Tonga
Wikipedia
Puleʻanga Fakatuʻi ʻo Tonga Kingdom of Tonga |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | monarkia | ||||||
Kuningas Pääministeri |
Taufa'ahau Tupou V Feleti Sevele |
||||||
Pääkaupunki | Nukuʻalofa |
||||||
Muita kaupunkeja | |||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
748 km² (sijalla 171) 4 % |
||||||
Väkiluku (2006) – väestötiheys – väestönkasvu |
114 689 (sijalla 178) 153 / km² 2,01 % (2006) |
||||||
Viralliset kielet | tongan kieli, englannin kieli | ||||||
Valuutta | paʻanga (TOP) | ||||||
BKT (2005) – yhteensä – per asukas |
sijalla 167 817 miljoonaa USD 7 984 USD |
||||||
HDI (2003) | 0,810 (sijalla 54) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 23 %, palvelut 50 %, teollisuus 27 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+13 ei käytössä |
||||||
Itsenäisyys – Yhdist. kuningskunnasta |
4. kesäkuuta 1970 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
ajoneuvot: lentokoneet: |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+676 | ||||||
Motto | Ko e ʻOtua mo Tonga ko hoku tofiʻa (Jumala ja Tonga ovat perintöni) | ||||||
Kansallislaulu | Ko e fasi 'o e tu'i 'o e 'Otu Tonga |
Tongan kuningaskunta eli Tonga, on saaristo eteläisellä Tyynellä valtamerellä, noin kolmannesmatkassa Uudesta-Seelannista Havaijille. Se sijaitsee Samoan eteläpuolella ja Fidžin itäpuolella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Tongan historia
Tonga asutettiin alun perin Santa Cruz -saarilta käsin Kaakkois-Aasiasta noin 6000 vuotta sitten lähteneiden kansojen (lapita) toimesta. Tonga on vanhin polynesialainen lapita-keramiikan löytöpaikka, vanhimmat ovat 2750—2800 vuotta vanhoja. Lapita-kansa asutti Tongan lisäksi Fidžin ja Samoan yli 1000 vuotta ennen kuin jatkoivat itään löytäen Marquesas-saaret, Tahitin ja sittemmin muut polynesialaiset saaret.
1100-luvun tongalaisista puhutaan myös Tongan imperiumina, sillä Tongan ylipäällikkö Tu'i Tonga tunnettiin Tyynenmeren saarilla Niuesta Tikopiaan saakka. Tongalla käytiin sisällissodat 1400- ja 1600-luvuilla, ja tällaisena aikana saarelle saapuivat ensimmäiset eurooppalaiset. Ensimmäisinä asialla olivat hollantilaiset vuonna 1616, sittemmin mm. kapteeni Cook 1773.
1845 Tonga liitettiin polynesialaiseen kuningaskuntaan. Kilpailevien tongalaisten päälliköiden ja eurooppalaisten maahanmuuttajien käydessä kuninkaan kimppuun Tongasta tehtiin Britannian protektoraatti 18. toukokuuta 1900. Sopimus päättyi 1970 ja Tonga itsenäistyi uudelleen. Se liittyi Brittiläiseen kansainyhteisöön 1970 ja YK:hon 1999. Edes protektoraatin asemassaan Tonga ei koskaan menettänyt alkuperäistä hallintojärjestelmäänsä, mikä tekee Tongasta ainutlaatuisen Tyynellämerellä ja tongalaiset ovat ylpeitä asiasta.
[muokkaa] Politiikka
-
Pääartikkeli: Tongan politiikka
Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia, ja toisin kuin useimmissa nykyisissä monarkioissa, kuninkaalla on Tongalla oikeasti valtaa. Nykyinen kuningas Taufa'ahau Tupou V astui valtaan Taufa'ahau Tupou IV:n kuoltua 2006. Kuningas nimittää elinikäisen pääministerin ja varapääministerin sekä 12-henkisen hallituksen.
Lakiasäätävä elin on nimeltään Fale Alea. Siinä on 30 paikkaa, joista 12 on varattu hallituksen jäsenille, yhdeksän maan 33 aatelisen joukosta valituille aatelisille ja yhdeksän valitaan kansanäänestyksellä kolmen vuoden kaudelle. Tongalla ei ole puolueita.
