Musiikki

Wikipedia

Musiikki (muinaiskreikaksi μουσική, mūsikē) eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

Musiikki rakentuu kahdesta peruselementistä, äänestä (joka yleisimmin on sävel, mutta etenkin rytmimusiikissa voi olla hälyääni) ja rytmistä. Näiden ohella musiikillisessa taideteoksessa tärkeimmin vaikuttavat dynamiikka ja rakenne.

Musiikki, kuten muutkin taiteen lajit, pyrkii luomaan kohteessaan mielihyvää ja välittämään ajatuksia ja tunteita. Musiikin sanoman tulkitseminen on yleensä hyvin yksilöllistä, mutta tietyissä yhteyksissä myös hyvin kulttuurisidonnaista.

Vain musiikkia, tai vain musiikkia ja lyriikkaa sisältävä taideteos on nimeltään kappale. Musiikkia käytetään monissa yhdistelmätaiteissa, esimerkkeinä tanssi ja elokuva.

Sisällysluettelo 1 Musiikin määritelmiä eri aikakausilta 2 Historia 3 Esittäminen 4 Tekeminen 5 Vaikutuksia 6 Musiikin historian aikakaudet 7 Musiikki eri kulttuureissa 8 Musiikin levitysmediat 9 Muuta 10 Katso myös 11 Viitteet

[muokkaa] Musiikin määritelmiä eri aikakausilta

Kyky erottaa korkeiden ja matalien sävelten ero (Ptolemaios, 100—178 jaa.).

Tiede melodiikasta ja siihen liittyvistä asioista (Aristides Quintilianus, n. 200-luku jaa.).

Oppi luvuista ja lukusuhteista (Cassiodorus, n. 490—585).

Ars recte cantendi, taito laulaa oikein (tuntematon, keskiaika).

Planeettojenvälistä kommunikaatiota (tuntematon, keskiaika).

Sielun tiedottomasti harjoittama salainen aritmetiikka (Gottfried Leibniz, 1646—1716).

Tiede ja taide, jonka tarkoituksena on tarkoin harkiten valita kauniita ja miellyttäviä sointeja, liittää ne oikein yhteen ja suloisesti esittää, jotta niiden kaunosointi ylistäisi Jumalan kunniaa ja kaikkia Hänen tekojaan (J. Mattheson, 1700-luvun alku).

Taito yhdistellä säveliä korvaa miellyttävällä tavalla (Jean-Jacques Rousseau, 1712—1778).

Taito ilmaista sävelten avulla tunteita (H. C. Koch, 1800-luvun alku).

Näkymätön (Herder, 1800-luku).

Ikuinen (Schelling, 1800-luku).

Musiikin sisältönä ovat liikkuvat sävelmuodosteet (Eduard Hanslick, 1800-luvun loppu).

Sisäisen inhimillisen luonnon heijastaja (Schönberg, 1900-luku).

Järjestyksen luoja ilmiöiden, erityisesti ihmisen ja ajan välille; kyvytön itsessään ilmaisemaan mitään (Igor Stravinski, 1900-luku).

Organisoitua ääntä (Edgard Varèse, 1900-luku).

[muokkaa] Historia

Musiikin alkuperää ei tunneta varmasti. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien (kuten lintujen) matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Musiikki on usein liitetty kulttuurin mytologiaan ja yhdistetty osaksi rituaaleja. Musiikkia on syntynyt jokaisen kulttuurin historiassa, niinpä sitä voidaan verrata yhteiskunnalliselta merkitykseltään puhuttuun kieleen.

Ennen 1700- ja 1800-luvun teollista vallankumousta ja sen jälkeistä globalisaatiota oli jokaisella kulttuurilla omanlaisensa musiikkiperinne. Nykyisin länsimainen musiikki on levinnyt lähes kaikkiin teollistuneisiin maihin ja jonkin verran myös kehitysmaiden urbaaneille seuduille. Samalla se on kuitenkin imenyt vaikutteita muiden kulttuurien musiikista muodostaen uudenlaisia musiikkityylejä.

