Kenia

Wikipedia

Jamhuri Ya Kenya Republic of Kenya
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Mwai Kibaki
Pääkaupunki	Nairobi 1°16′S 36°48′E
Muita kaupunkeja	Mombasa
Pinta-ala  – josta sisävesiä	582 650 km² (sijalla 46) 2,3 %
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	33 829 590 (sijalla 36) 58,1 / km² 2,57 % (2006)
Viralliset kielet	englanti, swahili
Valuutta	Kenian šillinki (KES)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 88 39,6 miljardia USD 1 455 USD
HDI (2007)	0,474 (sijalla 154)
Elinkeinorakenne	maatalous 16,3 %, palvelut 65,1 %, teollisuus 18,8 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 ei käytössä
Itsenäisyys – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	12. joulukuuta 1963
Lyhenne Maatunnus	KE ajoneuvot: EAK lentokoneet: 5Y
Kansainvälinen suuntanumero	+254
Motto	Harambee
Kansallislaulu	Ee Mungu Nguvu Yetu

Kenian tasavalta eli Kenia on Itä-Afrikassa sijaitseva valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kenian provinssit 3 Maantiede 4 Talous 4.1 Merkittävimmät luonnonvarat 4.2 Merkittävimmät vientituotteet 5 Väestöjakauma 5.1 Etniset ryhmät: 5.2 Muita lukuja 6 Kehityksen haasteet 6.1 HIV/AIDS 6.2 Puhdas vesi 6.3 Kuivuus 6.4 Kehitysyhteistyö 7 Kulttuuri 8 Urheilu 9 Lähteet

[muokkaa] Historia

Itä-Afrikasta on löydetty protohominidien fossiileja noin 20 miljoonan vuoden takaa. Turkanajärven kaivauksissa Keniassa niitä on löydetty 2,6 miljoonan vuoden takaa.

Kuušilaisten kielten puhujat nykyisen Sudanin ja Etiopian alueelta asettuivat nyky-Keniaan noin 2000-luvulla eaa. 1000-luvulla saapuivat niloottisten ja bantukielten puhujat, joita on nykyään 2/3 Kenian väestöstä. Arabien kauppa Kenian rannikolla alkoi ensimmäisellä vuosisadalla. Arabian kielestä vaikutteita saanut bantukieli swahili syntyi alueella kaupan myötä.

Arabikauppiaiden vaikutuksen katkaisi portugalilaisten saapuminen 1498. Eurooppalaiset kuitenkin kolonisoivat maan vasta 1800-luvun lopulla. Brittiläinen tutkimus 1800-luvun puolivälistä johti Brittiläisen Itä-Afrikan protektoraatin muodostamiseen 1895. Britit kannustivat eurooppalaisten uudisasukkaiden asettumista hedelmälliselle keskiylängöille, mikä johti kikujujen ajamiseen pois heidän asuinalueiltaan. Myös hautavajoaman ja länsiylänköjen aluetta otettiin maasailta ja kalenjineita eurooppalaisten käyttöön. Muulla brittien läsnäolo oli vähäistä.

Vuonna 1920 Keniasta tuli virallisesti Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa. Afrikkalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänivaltaa maan hallinnossa 1944, jolloin muutama brittien valitsema paikallinen otettiin parlamenttiin.

Vuosian 1952–1959 siirtomaa oli hätätilassa kikujujen Mau Mau -kapinan vuoksi, joka kohdistui siirtomaavaltaa ja erityisesti sen maapolitiikkaa vastaan. Kymmeniä tuhansia kuoli taisteluissa ja siirtoleireillä. Brittien tappiot olivat 650 miestä. Tämä aikana paikalliset saivat merkittävää äänivaltaa maan asioissa. Ensimmäiset suorat vaalit järjestettiin 1957.

Keniasta tuli itsenäinen 12. joulukuuta 1963 ja se liittyi seuraavana vuonna Kansainyhteisöön. Tasavalta maasta tuli vuonna 1964.

Kenian ensimmäinen presidentti oli Jomo Kenyatta 1964–1978, oikealta nimeltään Kamau wa Ngengi. Hän oli kikuju ja edusti Kenian Afrikkalainen Unioni -puoluetta (Kenya African National Union; KANU), jolla ei ollut juuri vastustajia. Pieni vasemmistolainen Kenian kansanliitto (Kenya People's Union; KPU) perustettiin 1966, mutta se kiellettiin 1969 ja sen johtajat vangittiin. Kenyattan kuollessa 1978 häntä seurasi hänen varapresidenttinsä Daniel arap Moi, josta tuli KANU:n johtaja ja maan toinen presidentti.

