Kaukola
Wikipedia
| Lakkautettu kunta | |
|---|---|
| Kaukola | |
| Luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
 |
| vaakuna1 | sijainti |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjala2 |
| Kihlakunta | Käkisalmen kihlakunta |
| Perustettu [1] | 1868 |
| – emäpitäjä | Käkisalmen maalaiskunta |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala (1938) [2] | |
| – maa | 267,80 km2 |
| Väkiluku (1939) | 4 201 |
| – väestötiheys | 15,69 as/km2 |
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, vaan pitäjän perinnevaakuna, joka on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|
Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.
Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.
Paikkakunnan nimi elää edelleen muun muassa Kaukolan kansallispuvussa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaukolan kunta aloitti toimintansa vuonna 1868 ja Kaukolan luterilainen seurakunta puolestaan perustettiin 1896.[1]
Vuoden 1945 maanhankintalain mukaan Kaukolan evakuoitu väestö sijoitettiin Pohjois-Pirkanmaalle: Ikaalisiin, Kuruun, Kihniölle, Parkanoon, Ruovedelle, Teiskoon, Viljakkalaan ja Ylöjärvelle.
[muokkaa] Kylät
Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Suokkala, Säppää, Tervola, Uskinsaari, Variksela
[muokkaa] Nykytilanne
Entisen Kaukolan kunnan alue jakaantuu nykyisin Kaarlahden kaupunkityyppisen taajaman ja Stepanjanskojen kylähallintoalueen kesken. Venäjällä vuonna 1948 käyttöön otettu nimi, Stepanjanskoje, käsittää entisen Kaukolan kirkonkylän lounaisosan. Kirkonkylän koillisosan nimenä on ollut vuodesta 1948 lähtien (ven. Sevastjanovo).[3]
Inkerin kirkko perusti vuonna 1996 Kaukolaan luterilaisen seurakunnan. Seurakuntalaisia on yli 50 ja pyhäkoulussa on saman verran lapsia. Alueen väestöstä pääosa on venäläisiä, mutta alueella on myös inkerinsuomalaisia. Vantaan Hämeenkylän ystävyysseurakunnaksi Kaukola tuli vuonna 2000. Tukea antavat myös Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Ruoveden ja Viljakkalan seurakunnat.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Alkuperäisteksti Eeva-Kaisa Rouhiainen: Kaukola Säätiö ja Pitäjäseura (Kaukolan historiaa) Kaukola-säätiö & Kaukolan pitäjäseura. Viitattu 14.5.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja - xxxix - vuonna 1941. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1942.
- ↑ Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
- ↑ http://www.vantaanseurakunnat.fi/kansainvalinen_vastuu/ystavyysseurakunnat/kaukola
