Kirjasto

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee kirjastotointa. Kirjasto on myös tietotekniikan käsite.

Kirjaston hyllyjä

Kirjasto on

kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, kausijulkaisujen tai muiden sellaisten dokumenttien järjestetty kokoelma;
paikka, jossa sellaista kokoelmaa säilytetään;
järjestö, joka ylläpitää kokoelmaa ja tarjoaa siihen perustuvia palveluita kuten luetteloita, tietopalvelua tai vastaavia

Nykyään kirjaston kokoelmat muodostuvat myös sähköisistä aineistoista, joita käytetään tietoverkon kautta. Kirjastot hankkivat kaupallisen aineiston käyttöoikeuksia asiakkailleen, järjestävät vapaasti saatavilla olevaa aineistoa helposti käytettäväksi sekä avustavat asiakkaita tiedon hankinnassa. Kirjastonhoitajien ammatissa kouluttajan rooli onkin korostunut; kirjaston asiantuntemusta pyritään myös tuomaan lähemmäksi varsinaisia tiedontarvetilanteita opetuksessa, tutkimuksessa ja työelämässä. Kun varsinkin Internet-tiedonhaussa ongelma on pikemminkin informaation liiallisuus ja sen laadun epätasaisuus kuin niukkuus, kirjastot pyrkivät edistämään asiakkaidensa informaatiolukutaitoa.

Kaiken kaikkiaan kirjaston päämäärä – ja suurin haaste – ei ole mahdollisimman suuren tietomäärän kerääminen ja varastointi vaan mahdollisimman toimiva kokoelma, josta asiakas saa kaiken tarvitsemansa, mutta jossa ei ole mitään turhaa.

Kirjastojen rinnalla mutta kuitenkin erilaisissa tehtävissä toimivat museot ja arkistot. Näitä kaikkia kutsutaan yhteisesti muistiorganisaatioiksi.

[muokkaa] Kirjastotyyppejä

Helsingin pääkirjasto Pasilassa

[muokkaa] Kansalliskirjasto

Useimmissa maissa on kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on pitää yllä kansallisbibliografiaa ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu kirjallisuus, musiikki yms. Niillä on tätä varten vapaakappaleoikeus, eli kirjapainojen ja muiden valmistajien tulee luovuttaa maksutta kappaleita kutakin tuotettua teosta kansalliskirjastolle.

Suomessa Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Huomattavimpia kansalliskirjastoja ovat Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France), Yhdysvaltain kongressin kirjasto (Library of Congress), Ison-Britannian The British Library, Venäjän valtionkirjasto (Rossijskaja gosudarstvennaja biblioteka) ja Kiinan kansalliskirjasto.

[muokkaa] Tieteelliset kirjastot

Kirjasto on välttämätön osa jokaista tieteellistä tutkimusta ja opetusta harjoittavaa laitosta. Tieteellisiä kirjastoja leimaa tieteellisten kausijulkaisujen merkittävä osuus kokoelmissa ja vilkas kirjastojen välinen aineiston vaihto eli kaukopalvelu. Tieteelliset kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä tieto- ja viestintätekniikan soveltajina jo kauan ennen kuin sen sovellukset tulivat myös asiakkaiden ulottuville.

Suomen tieteellisten kirjastojen tärkein osa ovat yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kirjastot, joiden kokoelmat ovat laajasti myös suuren yleisön käytettävissä. Muita merkittäviä tieteellisiä kirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja tutkimuslaitosten kirjastot. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto säilyttää kaikista tieteellisistä kirjastoista lähetettyä vanhempaa ja vähän käytettyä aineistoa.

[muokkaa] Yleiset kirjastot

Yleisölle avoimia kirjastoja on ollut kautta historian, mutta nykymuodossaan ne syntyivät 1800-luvulla. Kirjastolain mukaan jokaisessa Suomen kunnassa täytyy olla tietyt normit täyttävä kirjasto. Nykyään yleiset kirjastot tarjoavat monipuolisia kirjastopalveluita. Yleisten kirjastojen ohella toimii samantapaisia tarpeita täyttämässä laitoskirjastoja kouluissa, sairaaloissa ja vankiloissa. Yleisissä kirjastoissa myös musiikin ja videoiden osuus kokoelmissa on huomattava. Lähes kaikkien Suomen yleisten kirjastojen kokoelmat ovat selattavissa Internetissä, useimmiten suurina, useiden kuntien yhteisinä kokonaisuuksina.