Kesällä 1982 maasta tehtiin virallisesti KANU:n hallitsema yksipuoluevaltio. Kaksi kuukautta myöhemmin ilmavoimien upseerit ja eräät opposition voimat yrittivät vallankaappausta, jonka armeijan uskolliset yksiköt kukistivat. Moin hallituksesta tuli yksi maailman korruptoituneimpia, mutta Kenia oli Yhdysvaltain ja lännen tukema, ja etuvartio kommunistien tukemia Etiopiaa ja Tansaniaa vastaan.

Kylmän sodan päätyttyä yksipuoluejärjestelmä poistettiin maan perustuslaista ja 1992 järjestettiin maan historian ensimmäiset monipuoluevaalit. KANU ja Moi säilyttivät asemansa vuosien 1992 ja 1997 vaaleissa. Vuonna 1997 KANU joutui turvautumaan ensimmäisen kerran muiden puolueiden tukeen pysyäkseen hallituksessa.

Lokakuussa 2002 oppositiopuolueet ja KANU:sta eronneet muodostivat Kansallisen sateenkaarikoalition (National Rainbow Coalition; NARC), ja sen ehdokas Mwai Kibaki valittiin maan kolmanneksi presidentiksi.

Keniassa järjestettiin vaalit 27.12.2007. Ääntenlaskennan viivytysten jälkeen Presidentti Mwai Kibaki julistettiin presidentiksi toiselle kaudelle 30.12.2007. Presidentin lisäksi kenialaiset valitsivat vaaleissa kansanedustajat ja paikallishallinnon johdon. Vaalin tuloksen tökerö väärentäminen^[1] johti opposition protestointiin ja väkivaltaisiin levottomuuksiin, joissa on kuollut liki 1000. Väkivaltaisuuksia käytiin kikuyu- ja lou-heimojen välillä, mikä on jakanut kansan kahtia. Levottomuuksia on esiintynyt koko maassa, ja Kenian poliisille annettiin lupa tappaa. Lisäksi oppostition edustaja surmattiin kotiovelleen. Esimerkiksi Kisumussa, Migorissa, Elodretissa, Kakamegassa ja osassa Mombasaa on ollut erityisen levotonta. Nairobin suurimissa slummeissa tilanne on väkivaltainen ja arvaamaton.

Kansanedustajan paikalta putosi esimerkiksi Kibakin hallituksen ministereistä peräti 21. Yleisesti Raila Odingan ODM-puolue oli vaalien suuri voittaja. ODM sai peräti 97 edustajaa uuteen 210-paikkaiseen parlamenttiin. Kibakin edustama PNU-puolue sai vain 37 edustajapaikkaa ja ODM-Kenya 16 paikkaa. KANU-puolueelle, jota aikanaan johti entinen presidentti Daniel Arap Moi, tuli 11 paikkaa.^lähde?

[muokkaa] Kenian provinssit

Kenia jakautuu seitsemään maakuntaan ja Nairobin alueeseen. Maakunnat (Mikoa) on jaettu 71 kuntaan (Wilaya), jotka on vielä jaettu 262 piiriin (Taarafa)

Maakunnat ovat:

• Keskinen maakunta
• Rannikon maakunta
• Itäinen maakunta
• Nyanza
• Läntinen maakunta
• Hautavajoama
• Koillinen maakunta

[muokkaa] Maantiede

• Pinta-ala : 582 650 km²
• Rajaa : 3 477 km
• Rannikkoa : 536 km

[muokkaa] Talous

Kenia on Itä-Afrikan suurin talous, mutta se kuuluu silti alhaisen tulotason maihin. Kenian väestöstä suurin osa saa toimeentulonsa maataloudesta. Matkailun lisääntyessä turismista on tullut yksi tärkeimmistä talouden sektoreista.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kulta
• sooda
• suola
• kalkkikivi
• fluoriitti
• jalokivet

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kahvi
• tee
• leikkokukat
• pavut

