Vuoksenranta
Wikipedia
| Vuoksenrannan kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Perustettu | 1924 Antreasta | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Liitetty kanssa | |||||
| Liitetty | |||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Suomen puolelle jääneet osat liitettiin | |||||
| Lääni | Viipurin lääni | ||||
| Maakunta | Etelä-Karjala 2 | ||||
| Seutukunta | [[]] | ||||
| Kihlakunta | Jääsken kihlakunta | ||||
| Pinta-ala (1939) oli - maa |
km² 270,62 km² |
||||
| Väkiluku (1939) oli - Väestötiheys |
3602 [1] 13,3 as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, vaan pitäjän perinnevaakuna, joka on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen. 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Vuoksenranta on entinen kunta Karjalankannaksella Vuoksen rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 270,6 km² ja siellä oli asukkaita 3 602 (1939).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Vuoksenrannan alueella on ollut niin kivikautista kuin keskiaikaistakin asutusta. Korpilahden kylän alueelta löydettiin 1900-luvun alussa maailman vanhimpiin kuuluva kalaverkko. Keskiajalla Pähkinäsaaren rauhan raja kulki tuolloin Jääsken suurpitäjään kuuluneen Vuoksenrannan sivuitse, mikä vaikutti kylien elämään tuoden lähinnä sotia ja ryöstäjiä. Vuonna 1857 tapahtunut Vuoksen lasku synnytti Vuoksenrantaan tuhansia hehtaareja lisää hedelmällistä viljelysmaata, mikä oli eduksi erittäin maatalousvaltaiselle pitäjälle.
Vuoksenrannan kunta erotettiin Antrean pitäjästä 1924; senaatin päätös eroamisesta oli tehty jo vuonna 1913, jolloin myös Vuoksenrannan seurakunta oli perustettu kymmenestä Antrean itäosan kylästä.
Erimielisyydet Vuoksenrannan tulevan kirkon sijoituspaikasta johtivat vuonna 1921 Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan perustamiseen. Metodistien puinen kirkko nousi 1922 Kaskiselän Noinmäelle, kunnan eteläosaan, palvelemaan noin kahdeksaasataa uskovaista Vuoksenrannasta ja lähiseudulta. Keskelle kuntaa Kankaalaan sijoitettu Vuoksenrannan luterilainen kirkko, jonka piirustukset oli laatinut arkkitehti Väinö Keinänen 1921, vihittiin käyttöön vuonna 1935. Valkoiseksi rapattu tiilirakennus palveli neuvostoaikana mm. kulttuuritalona, elokuvateatterina, läheisen kolhoosin traktorikorjaamona sekä navettana. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen suomalaiset ovat kunnostaneet huonoon kuntoon päässyttä kirkkoa, ja siellä on pidetty jälleen myös jumalanpalveluksia.
[muokkaa] Kylät
Karkiala (Karkeala), Kaskiselkä, Korpilahti, Kuivaniemi, Oravankytö, Parsikanmaa, Pöyryniemi, Sintola, Taljala, Virkinniemi, joista Korpilahti oli suurin.
[muokkaa] Nykytilanne
Nykyisin entisen Vuoksenrannan kunnan alue kuuluu pääasiassa Sokkalan (ven. Krasnyi Sokol) kylähallintoalueeseen, joka käsittää myös entisen Antrean kunnan itäosan. Kirkonkylä on vuodesta 1948 tunnettu venäjäksi nimellä Ozerskoje (Озёрское).
[muokkaa] Vaakuna
Vuoksenrannan vaakunan pohjana ovat monen muun karjalaisen perinnevaakunan tapaan maakunnan perinteiset värit, punainen ja musta. Yläkentän tähdet viittaavat kunnan kymmeneen kylään, alakentän verkko Korpilahden verkkolöytöön ja hopeinen hirsi pitäjän sijaintiin Vuoksen varrella sekä muinaisella Pähkinäsaaren rauhan rajalla. Tunnuksen on suunnitellut Antti Miikkulainen vuonna 1985, ja se on hyväksytty Suomen Heraldisen Seuran rekisteriin numerolla 308.
Vaakunan heraldinen selitys:
Punaiseen ja mustaan katkoisella kilvellä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi yläpuolellaan kymmenen hopeista kreikkalaisristin ja Andreaksen ristin yhdistelmäristiä 5+5 ja alapuolellaan hirrestä lähtevä reunoihin ulottuva hopeinen verkko.[2]
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Suomen Heraldisen Seuran rekisteri, nro 308.
