Kivennapa

Wikipedia

Lakkautettu kunta
Kivennapa Kivinebb
Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna1	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Etelä-Karjala2
Kihlakunta	Rajajoen kihlakunta
Perustettu [1]	1871
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala (1938) [2]
– maa	632,92 km2
Väkiluku (1939)	9 912
– väestötiheys	15,66 as/km2
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje (Первомайское, 1. toukokuuta mukaan).

Kivennapa sijaitsee lähellä Pietaria (60 km) ja oli suurin Kannaksen rajakunnista ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.

Viipuri–Pietari-maantie kulkee pitäjän halki.

Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kylät 3 Henkilöitä 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.

Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.

[muokkaa] Kylät

Ahjärvi, Hartonen, Hiirelä, Holttila, Ikola, Jalkala, Joutselkä, Jäppinen, Kanala, Karvala, Kaukolempiälä, Kauksamo, Kekrola, Kirkonkylä, Kontu, Korpikylä, Kotselkä, Lavola, Liikola, Lintula, Lipola, Miettilä, Multala, Mustapohja, Pamppala, Patrikki, Pihlainen, Polviselkä, Raivola, Rantakylä, Rasala, Riihisyrjä, Riihiö, Rontu, Räikylä, Saarenmaa, Seppälä, Siiranmäki, Soppikylä, Suurselkälä (Suurselkä), Tammiselkä, Tirttula, Tonteri, Uupune, Vaittila, Vanhakylä, Vehmainen, Voipiela, Vuottaa, Ylentelä.^{[3] [4] [5]}

[muokkaa] Henkilöitä

Kivennapalaisista julkisuuden henkilöistä mainittakoon tulenkantajina tunnetut runoilija Ilmari Pimiä ja kirjailija Olavi Paavolainen sekä ruotsiksi kirjoittanut Raivolan kylän kuuluisa asukas Edith Södergran. Kotiseutuneuvos Uljas Kiuru on syntynyt Kivennavan Karvalassa.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kähönen, Ester: Vanha Äyräpää II. Kouvola:, 1985. ISBN 951-99678-9-3.
2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja - xxxix - vuonna 1941. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1942.
3. ↑ Kivennapa-sivusto: kylät Viitattu 3.4.2008.
4. ↑ Kylät ja kyläkirjat 4.3.2007. Kivennapaseura ry. Viitattu 3.4.2008.
5. ↑ Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät (Kivennapa – kylät) Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 3.4.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.kivennapa.fi/
• http://www.kivennapaseura.fi
• http://www.kivennapa-saatio.net
• Kivennanvan maastokartta, [1]
• Luovutetun Karjalan linkit