[muokkaa] Väestöjakauma

Keniassa elää yli 70 erilaista etnistä ryhmää aina seitsemän miljoonan ihmisen kikujuista noin 500 hengen kokoiseen El Molo -heimoon. Kenian etniset ryhmät voidaan kielitieteellisesti jakaa kolmeen haaraan: bantuihin, nilootteihin ja kuušilaisiin. Yksikään ryhmä ei muodosta enemmistöä Kenian väestöstä. Viisi suurinta ryhmää, kikujut, luot, luhyat, kambat ja kalenjinit muodostavat noin 70 % maan väestöstä. 97,58 % Kenian kansalaisista kuuluu sen 32 pääasialliseen alkuperäisheimoon. Näistä kikujut ovat kaikista eniten edustettuina julkisen elämän sektorilla, hallituksessa, liike-elämässä ja ammateissa. Luot ovat pääasiallisesti kaupustelijoita ja käsityöläisiä. Kambat ovat hyvin edustettuina puolustuksessa ja lainsäädännössä. Kalenjinit ovat pääasiassa maanviljelijöitä (ja juoksijoita). Alkuperäisten afrikkalaisten heimojen lisäksi Keniassa asuu myös arabeja ja itäaasialaisia, pääasiassa keskittyneinä suuriin kaupunkeihin kuten Mombasaan. Arabit ovat lähes poikkeuksetta Kenian kansalaisia ja puhuvat swahilia. Lisäksi Keniassa on ehkä Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta Afrikan suurin eurooppalaisyhteisö.

Kenian etninen monimuotoisuus on johtanut usein myös hankaluuksiin. Heimojen välinen kilpailu vallasta ja erityisesti katkeruus kikujujen hallinnoimassa politiikassa ja liike-elämässä on vaikuttanut kielteisesti yhteisen isänmaallisen hengen syntymiseen.

[muokkaa] Etniset ryhmät:

kikujut 20,12 % luot 13,91 % luhyat 13,28 % kambat 10,95 % kalenjinit 10,88 % kisiit 6,41 % merut 5,07 % mijikendat 4,76 % somalit 2,29 % turkanat 1,86 %

masait 1,42 % embut 1,08 % taitat 1,00 % itesot 0,78 % kuriat 0,54 % tharakat 0,45 % beret 0,45 % pokomot 0,32 % oromot eli booranat 0,31 % bajunit 0,22 %

nderobot 0,19 % rendillet 0,17 % ormat 0,15 % gabbrat 0,15 % swahilit 0,09 % njempsit 0,06 % tavetat 0,06 % sakuyat 0,04 % banit ja sanyet 0,07 %

[muokkaa] Muita lukuja

• Väestöennuste vuodeksi 2050: 44,0 milj.
• Keskimääräinen väestönkasvu vuosina 2000–2005: 1,5 %
• Odotettavissa oleva elinikä: 52 vuotta (2005)
• Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä: 82 % (2000)
• Kielet: englanti (virallinen), swahili (virallinen), useita paikallisia kieliä
• Uskonnot: protestantit (sis. anglikaanit) 38 %, katoliset 28 %, paikalliset uskonnot 26 %, muslimit 6 %, muut 2 %

[muokkaa] Kehityksen haasteet

Viimeisen kolmen vuoden talouskasvun ansiosta Kenia on onnistunut jonkin verran vähentämään köyhyyttä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää silti edelleen noin puolet väestöstä.

Äiti- ja lapsikuolleisuus on yleistä, ja lähes 15 000 naista kuolee vuosittain raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin, kuten verenvuotoon ja erilaisiin tulehduksiin. Liki kymmenen prosenttia naisista synnyttää alle 20-vuotiaana. Yhdessä Afrikan suurimmista slummeista, Nairobin lähistöllä sijaitsevassa Kiberan slummissa liki joka viides lapsi kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Odotettavissa oleva elinikä on Keniassa noin 50 vuotta.

Tasa-arvossa Kenia laahaa jäljessä: Naisten osuus poliittisessa ja taloudellisessa elämässä on alhaisin Itä-Afrikassa.

Myös edistystä on tapahtunut. Aidsin leviämistä on saatu hillittyä, ja maan vesi- ja sanitaatiotilanne on osittain parantunut. Peruskoulu muutettiin maksuttomaksi vuonna 2003 ja lähes kaikki lapset aloittavat nykyään koulun. Korruptionvastaisessa työssä on saavutettu hieman edistystä. Maa kuuluu silti edelleen maailman korruptoituneimpien valtioiden joukkoon.

Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna Kenian sijoitus on ollut nousussa jo useamman vuoden, vaikka maa sijoittuu edelleen asteikon hännille. Maa kohosi vuoden 2006 sijalta 152 sijalle 146 vuonna 2007. YK:n kehitysohjelman UNDP:n luoma indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella.