[muokkaa] Maantiede
-
Pääartikkeli: Tongan maantiede
Koordinaatit: 20 00 S, 175 00 W
Tonga on 169 saaresta koostuva saaristo. Saarista 36 on asuttuja. Rantaviivaa on Tongalla on 419 km. Tongalla vallitsee trooppinen ilmasto, lämmin kausi kestää joulukuusta toukokuuhun. Lokakuusta huhtikuuhun esiintyy pyörremyrskyjä. Fonuafo'oun saarella esiintyy myös maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa. 60 % väestöstä asuu Tongatapun saarella, jossa on myös valtion pääkaupunki Nuku'alofa. Tongan saaret jakautuvat neljään pääryhmään, jotka ovat Vava'u, Ha'apai, Niua ja Tongatapu-saaret. Niua sijaitsee muista saariryhmistä erillään, ja siihen kuuluva Niuafo'ou on sijainniltaan Tongan syrjäisin saari.
Tongan toiseksi suurin kaupunki on Vava'usaarten pääkaupunki Neiafu. [1]
[muokkaa] Talous
-
Pääartikkeli: Tongan talous
Tongan vienti on maatalousvoittoista. Vientituotteita ovat kurpitsa, kookospähkinä, banaani ja vaniljapapu. Viljelmät ovat kuitenkin hyvin pieniä. Suurin osa ruoasta tuodaan ulkomailta, pääasiassa Uudesta-Seelannista. Saaren toiseksi suurin tulolähde on turismi. Maa on edelleen riippuvainen ulkomaisesta avusta ja ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämistä avustuksista. Taloussanomien (16.11.2005) mukaan Tongan bruttokansantuotteesta noin 31 % tulee siirtolaisten rahalähetyksistä. Tongalla on kehittynyt infrastruktuuri ja melko hyvät sosiaalipalvelut, mm. ilmainen ja pakollinen koulutus 12-vuotiaaksi asti, sen jälkeen vain nimellisin maksuin, ja julkinen terveydenhuolto on kaikkien käytettävissä. Lukutaitoprosentti on 98.9%, miehillä 98.8, naisilla 99%. Maaomistus on suojattu perustuslaissa, ulkomaalaiset eivät voi ostaa maata Tongalla (mutta sitä voi vuokrata).
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Väestöjakauma
-
Pääartikkeli: Tongan väestöjakauma
Tongan väestö on lähes yksinomaan polynesialaista alkuperää, eurooppalaista alkuperää on noin 300 tongalaista. Ainoa merkittävä uskonto on kristinusko, mutta Free Wesleyan-kirkollakin on 30 000 seuraajaa, mm. kuningas. Maassa puhutaan tongaa ja englantia.
[muokkaa] Kulttuuri
-
Pääartikkeli: Tongan kulttuuri
Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
---|---|---|---|
1. tammikuuta | Uudenvuoden päivä | ||
maalis-huhtikuu | Pitkäperjantai | ||
maalis-huhtikuu | Pääsiäismaanantai | ||
25. huhtikuuta | ANZAC-päivä | Australian ja Uuden-Seelannin sotaan osallistuneiden joukkojen muistopäivä | |
4. toukokuuta | Kruununprinssin syntymäpäivä | ||
4. kesäkuuta | Vapautumisen päivä | Aseman Britannian protektoraattina päättyminen | |
4. heinäkuuta | Kuninkaan syntymäpäivä | ||
4. marraskuuta | Perustuslain päivä | Perustuslaki säädettiin 4. marraskuuta 1875, uudistettiin 1. tammikuuta 1967 | |
4. joulukuuta | Kuningas Tupou I:n päivä | ||
25. joulukuuta | Joulupäivä |
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tongan hallituksen sivusto
- Tongan kartta
- Finding Tonga
- Matkaopas aiheesta Tonga Wikitravelissa (englanniksi)
Australia | Fidži | Itä-Timor | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu |
Epäitsenäiset alueet
Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |