselläni oli kunnia osallistua Suomen Wikipedian tiettävästi ensimmäiseen saunailtaan maaliskuussa 2006, josta järjestäjille kiitos! Toinen oli tammikuussa 2007, kiitos järjestäjille perinteen perustamisesta! Ja olihan Wikipedia:100_000_artikkelin_juhlaseminaari tietysti jotain.

Yhteisöllisyyttä syö IP-osoitteiden käyttö. Itse en ota neuvoja vastaan ihmisiltä, jotka huutelevat puskasta tai nurkan takaa abstraktin numerosarjan suojista. Jos on annettavaa Wikipedialle, miksi ei rekisteröityisi yksin tein? Jos lasketaan kuinka monta prosenttia oikeista ongelmista on näiden numerosarjojen generoimia, päädytään taatusti yli 80 % osuuteen? Hatunnosto heille, jotka omalla nimellään esiintyvät, muutoin täällä ovat paljolti vastakkain nickit ja nilkit. Wikirakkauden osalta voitaisiin kenties tehdä yksi poikkeus: sitä ei olisi välttämätön osoittaa IP-irtolaisille?

[muokkaa] Lopuksi

Tiedon lisääminen Wikipediaan on kuin tekisi talletuksen pankkiin.

Wikipedia lisää itsetuntemusta. Olen löytänyt täällä sisäisen kielirauhanturvaajani.

[muokkaa] Antini Wikipedialle

"Muokannut paljon" tarkoittaa, että artikkeli on ansiostani aivan eri näköinen kuin olisi muuten.

"Muokannut jonkin verran" tarkoittaa, että apuni kirjoitukselle on ollut merkille pantava ja auttanut oikeasti.

"Muokannut vähän" tarkoittaa tiedon sirpaletta tai kieleen tehtyä korjausta, joita ilmankin artikkeli kantaisi, mutta ei muokkaamiseni ole huonontanutkaan kirjoitusta. Poistoakin tämä voi tarkoittaa.

Ja vaikka olisin avannut artikkelin, se ei tarkoita sitä, etteikö yhteisö olisi voinut kehittää kirjoitusta huomattavastikin.

Niin, olen kirjoittaja. Ensyklopedian kuva-antiin en toistaiseksi ole vaikuttanut muuta kuin usuttamalla, tämä koskee taulukoitakin.

[muokkaa] Muuta

• Muokkauslaskuri

Ohje:Tyyliopas
Ohje:Tyyliopas/Artikkelin rakenne
Wikipedia:Malline/Tynkämallineet
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Ilmoituksia
Wikipedia:Huonot vitsit ja muu höpöhöpö
Wikipedia:Suositellut sivut
Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi
Wikipedia:Hyvät artikkelit
Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi
Wikipedia:Poistettavat sivut
Malline:Suositeltu hyvä

[muokkaa] Työkaluja

^[1]

^[2]

. ', .

^[3]

^[4]

Kokemukseni on että viitteiden kanssa mokaa helposti fiksumpikin ihminen, tässä varmuuden vuoksi pari sanaa niistä. Artikkelin tällä hetkellä käyttämä järjestelmä muotoilee lähteet erinomaisen selkeästi. Jokainen on lähdelistalla kerran, ja on kytketty sivunsisäisin linkein käyttöihinsä. Homma toimii niin, että lähde annetaan kerran täysimittaisena ja sen ref-tagiin laitetaan nimi. Kutsutaan tätä emoviitteeksi. Esimerkki:

^[5]

Samaan lähteeseen viitataan muualla tekstissä lapsiviitteellä, näin:

^[5]

(Huomaa, ettei </ref>:iä anneta.)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ '. , .
2. ↑ . ', .
3. ↑ [ ]
4. ↑ Ortodoksisuus ja juutalaisuus 8.-9.3.2008 Kulttuurikeskus Sofia Oy.
5. ↑ ^{5,0 5,1} Jokelan koulussa Tuusulassa ampumavälikohtaus YLE uutiset. Viitattu 7.11.2007 13.41.