[muokkaa] HIV/AIDS

Kenia on onnistunut taistelussa AIDSia vastaan ja viime vuosien aikana uusien tartuntojen määrä on saatu laskuun. Tietoisuus taudista ja sen leviämistavoista on valistusohjelmien ansiosta tavoittanut lähes koko kansan.

Kenialla ei ole varaa aidsin torjuntaan. Vuonna 2006 maa käytti 24 miljoonaa euroa aidsin vastaiseen työhön, mikä vastaa kahta prosenttia tarvittavasta summasta. Loput 98 % rahoituksesta saatiin avustuksina.

Maan väestöstä 1,3 miljoonaa on saanut HIV-tartunnan. Naisista yli neljä prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia on HIV-positiivisia.

Joka viides minuutti Keniassa kuolee kaksi ihmistä aidsiin. Maassa on yli miljoonaa aids-orpoa. Tartunnan saaneista yli puolet asuu köyhällä maaseudulla jossa elinolosuhteet ovat usein puutteelliset ja työttömyys on yleisintä. Sairaaloissa lähes puolet vuodepaikoista on aids-potilaiden käytössä. Lääkitystä ei ole tarjolla kuin pienelle osalle sitä tarvitsevista.

[muokkaa] Puhdas vesi

Vesi ja sanitaatio ovat vahvasti mukana Kenian kansallisessa kehityssuunnitelmassa ja puhtaan veden saanti onkin parantunut hieman. Kolmella neljästä kenialaisesta on nykyisin käytössään puhdasta juomavettä, kun vielä 1980-luvulla osuus oli alle puolet väestöstä. Veden tarve kuitenkin kasvaa väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä ja maantieteelliset erot veden saannissa ovat suuret. Nairobissa puhdasta juomavettä on saatavilla 92 %:prosentilla asukkaista, kun läntisessä Keniassa vain yhdellä kymmenestä. Samoin erot hygieniassa ovat suuret alueittain. Käymälöitä on Nairobissa lähes jokaisen saatavilla, mutta maan luoteisosassa vain joka neljännellä.

Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja hygienia on riittämätöntä, saastuneen veden takia sairastutaan moniin tappaviin tauteihin, kuten ripuliin.

Puhtaan veden puutteen vuoksi naiset joutuvat kulkemaan usein 10–15 kilometrin matkan veden äärelle. Tytöt osallistuvat usein vedenhakuun, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuttaan käydä koulua.

[muokkaa] Kuivuus

Keniaa ja sen naapurimaata Etiopiaa vaivaa maailman pahin kuivuusongelma. Kuivimmilla alueilla kaksi miljoonaa ihmistä elää säännöllisen ruoka-avun turvin. Tilastojen mukaan lapsen aliravitsemus on Keniassa 50 % todennäköisempää kuivakaudella, kuin sateisella kaudella. Jopa 3,3 miljoonaa kenialaista kärsi vakavasti vuoden 2005 kuivuudesta. Seuraavan vuoden tulvat toivat mukanaan sairauksia ja tuhosivat viljelymaita ja koteja.

Arvioiden mukaan maanviljely ja kahvin ja teen tuotanto vaikeutuu Keniassa ilmastonmuutoksen lisätessä kuivuutta. Ratkaisuja on etsitty uusien viljelyalueiden raivaamisesta käyttöön. Asiantuntijat ovat muun muassa esittäneet, että Mount Kenyan alueen teentuotantoa voitaisiin jatkaa siirtämällä teeviljelmät korkeammalle vuoren rinteelle. Tämä kuitenkin merkitsisi metsien hakkuuta, mikä vahingoittaisi ympäristöä.

YK:n mukaan Keniassa ankarat tulvat, pidentyneet kuivuuskaudet ja epäsäännölliset sateet ovat jo arkea. Keniassa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät väkivaltaisina konflikteina Ugandan, Etiopian ja Somalian rajojen lähellä. UNDP:n mukaan viime vuosina sateet ovat olleet erittäin epäsäännöllisiä ja monet ihmiset ovat joutuneet myymään koko omaisuutensa selvitäkseen. Kurjuus näkyy alle 5-vuotiaiden aliravitsemuksen kasvuna. Ilmastopakolaiset lähtevät hakemaan elantoa kaupungeista, kuten Nairobi ja Mombasa.^[2]

[muokkaa] Kehitysyhteistyö

Kenia on yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaasta. Hyvä hallinto, metsätalous sekä energiantuotanto ovat Suomen ensisijaisia kehitysyhteistyön kohteita Keniassa. Suomi tukee myös Keniassa toimivia paikallisia, suomalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä.

