Kansainyhteisö

Wikipedia

Kansainyhteisön lippu.

Kansainyhteisön jäsenvaltiot sinisellä.

Kansainyhteisö (engl. Commonwealth of Nations, vuodet 1926–1949 Brittiläinen kansainyhteisö) on löyhä Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostama yhteisö. Mukana on myös yksi maa, Mosambik, joka ei ole entinen Britannian siirtomaa. Nykymuotoinen kansainyhteisö perustettiin Westminsterin säädöksellä 1931, kun brittiläinen imperiumi alkoi vähitellen murtua, ja aikaisemmin Britannian hallitsemien alueiden välinen suhde tarvitsi uuden organisaation. Sama säädös vahvisti lopullisesti Kanadan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin aseman Britannian kanssa samanarvoisina, itsenäisinä valtiona. Myöhemmin siihen ovat liittyneet useimmat muutkin Britannian entiset siirtomaat sitä mukaa, kun ne ovat itsenäistyneet. Yhteisön tehtävänä on kehittää jäsentensä demokratiaa ja koordinoida kehitysyhteistyötä rikkaiden ja köyhien jäsenmaiden välillä johtamalla esimerkiksi koulutushankkeita.

Kansainyhteisön jäseninä on sekä tasavaltoja että kuningaskuntia. Kansainyhteisöllä ei ole perustuslakia. Sen päämies on kuningatar Elisabet II, mutta tämä asema ei periydy automaattisesti hänen kruununperijälleen. Kansainyhteisöllä on toimeenpaneva johtaja, joka valitaan kansainyhteisön poliitikkojen ja diplomaattien keskuudesta nelivuotiskaudeksi. Kansainyhteisön sihteeristö sijaitsee Lontoossa. Yhteisön mailla ei ole valtaa puuttua toistensa asioihin eivätkä yhteisön maat toimi yhdessä esimerkiksi ulkopoliittisissa kysymyksissä.

Elisabet II hallitsee myös suoranaisena valtionpäämiehenä nimellä Commonwealth realms tunnettuja Kansainyhteisön sisäpiirin jäseniä: Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Australiaa, Kanadaa, Uutta-Seelantia ja muutamia muita maita.

Kansainyhteisön maiden parhaat urheilijat osallistuvat joka neljäs vuosi Kansainyhteisön kisoihin, joissa järjestetään kilpailuja useissa lajeissa.

[muokkaa] Jäsenvaltiot

Luettelossa jäseneksi liittymisvuosi suluissa. Luettelossa jäsenyys jäädytettiin (engl. suspended) tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio ei saa osallistua Kansainyhteisön johtajien ja ministerien kokouksiin, mutta se on edelleen jäsenenä Kansainyhteisössä. Vuonna 2007 Kansainyhteisössä oli 53 jäsenvaltiota.