Leppävaara
Wikipedia
|
|||
| Espoon kaupunginosat | |||
| Kaupunginosa nro | |||
| Suuralue | Suur-Leppävaara | ||
| Pinta-ala | km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 24 625 (2007) | ||
| - Väestötiheys | /km² | ||
| Postinumerot | 02600, 02650 | ||
| Osa-alueet | Mäkkylä, Säteri, Vallikallio, Perkkaa, Vermo, Puustellinmäki, Veräjäpelto | ||
| Lähialueet | Karakallio, Lintuvaara, Kilo, Laajalahti | ||
Leppävaara (ruots. Alberga, puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue, ja Leppävaara alueen keskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Leppävaarassa sijaitsevat vanhat Albergan ja Leppävaaran kartanot. Lähellä on myös Kilon kartano.
Sen jälkeen, kun rantarata Helsingistä Turkuun vuonna 1903 valmistui, Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa. Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.
Jo Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Leppävaaran aseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista. Varsinkin rautatien eteläpuolinen alue pysyi kuitenkin harvaan rakennettuna 1990-luvulle saakka. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella.
Leppävaaraan avattiin 4. marraskuuta 1971 Rake Oy:n ja Osuusliike Elannon ja muiden liikkeiden muodostama Maxi-Market. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema rakennus oli 130 metriä pitkä, 80 metriä leveä, kerrosalaltaan 15 800 neliömetriä ja tilavuudeltaan 95 000 kuutiometriä. Rakennus purettiin uuden kauppakeskus Sellon 2. vaiheen tieltä vuonna 2003.
[muokkaa] Liikenteen solmukohta
Leppävaara tunnetaankin liikenteen solmukohtana ja merkittävänä kaupunkikeskuksena. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee kuitenkin moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä. Leppävaaran asemalla pysähtyvät junat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello entisen Maxi-Marketin tilalle. Toisaalta Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat Leppävaaraan melu- ja saastehaittoja. Kehä I aiotaan lähivuosina kuitenkin tunneloida Turuntien liittymän ja Vallikallion välisellä osuudella.
[muokkaa] Oppilaitokset
Peruskoulujen sekä lukion lisäksi Leppävaarassa on EVTEKin teknillisiä linjoja ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä työväenopisto. Omnian ammattiopiston Leppävaaran toimipisteessä voi opiskella metalli- ja sähköaloilla. Kun toimipisteen uudisrakennus valmistui kesällä 2007 muuttivat sinne myös vaatetusalan artesaaniopiskelijat sekä aikuisopiston näyttämöpukulinjan opiskelijat Matinkylän toimipisteestä. Tapiolan kelloseppäkoulu muutti Leppävaaran vanhaan kirjastoon. Musiikkiopisto Juvenalia sijaitsee nykyään kauppakeskus Sellon yhteydessä.
Puustellinmäessä sijaitsee valtakunnallinen erityisoppilaitos, koulutus- ja kehittämiskeskus Arlainstituutti
[muokkaa] Kulttuuritarjonta
Etelä-Leppävaarassa sijaitseva Sellosali tarjoaa erilaista kulttuuritarjontaa laidasta laitaan. Ohjelmistossa on niin klassisen kuin populaarimusiikin konsertteja, näyttelyitä, elokuvaesityksiä kuin lastentapahtumiakin. Aivan Sellosalin naapurissa sijaitsee Espoon pääkirjasto, joka on lainausmääriltään Suomen vilkkain.lähde? Normaalien kirjastopalveluiden lisäksi siellä järjestetään myös erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Kauppakeskuksen länsipuolelle ollaan paraikaa rakentamassa elokuvateatterikompleksia, joka valmistuu lokakuussa 2008. Keskus tulee olemaan moderni 6-salinen noin 800 paikan elokuvateatterikokonaisuus, jossa on lisäksi myös 14-ratainen keilahalli.
Leppävaarassa järjestetään vuosittain syyskuussa Leppävaara-viikko-niminen asukastapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset.
[muokkaa] Urheilutarjonta
Leppävaara tarjoaa erittäin kattavat urheilu- ja liikuntapalvelut. Rautatien pohjoispuolella on Leppävaaran urheilupuisto, josta löytyy mm. yleisurheilustadion, jossa on järjestetty mm. vammaisten yleisurheilun MM-kisat vuonna 2005. Lisäksi puistossa on jalkapallokenttiä, hiihtostadion, kuntorata, uimahalli yms. Aluelle tullaan lähivuosina rakentamaan myös hiihtoputki sekä maauimala. Radan eteläpuolella on yksi Suomen suurimmista golfharjoittelupaikoista, jossa järjestetään kesäisin myös greencard-kursseja. Vermossa on hevosurheilukeskus legendaarisine raviratoineen sekä golfin sisäharjoittelukupla.
Perkkaan alueelle, aivan rautatien varteen, ollaan lähivuosina rakentamassa SuperLife Lab -nimellä kulkeva valtava vapaa-ajankeskus, johon tulee mm. Suomen ensimmäinen sisälaskettelurinne, vesiurheilukeskus, Pohjois-Euroopan korkein kiipeilyseinä sekä muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.
[muokkaa] Sisäinen jako
Leppävaaran osa-alueita ovat mm. Mäkkylä, Säteri, Vallikallio, Perkkaa, Vermo, Puustellinmäki ja Veräjäpelto. Leppävaaran kaupunkikeskuksen läpi kulkeva rautatie jakaa alueen Pohjois- ja Etelä-Leppävaaraksi. Pohjois-Leppävaara on pääosin 80-luvulla rakennettu alue. Etelä-Leppävaara alkoi kehittyä vasta 90-luvun loppupuolella vanhan Maxin ympärille. Etelä-Leppävaaraa on rakennettu varsin nopeassa tahdissa ja siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt viihtyisä moderni kaupunkikeskusta-alue.
Postinumerot: Etelä-Leppävaara 02600 ja Pohjois-Leppävaara 02650. Postitoimisto sijaitsi aiemmin Pohjois-Leppävaarassa kauppakeskus Galleriassa mutta muutti Etelä-Leppävaaraan kauppakeskus Selloon sen avauduttua syksyllä 2005. Ennen Galleriaa se sijaitsi vanhassa Maxissa.
[muokkaa] Korkeat rakennukset
Skanska rakentaa 21- ja 17-kerroksiset rakennukset Espoon Leppävaaraan. Suomen kolmanneksi korkeimman liikerakennuksen Panorama Towerin omistaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma. Talo valmistuu maaliskuussa 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 73 metriä korkea.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Leppävaara-portaali
- Leppävaara-seura
- Leppävaaran seurakunta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leppävaara Wikimedia Commonsissa.
| Pohjois-Espoo: Bodom – Kalajärvi – Lahnus – Lakisto – Luukki – Niipperi – Perusmäki – Röylä – Vanhakartano – Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti – Kaitaa – Latokaski – Nöykkiö – Saunalahti – Soukka – Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano – Kauklahti – Kurttila – Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio – Kilo – Laaksolahti – Leppävaara – Lintuvaara – Lippajärvi – Sepänkylä – Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa – Matinkylä – Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti – Laajalahti – Mankkaa – Niittykumpu – Otaniemi – Pohjois-Tapiola – Tapiola – Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus – Gumböle – Högnäs – Järvenperä – Karhusuo – Karvasmäki – Kaupunginkallio – Kolmperä – Kunnarla – Kuurinniitty – Muurala – Nupuri – Nuuksio – Siikajärvi – Vanha-Nuuksio |
