Säkkijärvi
Wikipedia
| Lakkautettu kunta | |
|---|---|
| Säkkijärvi | |
| Luovutettu Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneet osat liitetty: Ylämaa ja Miehikkälä | |
 |
|
| sijainti | |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjala2 |
| Kihlakunta | Kymin kihlakunta |
| Perustettu | 1572 |
| – emäpitäjä | Viipurin pitäjä1 |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Suomelle jääneet osat liitetty | 1946 |
| – kuntiin | Miehikkälä Ylämaa |
| Pinta-ala (1938) | |
| – maa | 492,58 km2 |
| Väkiluku (1939) | 8 685 |
| – väestötiheys | 17,6 as/km2 |
| 1 Seurakunnan perustamisvuosi 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|
Säkkijärvi oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Kunnasta jäi n. 90 % Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Suomen puolelle jäänyt osa Säkkijärveä liitettiin 1946 Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin.
Säkkijärvi tunnetaan erityisesti Säkkijärven polkasta, jolla suomalaiset häiritsivät Neuvostoliiton radioyhteyksiä jatkosodan aikana. Huhutaan, että radiohäirinnällä suomalaiset pelastivat Viipurin rakennuskannan, jota neuvostojoukot eivät pystyneet tuhoamaan radiomiinojen avulla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sijainti
Säkkijärvi sijaitsi Suomenlahden rannikolla n. 60 km Haminasta itään ja n. 40 km Viipurista länteen. Naapurikunnat olivat Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala, Virolahti ja Viipurin mlk. Kuntaan kuului pohjoisosassa kumpuilevasta maastosta muodostunut "ylämaa" ja eteläosan tasaisempi entinen merenpohja. Suomenlahdella oli lisäksi joitakin saaria kuten Teikarsaari.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Kunnan läpi kulki Helsinki-Viipuri-valtatie. Kirkonkylästä pohjoiseen lähti maantie Lappeenrantaan. Välittömästi kunnan pohjoispuolella kulki Pietarin rautatie, lähimmät asemat olivat Simola ja Pulsa. Vesireittejä Viipuriin ja muualle rannikolle hyödynnettiin myös. Hyviä satamapaikkoja ei kunnan alueella ollut.
[muokkaa] Historia
Asutusta alueella lienee ollut siitä asti, kun maa nousi merestä. Ruotsiin Säkkijärvi luettiin jo Pähkinäsaaren rauhassa v. 1323. Säkkijärvi jaettiin kahtia vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Ruotsille jäi tässä rauhassa Säkkijärvestä enemmän kuin mitä Suomella on nykyrajan aikana. V. 1743 Turun rauhassa Säkkijärvi jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. Säkkijärveltä esiintyi runsaasti muuttoa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1900-luvun alkupuolella. V. 1925 Säkkijärvestä erotettiin Ylämaa-niminen kunta, joka muodostettiin miltei kaikista nykyrajan Suomen puolella olevista alueista ja yhdestä rajan toiselle puolelle jääneestä kylästä. Talvisodassa kunnan alueella käytiin rajuja taisteluja neuvostoarmeijan noustua maihin Viipurinlahden jäätä pitkin. Rintama kulki rauhan tullessa poikki Säkkijärven. Suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin elokuussa 1941. Kesän 1944 taisteluissa suomalaiset ja saksalaiset joukot torjuivat neuvostoliittolaisten maihinnousuyritykset. Säkkijärvi menetettiin lopullisesti välirauhassa 19.9.1944. Suomen puolelle jääneet alueet (Väkevälän, Nurmelan ja Laisniemen kylät sekä pienempiä osia muutamista muista kylistä) liitettiin Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin. Venäjälle jäänyt alue tunnetaan Leningradin oblastin Kondratjevon kylänä. Nimi tulee Kondratjev-nimisestä lentäjästä, jonka patsas on Säkkijärven kylän keskustassa.
[muokkaa] Asukkaat ja elinkeinot
Säkkijärvellä oli ennen sotaa n. 8700 asukasta. Asutus on tavanomaista karjalaista talonpoikaisväestöä. Elinkeinoina olivat maatalous ja kalastus. Aiemmin 1800-luvulla oli myös ollut laivanrakennusta. Säkkijärveläinen puukäsityötaito oli tunnettua. Teollisuutta kunnassa ei juurikaan ollut. Suomen puolelle jäänyt Ylämaa on maan merkittävimpiä raakakiven tuottajia. Kiveä ei louhittu ennen sotia kuitenkaan. Asukkaat loppusijoitettiin evakkoon pääasiassa Pohjois-Kymenlaaksoon Valkealan ja Elimäen kuntiin. Alueella käytetty murre oli eteläkarjalaista ja erosi Kannaksen tunnetummasta karjalaismurteesta. Kunnassa oli oma varuskunta itsenäisyyden aikana, Rannikkotykistörykmentti 2.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
[muokkaa] Kyliä
Alahäme, Alaoutila, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhulahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Ristsatama, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Säämälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala, Väkevälä
[muokkaa] Entisten säkkijärveläisten järjestötoimintaa
Entiset säkkijärveläiset pitävät yhteyttä toisiinsa pitäjäseura Suomen Säkkijärvi-seura ry:n kautta. Pitäjäseura järjestää vuosittain säkkijärveläisten yhteisöjen ja sukututkijoiden tapaamisia, perinneruokakursseja, tupailtoja sekä muita tapahtumia. Suomen Säkkijärvi-seura ry kerää ja ylläpitää säkkijärveläistä valokuva-arkistoa. Suomen Säkkijärvi-seura ry:llä on säkkijärveläistä julkaisutoimintaa, mm. vuosittainen säkkijärveläinen kuvakalenteri.
Entisen Säkkijärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään on useita sukuseuroja ja kylätoimikuntia.
