Tapiola
Wikipedia
|
|||
| Espoon kaupunginosat | |||
| Kaupunginosa nro | |||
| Suuralue | Suur-Tapiola | ||
| Pinta-ala | km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 8 988 (1.1.2007) [1] | ||
| - Väestötiheys | /km² | ||
| Postinumerot | 02100, 02120 | ||
| Osa-alueet | Aarnivalkea, Hakalehto, Itäkartano, Jousenkaari, Kaskenkaataja, Kaupinkallio, Länsikorkee, Länsiranta, Maarinniitty, Otsolahti, Revontuli, Suvikumpu, Tapiolan urheilupuisto, Tuulimäki | ||
| Lähialueet | Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Pohjois-Tapiola, Westend | ||
Tapiola (ruots. Hagalund) on Espoon kaupunginosa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tapiolan historia
-
Pääartikkeli: Tapiolan syntyvaiheet
Tapiolan rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960-luvulla puutarhakaupungiksi. Alueen alkuperäisen asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman. Myöhemmin Asuntosäätiö teetti asemakaavaan huomattavia muutoksia, ja antoi suunnittelun arkkitehtiryhmälle, jota johti Aarne Ervi. Kukin ryhmän jäsen suunnitteli alueen osan ja sen rakennukset. 1960-luvun puoleen väliin mennessä rakennettiin moderni puutarhakaupunki, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen.
Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan.
Tapiola on myös Espoon kulttuurinen keskus, sillä Espoon kulttuurikeskus (jossa mm. Tapiola Sinfonietta toimii), kaupunginmuseo (WeeGee-talossa) sekä Espoon Kaupunginteatteri sijaitsevat Tapiolassa. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii Tapiolan kirjasto.
Tapiola on saanut nimensä Asuntosäätiön järjestämässä nimikilpailussa. Alun perin maat kuuluivat Hagalundin kartanoon.
[muokkaa] Palvelut
Suomen ensimmäinen kauppakeskus, Heikintori, avattiin Tapiolassa 1968. Tapiolan keskustassa on monipuolinen palveluvalikoima: tavarataloja (Stockmann ja Sokos), kirjakauppoja (Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa), ruokakauppoja (S-Market, K-Supermarket, Stockmann Herkku), Alko, posti, pankkien konttoreita (Nordea, Sampo, Aktia, Osuuspankki, Ålandsbanken, Handelsbanken, Nooa Säästöpankki ja Suupohjan osuuspankki), urheiluliikkeitä, valokuvausliikkeitä, parturi-kampaamoja sekä muita pienehköjä kauppaliikkeitä. Julkisista palveluista mainittakoon Tapiolan terveyskeskus, kirjasto, työvoimatoimisto, Kela, Espoon maistraatti ja Pääkaupunkiseudun verotoimiston Tapiolan palvelupiste. Tapiolasta löytyy myös Espoon Matkailun, Länsimetro Oy:n, Tapiolan kehittämisprojektin sekä Suurpellon Markkinointiyhtiön yhteinen infopiste.
[muokkaa] Liikuntapalvelut
Tapiolan keskustassa sijaitsee vastikään uusittu uimahalli sekä Tapiolan keilahalli. Keskustan tuntumassa on lisäksi Tapiolan tennispuisto. Tuulimäen väestönsuojassa voi harrastaa painia, judoa, ammuntaa (ilma-aseet ja jousi), pöytätennistä, telinevoimistelua ja miekkailua. Väestönsuojassa on myös skeittihalli ja kuntosalin yhteydessä nyrkkeilykehä. Läntisessä Tapiolassa sijaitsee Tapiolan Urheilupuisto, jossa on muun muassa jäähalli Länsiauto-areena sekä palloilu- ja kuntoilukeskus Esport Center.
[muokkaa] Rakennukset
Tapiolan keskustan keskusallas ympäristöineen on suurelta osin arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa. 1960-luvun aikana valmistuneet Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen, Heikintori, Tapiola Garden hotelli, Keskustorni sekä sen viereinen hevosenkengän muotonen liikerakennus ovat kaikki Aarne Ervin käsialaa.
Itäkartanon alue Tapiolan keskuksesta itään on kuuluisa 1950-luvulla rakennetuista kerrostaloistaan, joihin arkkitehdit ympäri maailman käyvät tutustumassa. Itäkartanon osakeskus toimi koko Tapiolan keskuksena ennen nykyisen keskusalueen rakentamista. Tästä muistona alueen pääkadun Mäntyviidan varrella on edelleenkin mm. elokuvateatteri Kino Tapiola ja liikehuoneistoja. Alue on otettu mukaan Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alueen korkein ja vanhin talo on 11-kerroksinen, valkoinen Mäntytorni.