Koska musiikkiesitys on aikaan sidottu, eikä se kuvataiteesta poiketen pysty säilymään sellaisenaan, on se aiemmin siirretty opettamalla sukupolvelta toiselle. Nuottikirjoituksen keksiminen 1000-luvulla oli mullistus musiikin säilyttämisessä, ja seuraava suuri edistysaskel oli musiikin äänittämisen keksiminen 1800-luvun puolivälissä. Nykyään musiikista pystyykin hyvin yksinkertaisin keinoin nauttimaan kuka tahansa ja missä tahansa. Nykyisin hyvin suosittu tapa on kuunnella musiikkia MP3-soittimella.

[muokkaa] Esittäminen

[muokkaa] Tekeminen

[muokkaa] Vaikutuksia

Aivojen uusien kuvantamismenetelmien avulla on voitu todeta, että musiikin kuuntelu aktivoi aivojen mielihyvämekanismeja ja musiikin myötä voi tapahtua hyvin voimakasta mielihyväaktivaatiota. ^[1]

Osa tutkijoista on havainnut musiikin sisällöissä universaaleja mekanismeja, joita voi verrata toiseen sosiaaliseen ilmiöön, itkuun. Kun tällaista sisältöä omaavaa musiikkia soitetaan, se herättää kulttuurista riippumatta voimakkaita tunteita samalla tavalla kuin itkevän ihmisen näkeminen. Toiset tutkijat kuitenkin katsovat, että musiikkilajilla ei ole merkitystä, vaan musiikin vaikutus riippuu kulttuurista ja opituista sidonnaisuuksista ja niiden tuomista omista mieltymyksistä. ^[2]

[muokkaa] Musiikin historian aikakaudet

[muokkaa] Musiikki eri kulttuureissa

• Afrikkalainen musiikki
• Afroamerikkalainen musiikki
• Arabialainen musiikki
• Intialainen musiikki
• Iranilainen musiikki
• Japanilainen musiikki
• Kiinalainen musiikki
• Latinalaisamerikkalainen musiikki
• Länsimainen musiikki
• Suomalainen musiikki

Länsimaissa muiden kulttuurien musiikkia afroamerikkalaista musiikkia lukuun ottamatta kutsutaan etnomusiikiksi. Musiikkikulttuurien yhteensulautumana syntynyttä musiikkia kutsutaan maailmanmusiikiksi.

[muokkaa] Musiikin levitysmediat

• Internet
• Radio
• Televisio
• Vinyylilevy
• Äänikasetti
• CD-levy
• MiniDisc
• Tietokoneet
• DAT (Digital Audio Tape)
• SACD (Super Audio CD)

[muokkaa] Muuta

• Poikkeuksellisen voimakasta musiikin kuuntelun vimmaa kutsutaan melomaniaksi.

[muokkaa] Katso myös

• Autotune
• Luettelo musiikin tyylilajeista
• Luettelo musiikkitapahtumista
• Luettelo yhtyeluetteloista
• Musiikkifilosofia
• Nuottiavain
• Soitin
  • Luettelo soittimista
• Tietokonepelien musiikki
• Äänentoisto
• Äänitys

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ http://www.tietysti.fi/modules/page/show_page.asp?id=772D088B0F9E44CBA8B0BA52B7BA1361&itemtype=00308B787886459385F296A5AFD4FA74&tabletarget=data_1&pid=5C5F5BC65EB040CAAEEC2DDDA8AA6C09&layout=tietysti
2. ↑ http://www.tietysti.fi/modules/page/show_page.asp?id=772D088B0F9E44CBA8B0BA52B7BA1361&itemtype=00308B787886459385F296A5AFD4FA74&tabletarget=data_1&pid=5C5F5BC65EB040CAAEEC2DDDA8AA6C09&layout=tietysti