Emil Schybergson
Wikipedia
Ernst Emil Schybergson (6. tammikuuta 1856 Turku – 7. maaliskuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen pankkimies ja poliitikko. Lakimiehen koulutuksen saanut Schybergson työskenteli Suomen Pankin eri konttoreissa ja Helsingin maistraatin oikeusneuvosmiehenä ennen siirtymistään Privatbankenin johtajaksi. Samaan aikaan hän toimi Ruotsalaisen puolueen edustajana valtiopäivillä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa sekä osallistui useiden lautakuntien ja komiteoiden toimintaan.
Schybergson vastusti Venäjän Suomeen kohdistamia venäläistämistoimia ja joutui karkotetuksi Venäjälle vuosiksi 1904–1905. Hän siirtyi Privatbankenista Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtoon 1906.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Emil Schybergson Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
Frans Ahlroos | Kristian von Alfthan | Leo Ehrnrooth | Eero Erkko | Fridolf Gustafsson | Edvard Helle | Albert Ingman | Oscar Johansson | Hilda Käkikoski | Juho Laakso | Oskari Laine | Karl Oljemark | Ernst Palmén | Emil Perttilä | Valfrid Perttilä | Vilho Reima | Gustaf Rosenqvist | Emil Schybergson | Miina Sillanpää | Aatto Sirén | Karl Söderholm | Edvard Walpas | Oswald Wasastjerna |