Leppävaaran kirjasto

Wikipedia

Leppävaaran aluekirjasto

Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa Espoossa. Kirjasto on osa Espoon kaupunginkirjastoa ja HelMet-kirjastoa. Leppävaaran kirjasto on aluekirjasto, muut alueen kirjastot sijaitsevat Laaksolahdessa ja Viherlaaksossa.

Kaksikerroksisen kirjaston pinta-ala on 5846 m². Kirjasto avattiin elokuussa 2003. Pääkaupunkiseudun neljän kaupunginkirjaston kirjastoista Sellon kirjasto on ollut ensimmäisestä toimintakuukaudestaan lähtien vilkkain.^[1]^[2]

[muokkaa] Historia

Leppävaarassa alkoi kirjastotoiminta 1920-luvulla. Leppävaaran piirikirjasto sijaitsi Albergan suomenkielisellä kansakoululla, ja sen kokoelma oli kokonaan suomenkielinen. Tässä vaiheessa kirjasto tarkoitti alakansakoulun eteisaulan kahta kirjakaappia, myöhemmin kirjakaapit siirrettiin koulun voimistelusaliin. Vaikka Leppävaaran piirikirjasto olikin suomenkielinen, oli Espoon kirjastolaitoksen virallinen kieli ruotsi.

Kirjastolautakunta päätti 1937 jakaa kirjastolaitoksen kahtia, ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen kirjastoon.Tämän päätöksen myötä Leppävaaran piirikirjastosta tuli Espoon suomalainen kantakirjasto. Ruotsinkielinen piirikirjasto eli Albergan kirjasto perustettiin 1946 Thorstorpiin. Mäkkylään perustettiin oma ruotsinkielinen piirikirjasto. Ensimmäisen oman huoneistonsa suomalainen kantakirjasto sai 1955 Leppävaaran terveystalon kellarista. Huoneisto käsitti kolme huonetta, pinta-alaltaan 120 m².

Uuden kirjastolain seuraksena vuonna 1962 ja valtionavun saamiseksi edellytettiin tietty määrä kirjastoammatillisia työntekijöitä ja tarkoituksenmukaisia kirjastotiloja, jotka olivat yksinomaan kirjastokäytössä sekä myös kirjastotilojen aikaisempaa pidempiä aukioloja. Näin pääkirjaston henkilökunta siis kasvoi kahteen henkeen.

Leppävaaraan suunniteltiin kirjaston, kauppakoulun ja työväenopiston yhteisrakennusta vuodesta 1963. Uusi kirjasto valmistui 1972 ja oli laajuudeltaan 2600 m². 1960 - 1970-luvuilla kirjasto korvasi muita puuttuvia kulttuuripalveluja. Kirjastossa järjestettiin konsertteja, musiikkiesitelmiä, nukketeatteria ja lastenelokuvia sekä ammattimaisia taidenäyttelyitä. Uudet tilat olivat aluksi hulppeat, mutta muuttovoiton seurauksena ja kirjastotoimen kehittyessä alettiin suunnitella uutta pääkirjastoa Espoon keskukseen vuodesta 1986.

1990-luvun lopulla espoolainen kirjastotilojen suunnittelu palasi juurilleen 1960-luvun aluekirjastoajatteluun. Kirjasto luopui pääkirjastosuunnittelusta, ja Leppävaaran ahtaan ja huonokuntoisen rakennuksen tilalle esitettiin modernia, tietoyhteiskunnan haasteita vastaavaa aluekirjastoa. Kirjaston mitoitus tehtiin opetusministeriön ohjeiden mukaisesti 100 m²/1000 asukasta. Tässä vaiheessa Leppävaara oli kasvanut yli 50 000 asukkaan ”pikkukaupungiksi”, eli yhtä suureksi kuin koko Espoo tullessaan kauppalaksi. Suureksi oli kasvanut myös pienen piirikirjaston kokoelma: 1960-luvulla kirjoja oli muutama tuhat ja 40 vuotta myöhemmin niteitä kaikkiaan 220 000, joista kirjoja 170 000.

Uuden Sellossa sijaitsevan kirjaston lopullinen toteutuspinta-ala on 5 800 m², johon kuuluvat mukaan myös yhteispalvelupisteen ja kuluttajaneuvonnan tilat. Uudesta kirjastosta luotiin moderni oppimisympäristö, ja toisaalta oleskelunkin mahdollistava kulttuurinen tila. Laajan kokoelman lisäksi kirjastossa on 100 asiakastyöasemaa, mikroluokka tietoyhteiskuntataitojen opetukseen, lukusali, mikrofilmien lukutila, ryhmätyöhuoneita, näyttelytila, monitoimitila, musiikkistudio, Uusimaa-kokoelma sekä henkilökunnalle työ- ja sosiaalitiloja. Uutuutena kirjasto perusti Pointin – nuorten osaston – palvelemaan 13 – 20-vuotiaita asiakkaitaan.

Päivittäinen asiakasmäärä on vakiintunut 3 500 asiakkaaseen. Pääkaupunkiseudun neljän kaupunginkirjaston toimintaverkossa Sellon kirjasto oli ensimmäisestä kuukaudesta lähtien pääkaupunkiseudun vilkkain. Kuukausittain lainauksia on yli 100 000 ja asiakkaita 70 000. Syrjäisestä Leppävaaran piirikirjastosta – laajennetusta Helsingin sivukirjastosta – on tullut yksi pääkaupunkiseudun keskeisimmistä kirjastotiloista.

^[3]

[muokkaa] Toiminta

Kirjastossa on kirjallisuustapahtumia, internet-koulutusta ja nuorille kerhoja.

Osastot ovat Kaunokirjallisuusosasto, Lastenmaa, Musiikkiosasto, Pointti (nuorten osasto), Lehtialue, Tietokirjallisuusosasto, jonka yhteydessä suuri elokuvakokoelma sekä IT-Zone, jossa on 21 internet-asiakastyöasemaa. Koko kirjastossa on 50 varattavaa asiakastyöasemaa, useita pikakoneita ja HelMet-koneita, kaikkiaan yhteensä noin 100 internet-yhteydellä toimivaa tietokonetta. Espoo- ja Uusimaa-kokoelmat ja kaukopalvelu ovat kirjaston yläkerrassa.^[4] ^[5]