Guyanan osuustoiminnallinen tasavalta eli Guyana on valtio Etelä-Amerikan pohjoisosissa, Surinamen, Brasilian ja Venezuelan välissä Atlantin valtameren rannalla.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Alueet
4 Maantiede
5 Talous
- 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 5.2 Merkittävimmät vientituotteet
6 Väestö
7 Katso myös

[muokkaa] Historia

Nimellä Guyana tarkoitettiin aikaisemmin nykyistä laajempaa aluetta Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, joka pitkään oli jaettu Ison-Britannian, Alankomaiden ja Ranskan kesken. Nykyisen Guyanan lisäksi siihen kuuluivat myös Surinam eli Alankomaiden Guyana sekä sen itäpuolella oleva Ranskan Guayana.

Ensimmäisten eurooppalaisten saapuessa alueelle 1500-luvulla, nykyisen Guyanan alueella asuivat arawak- ja carib-intiaaniheimot. Hollantilaiset perustivat ensimmäiset siirtokunnat alueelle 1600- ja 1700-luvuilla. 1800-luvulla britit ottivat alueen haltuunsa ja antoivat sille nimeksi "British Guiana", Brittiläinen Guiana 1831.

Orjuus lopetettiin 1834, minkä seurauksena mustaihoisia siirtyi kaupunkeihin asumaan ja sokeriplantaaseille tuotiin työläisiä Intiasta, Kiinasta ja Portugalista. Tämä etninen sekoitus on ajoittain elävöittänyt myös politiikkaa. Guyana itsenäistyi 1966 ja siitä tehtiin tasavalta 1970. Se jäi Brittiläisen kansanyhteisön jäseneksi.

[muokkaa] Politiikka

65-paikkainen kansalliskokous koostuu 53 jäsenestä, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla kansanäänestyksessä viideksi vuodeksi kerrallaan, sekä 12 nimitetystä jäsenestä. Presidenttinä toimii kansalliskokouksen enemmistöpuolueen johtaja. Hän nimittää pääministerin ja hallituksen, jota ensimmäinen varapresidentti johtaa. Tärkeimmät puolueet ovat (vasemmistolainen) kansan edistyspuolue, (vanhoillinen) yhdistynyt voima ja (vasemmistolainen) työväenliitto.

[muokkaa] Alueet

Guyana on jaettu 10 alueeseen (region):

Barima-Waini
Cuyuni-Mazaruni
Demerara-Mahaica
East Berbice-Corentyne
Essequibo Islands-West Demerara
Mahaica-Berbice
Pomeroon-Supenaam
Potaro-Siparuni
Upper Demerara-Berbice
Upper Takutu-Upper Essequibo

[muokkaa] Maantiede

Guyanan kartta

Guyanan satelliittikuva

Guyanan ilmasto on trooppinen, tavallisesti kuuma ja kostea, mitä rannikolla tuulet helpottavat. Sadekausia on kaksi, toukokuusta elokuun puoliväliin ja marraskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Padot suojaavat rannikkotasankoa mereltä. Suuri osa sisämaasta on trooppista sademetsää. tärkeimmät joet ovat Essequibo, Courantyne ja Mazaruni. Maan korkein kohta on Mount Roraima 2772 m.

[muokkaa] Talous

Guyanan talous pohjautuu pääosin maatalouteen ja kaivostoimintaan. Maassa on puutetta osaavasta työvoimasta, minkä lisäksi infrastruktuuri on puutteellinen.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestö

Guyanassa on kolme pääväestöryhmää. Intialaisperäisiä on noin 50 % väestöstä. Heidän sukujuurensa ovat työläisissä, joita britit toivat 1800-luvulla Intiasta. Seuraavaksi suurin väestöryhmä on afrikkalaista alkuperää (36 % väestöstä). Maan sisäosissa asuvat intiaanit, joita on noin 7 %. Lopuista suurin osa on kiinalaisia, eurooppalaisia (erit. portugalilaisia ja brittejä) tai edellisten sekoituksia.

Tärkeimmät uskonnot ovat kristinusko (50 %), hindulaisuus (35 %) ja islam (10 %). Väestöstä 90 % asuu rannikon läheisyydessä. Virallinen kieli on englanti.