Luovutetut alueet
Wikipedia
Luovutetuilla alueilla tarkoitetaan Suomen Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosotien jälkeen vuosina 1940 ja 1944 luovuttamia maa-alueita. Luovutetut alueet käsittivät noin kymmenesosan koko Suomen pinta-alasta ja alueilla asui yli 400 000 (11 % silloisesta väkiluvusta) asukasta, jotka joutuivat muuttamaan kotiseuduiltaan eli lähtemään evakkoon. Luovutetuilla alueilla sijaitsi myös Suomen toiseksi suurin kaupunki, Viipuri.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Talvisodan alueluovutukset, 1940
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle
- Suomenlahden ulkosaaret: Suursaaren, Lavansaaren, Peninsaaren, Seiskarin sekä Suur- ja Pien-Tytärsaaren
- runsaat puolet Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta: itäinen ja läntinen Karjalankannas (, johon luetaan myös alue sen ja uuden rajan välillä), Laatokan-Karjala ja Suomelle kuulunut osa Aunuksen-Karjalaa eli Raja-Karjala
- silloiset Sallan ja Kuusamon itäosat
- Keski- ja Kalastajasaarentojen läntiset, Suomelle kuuluneet osat
Eduskunta palautti yksipuolisesti talvisodan jälkeen luovutetut alueet takaisin Suomeen itsenäisyyspäivänä vuonna 1941. Tämä toimi ei saanut kansainvälistä tunnustusta.
[muokkaa] Jatkosodan alueluovutukset, 1944
Jatkosodan päättyessä solmitun Moskovan välirauhan yhteydessä Suomi joutui luovuttamaan käytännössä uudelleen Neuvostoliitolle talvisodassa menettämänsä alueet sekä Petsamon.
Tämän lisäksi vuonna 1947 myytiin Petsamon vierestä Inarista Jäniskosken–Niskakosken alue. Se ei kuulunut Neuvostoliiton sodanjälkeisiin aluevaatimuksiin, mutta alueluovutuksella kuitattiin vaikeasti korvattavat saksalaissaatavat.
[muokkaa] Vuokra-alueet
Varsinaisten alueluovutusten lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdat sekä talvi- että jatkosodan jälkeen. Talvisodan jälkeen Suomi joutui vuokraamaan Hangon vuokra-alueen Neuvostoliitolle kolmeksikymmeneksi vuodeksi merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Jatkosodassa Hanko saatiin takaisin joulukuussa 1941, kun Neuvostoliitto oli evakuoinut tukikohdan miehistön. Hankoon jäi kuitenkin runsaasti sotasaalista kuten aseita ja panssarivaunuja, jotka jäivät korjauksen jälkeen Suomen armeijalle.
Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa Neuvostoliitto luopui virallisestikin vuokraoikeudestaan Hankoon, mutta Suomi joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Porkkalan vuokra-alueen viideksikymmeneksi vuodeksi. Neuvostoliitto luopui siitä kuitenkin jo 26. tammikuuta 1956 katsoessaan Suomenlahden valvonnan tältä osin tarpeettomaksi. Porkkalan vuokra-alueeseen kuuluivat Porkkalanniemi ja Upinniemi sekä niiden edustalla olevia saaria – osia Siuntiosta, Kirkkonummesta ja Espoosta sekä Degerbyn kunta, jonka olemassaolo lakkasi samalla.
[muokkaa] Myydyt alueet
Inarijärven itäpuolella sijaitseva Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle 15.7.1947 saksalaisen omaisuuden luovuttamisen vastikkeeksi. Pinta-alaltaan alue oli 176 neliökilometriä.