Puistokaupunkina maineensa luoneesta Tapiolasta löytyy myös useita viheralueita, kuten Tapiolan keskuksesta pohjoiseen sijaitseva Silkkiniitty, laaja ruohokenttä, joka ulottuu Pohjois-Tapiolaan asti.
Tapiolassa sijaitsevat muun muassa Finnforestin, M-realin, Tapiola-ryhmän sekä TNS Gallup -markkinatutkimuslaitoksen (entinen Suomen Gallup Oy) pääkonttorit. Etelä-Tapiolaan Länsiväylän varrelle valmistui syksyllä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistorakennus, Modular-officeksi nimetyn rakennuksen käyttäjänä toimii Finnforest.
[muokkaa] Tulevaisuus
Tapiolan liikekeskuksen kehittäminen jatkuu edelleen. Uutta tilaa toimistoille, kulttuurille ja palveluille saadaan, kun pysäköinti ja huolto siirretään maan alle 3000 auton pysäköintilaitokseen. Myös Espoon Kaupunginteatteri siirtyy uusiin tiloihin liikekeskustan tuntumaan. Uudistus liittyy myös tulevaan metroon, sillä Tapiolan metroasema tulee kalliopysäköintiluolan alapuolelle. Rakentaminen alkaa aikaisintaan 2009.
Myös asuntokantaa ja ympäristöä korjausrakennetaan. Tapiolan tärkeimpinä peruskorjaamishankkeina ovat Mäntyviidan julkisen kaupunkitilan ilmeen parantaminen ja nykyisen asuntokannan peruskorjaaminen. Tavoitteena on kehittää Tapiolaa viihtyisänä puutarhakaupunkina sekä asuinalueena ja parantaa sen keskustan vetovoimaa toimivana palveluiden, liike-elämän ja kulttuurin kaupunkikeskuksena.
[muokkaa] Liikenne
Tapiolan liikennettä palvelevat pääosin Kehä I, Länsiväylä sekä lukuisat pienemmät pääkadut itse Tapiolassa. Bussiliikenne on runsasta, ja busseilla joukkoliikenne pääosin Tapiolassa hoituukin. Espoon kaupungin valtuusto päätti toukokuussa 2008 metron rakentamisesta eteläisen Espoon joukkoliikenteen rungoksi. Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuoden 2009 lopulla ja valmistuu nopeimmillaan 2013. Ruoholahdesta Matinkylään ulottuva länsimetro tuo metroaseman Tapiolaan, mikä parantaa julkisia liikenneyhteyksiä sekä Tapiolan saavutettavuutta ylipäätänsä. Nykyiset Espoon suorat Länsiväylää kulkevat seutulinjat korvautuvat Länsimetron asemille päättyvillä liityntälinjoilla. Samalla myös Tapiolan keskustan läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä parannetaan uusilla pyöräily- ja kävelyraiteilla.
[muokkaa] Kuuluisia tapiolalaisia
- Kauko Käyhkö, laulaja ja näyttelijä
- Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja
- Bo Carpelan, Finlandia-palkittu kirjailija
- Jukka Tarkka, kolumnisti ja entinen kansanedustaja
- Leena Luhtanen, oikeusministeri
- Erkki Raatikainen, SDP:n entinen puoluesihteeri ja Yleisradion entinen toimitusjohtaja
- Hannu Jurmu, oopperalaulaja
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tapiolan esittely
- Suur-Tapiolan portaali
- YLE Elävä arkisto - Tapiolan puutarhakaupunkia rakennetaan (1953)
- Uuden ajan puutarhakaupunki Tapiola
- Länsimetron rakennushankkeen sivut
- Tapiolan Kehittämisprojekti
- Tapiolan Liikekeskus
| Pohjois-Espoo: Bodom – Kalajärvi – Lahnus – Lakisto – Luukki – Niipperi – Perusmäki – Röylä – Vanhakartano – Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti – Kaitaa – Latokaski – Nöykkiö – Saunalahti – Soukka – Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano – Kauklahti – Kurttila – Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio – Kilo – Laaksolahti – Leppävaara – Lintuvaara – Lippajärvi – Sepänkylä – Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa – Matinkylä – Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti – Laajalahti – Mankkaa – Niittykumpu – Otaniemi – Pohjois-Tapiola – Tapiola – Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus – Gumböle – Högnäs – Järvenperä – Karhusuo – Karvasmäki – Kaupunginkallio – Kolmperä – Kunnarla – Kuurinniitty – Muurala – Nupuri – Nuuksio – Siikajärvi – Vanha-Nuuksio |