Kehitysyhteistyön osuus Kenian bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia.

Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa alkoi jo 1960-luvulla ja sen piiriin on kuulunut muun muassa maaseudun terveydenhuollon, ravinnon ja veden saatavuuden parantamista sekä metsätalouden ja osuuskuntatoiminnan kehittämistä.

[muokkaa] Kulttuuri

Johtuen Kenian todella kirjavasta etnisestä monimuotoisuudesta, ei ole olemassa varsinaista yhtenäistä "kenialaista kulttuuria". Kullakin heimolla on omanlaisensa kulttuuri niin arkkitehtuurin, keittiön, vaatetuksen, maanviljelyn, metsästyksen, mattojen, aseiden, kilpien, kaiverrusten, kuvanveiston ja muiden osa-alueiden muodossa.

Suurin osa käsitöistä ja taiteesta on varmistettu turistirihkamaksi, ja Nairobin keskustassa kulkiessaan voi tämän monimuotoisuuden todeta kaupustelijoiden tuotteita nähdessään. Enemmän tai vähemmän taidokkaasti veistettyjä patsaita ja kuvia myydään vaihtelevin hinnoin. Muita turisteille kaupusteltavia tuotteita ovat muun muassa korit, veistellyt saippuapalat, norsunkarvakorut (ei oikeaa norsun karvaa), masai-heimon korut, musiikki-instrumentit sekä hopea ja kulta.

Kaikille Kenian heimoille tärkeitä tavaroita, joita ei ole tarkoitettu turisteille kaupusteltavaksi, ovat käsityöläisten pois viskatuista tavaroista valmistettavat normaalit jokapäiväiset esineet ja tavarat kuten vanhoista öljytynnyreistä valmistetut keittokattilat tai vanhoista renkaista tehdyt sandaalit.

Erityisen näkyvä, monilla väestönosilla esiintyvä kenialainen vaate on kanga. Se on suuri ja värikäs vaate, jota erityisesti naiset pitävät muun muassa muun vaatetuksen päällä estämässä niitä likaantumasta, tai vaikkapa lasten tai tavaroiden kantamiseen.

Kenialainen keittiö on osa itäisen Afrikan ruokakulttuuria, jossa melkein kaikki ruoka valmistetaan keittämällä vedessä tai kookosmaidossa, uppopaistamalla öljyssä tai grillaamalla avohiilloksella. Ruokaa paahdetaan myös kuumilla kivillä tai rautapannulla. Perinteinen liesi on kolmen kiven keskelle sytytetty nuotio. Polttopuiden niukkuuden takia polttoaineena käytetään myös kuivaa eläinten lantaa. Maissia käytetään paljon ja siitä valmistettua puuroa, ugalia, syödään koko itäisessä Afrikassa. Ugalia syödään sormin oikealla kädellä. Miltei joka ruokalajissa käytetään tomaattia, sipulia, inkivääriä ja chiliä. Rannikkoalueilla kookosmaidon käyttö on myös yleistä. Tilapia-kirjoahven tai pienen silakan näköinen ndaga ovat paikallisia kalalajeja. Kalat yleensä kuivataan ja haudutetaan muhennokseksi. Lihoista käytetään eniten broileria.

[muokkaa] Urheilu

Kenia tunnetaan hyvin kestävyysjuoksijoistaan. Esimerkiksi maratonin kaikkien aikojen tilaston kakkonen Paul Tergat, ja saman matkan monikertainen arvokisamitalisti Catherine Ndereba,

[muokkaa] Lähteet

• Background Note: Kenya, U.S. Department of State, Bureau of African Affairs, August 2007
• [1] The State of World Population 2007, UNFPA
• [2] CIA World Factbook 2007
• [3], Human Development Report, UNDP, 2007–2008
• [4], UNAIDS: Country situation analysis
• [5], Maailmanpankki: Kenya
• [6], Ulkoministeriön kehityspoliittinen viestintä

1. ↑ Varastettu vaalivoitto Maailman sivu. Viitattu 05.01.2008.
2. ↑ YK: päästöleikkauksia ei voi lykätä, Kuivuus johtaa ryöstelyyn, Helsingin Sanomat 28.11.2007 B2