Kuolemajärvi
Wikipedia
Kuolemajärven kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Perustettu | 1871 Uudestakirkosta | ||
Kuntaliitokset | |||
Liitetty kanssa | |||
Liitetty | |||
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||
Suomen puolelle jääneet osat liitettiin | |||
Lääni | Viipurin lääni | ||
Maakunta | Etelä-Karjala 1 | ||
Seutukunta | [[]] | ||
Kihlakunta | Rannan kihlakunta | ||
Pinta-ala (1938) oli - maa |
km² 367,40 km² |
||
Väkiluku (1939) oli - Väestötiheys |
5 686 [1] 15,5 as/km² |
||
1 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
Kuolemajärvi on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367,4 km² ja asukkaita 5 686 (1939).
Pitäjän nimen oletetaan usein liittyvän Mikael Agricolan kuolemaan. Hän kuoli Kuolemajärvellä vuonna 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Järven ja seurakunnan nimi juontaa kuitenkin varhaisemmilta ajoilta. Kuolemajärven kirkko tuhoutui talvisodassa 1939.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät 1939
Akkala, Hatjalahti (Hatelahti), Hopiala, Huumola, Iivanala, Inkilä, Juvanruukki, Järvenpää, Karjalainen, Kaukjärvi, Kaukola, Kipinola, Kirkonkylä, Kiskola, Kolkkala, Kämärä, Laasola eli Hietanen, Mellala, Muurila, Nuutila, Näykki, Paavola, Pentikkälä, Pihkala, Pinnoinniemi, Pitkälä, Seivästö, Siprola, Summa, Taatila, Työppölä, Varpulila, Viuhkola, Yläkirjola.[2] [3]
[muokkaa] Nykytilanne
Entisen Kuolemajärven kunnan alue kuuluu nykyään Leningradin alueen Viipurin piiriin, jossa sen ydinalue muodostaa Akkalan (ven. Красная Долина, Krasnaja Dolina) kyläneuvostoalueen. Lisäksi entisen kunnan länsiosa kuuluu Humaljoen (ven. Jermilovo) kyläneuvostoalueeseen ja pohjoisosa Uudenkirkon (ven. Poljany) ja Kämärän (ven. Гаврилово, Gavrilovo) kyläneuvostoalueisiin.
Kuolemajärven kirkonkylän nimi on nykyään ven. Пионе́рское, Pionerskoje (vuodesta 1948), mutta kylällä ei ole mitään hallinnollista merkitystä. Kuolemajärven asema on yksi niistä harvoista Karjalankannaksen paikannimistä, joita neuvostohallinto ei venäläistänyt tai itse asiassa "neuvostolaistanut". Aseman nimi on siis edelleen Kuolemajärvi, vaikka Kuolemajärven asemanseudun eli Pentikkälän nimi on ollut v:sta 1948 ven. Рябово, Rjabovo.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Kuolemajärven kotisivut (Mikä oli Kuolemajärvi?) 2.8.2007. Kuolemajärvi-säätiö. Viitattu 13.8.2007.
- ↑ Kuolemajärvi 7.3.2007. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 13.8.2007.