Näiden kunnan- ja kaupunginkirjastojen alueellisina keskuksina toimii maakuntakirjastojen verkko. Maakuntakirjastot järjestävät mm. koulutusta oman alueensa kirjastoammattilaisille. Maakuntakirjastot myös keräävät alueellisia kokoelmia ja tuottavat tietokantoja esim. alueensa kirjailijoista ja säveltäjistä.

Kysymys kirjaston roolista yleisön kasvattajana on usein ollut polttava. Kirjasto on Suomessakin havaittu oivaksi aatteiden edistäjäksi. Kirkon, uskonnollisuuden ja perinteisen maailmankuvan levittämiseksi seurakunnat ja kirkkoon sidoksissa olleet järjestöt perustivat kansankirjastoja 1800-luvulla. Saman vuosisadan lopulla kirjastoja käytettiin edistämään Kansanvalistusseuran ja kansallisuusaatteen tavoitteita. 1900-luvun alussa Suomen yleiset kirjastot, Helsingin kaupunginkirjaston johdolla, "löydettiin" teknis-taloudellisen edistyksen välikappaleiksi, edesauttoivathan ne yleisen sivistystason nousua. Viimeistään sotien jälkeen yleisistä kirjastoista muovautui nykyisen kaltainen demokratian, sananvapauden ja kansalaisten osallistamisen työkalu.

[muokkaa] Yrityskirjastot

Yrityskirjastoja ja tietopalveluosastoja ryhdyttiin perustamaan Suomeen toden teolla toisen maailmansodan jälkeen.^[1] Niiden anti keskittyy tieteelliseen kirjallisuuteen.

[muokkaa] Kirjaston toiminta

Kirjastotyön keskeiset osat voidaan jakaa teknisiin ja palvelutehtäviin.

Teknisiä tehtäviä ovat

Aineiston valinta
Aineiston hankinta
Luettelointi
Sisällönkuvailu
Kirjojen valmistelu käyttökuntoon sekä kirjankorjaus
Kokoelmien suunnittelu ja järjestäminen

Palvelutehtäviä ovat

Lainaustoiminta
Kokoelmien käytön opastus
Tiedonhaku
Kaukolainaus

Sekä teknisissä että palvelutehtävissä tietotekniikka on lisännyt mahdollisuuksia yhteistyöhön ja työnjaon kehittämiseen.

Kirjastot tarjoavat usein myös lehtien lukumahdollisuuden asiakkailleen. 1990-luvun lopulta lähtien kirjastot ovat järjestäneet kansalaisille pääsyn Internetiin yleisötietokoneiden avulla.

[muokkaa] Maailman suurimmat kirjastot

Luettelo maailman suurimmista kirjastoista^[2].

Moskovan kirjasto: 42 miljoonaa nidettä
Pietarin kirjasto: 33 miljoonaa nidettä
Kongressin kirjasto (Washington): 29 miljoonaa nidettä
Pekingin kirjasto: 22 miljoonaa nidettä
Novosibirskin kirjasto: 13 miljoonaa nidettä
Harvardin yliopiston kirjasto: 13 miljoonaa nidettä
Ranskan kansalliskirjasto (Pariisi): 13 miljoonaa nidettä
British Library (Lontoo): 12 miljoonaa nidettä
New Yorkin yleinen kirjasto: 11 miljoonaa nidettä

On kuitenkin muistettava, että jotkut kirjastot, eritoten Itä-Euroopassa laskevat jokaisen aikakausijulkaisun omaksi niteekseen.

[muokkaa] Muuta

Suomessa Lainan päivä 8. helmikuuta on vakiintunut kirjastojen juhla- ja toimintapäiväksi. Silloin saatetaan esimerkiksi antaa anteeksi sakkoja tai antaa noutaa varatut teokset maksutta.