HTML
Wikipedia
HTML (lyhenne sanoista Hypertext Markup Language) on avoimesti standardoitu kuvauskieli, jolla voidaan kuvata hyperlinkkejä sisältävää tekstiä eli hypertekstiä. HTML tunnetaan erityisesti kielenä, josta webbisivut rakentuvat.
HTML:lla voidaan myös merkitä tekstin rakenne eli esimerkiksi mikä osa tekstistä on otsikkoa ja mikä leipätekstiä. Merkintä tehdään tekstin sekaan kirjoitettavilla elementeillä ja elementeissä olevilla määritteillä.
HTML5:ttä edeltävien HTML-versioiden syntaksi on määritelty SGML:n sovelluksina. HTML 4.01:stä on myös XML:n sovellukseksi muotoiltu versio XHTML 1.0 ja HTML5:stä on rinnakkainen XML-versio XHTML5.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
HTML:n historia alkoi vuonna 1989, kun Tim Berners-Lee ja Robert Caillau hahmottelivat korviketta CERNin dokumenttien kirjavalle formaatille. Rinnalle suunniteltiin yksinkertainen verkkoprotokolla HTTP. HTML-dokumenttien verkkoa internetissä kutsutaan World Wide Webiksi eli lyhyesti webiksi. Joillekin se on yhtä kuin Internet. CERN käynnisti oman WWW-palvelimensa vuonna 1991, ja monet muut ideasta kiinnostuneet liittyivät siihen nopeassa tahdissa. Nykyisin HTML-standardia ylläpitää W3C (World Wide Web Consortium).
HTML:n alkuperäinen tarkoitus oli pikemminkin kuvata WWW-sivun rakennetta kuin sen ulkoasua, mutta sivujen kirjoittajat halusivat ennen pitkää paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös dokumenttiensa ulkoasuun. Selainvalmistajat vastasivat tarpeeseen esittelemällä HTML-määritykseen kuulumattomia elementtejä, joilla esitystapaa saattoi kuvailla. Monet näistä elementeistä jouduttiin myöhemmin ottamaan mukaan viralliseen HTML-määritykseen käytännön standardeina. Nykyisin monia elementtejä jälleen puuttuu itse HTML:sta, sillä ulkoasun kuvailussa on siirrytty erillisiin tyyliohjeisiin, jotka kuvataan CSS-kielellä. CSS:ään siirtyminen paitsi yksinkertaisti HTML:ää, myös helpotti sivujen luomista ja päivittämistä.
[muokkaa] Merkintä
HTML-kuvauskieli on kärkisukeis-merkeillä erotettua, avainsanoihin perustuvaa tekstiä (malli: <tekstiä>). Peruskomennoissa yleensä sama avainsana aloittaa, sekä kautta-merkillä aloitettuna, lopettaa lauseen. Esimerkkinä lihavointi, merkkijono <b>lihavoidut sanat</b> tuottaa tekstin lihavoidut sanat. Erikoismerkit ja koodit alkavat &-merkillä ja loppuvat välilyöntiin, esimerkkinä sitova välilyönti. Useammat välilyönnit korvautuvat yhdellä välilyönnillä ja rivinvaihdot eivät tarkoita mitään vaan on tuotettava omalla komennollaan.
HTML-dokumentteja voi kirjoittaa millä tahansa tekstieditorilla, mutta tehtävään on tarjolla myös erityisiä HTML-editoreja. Periaatteessa HTML-koodin tulisi aina läpäistä validointi, mutta käytännössä monet selaimet hyväksyvät myös dokumentteja, joiden HTML-koodi ei ole standardin mukaista. Perinteisessä HTML:n validointi on ollut sikäli työlästä, että sen jäsentäminen ei ole aivan triviaalia. HTML:n seuraaja XHTML onkin vain eräs alijoukko säännönmukaisemmasta XML-kielestä, ja siihen on olemassa ennestään huomattava joukko hyviä jäsentimiä ja validaattoreita. XHTML:ää voi siten myös kirjoittaa helposti millä hyvänsä XML-editorilla.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- World Wide Web Consortiumin Internet-sivut: http://www.w3.org
- http://www.sivut.org/html/
