Botswana

Wikipedia

Republic of Botswana (Lefatshe la Botswana)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ian Khama
Pääkaupunki	Gaborone (225 656 as.)
Muita kaupunkeja	Francistown (98 104 as.), Molepolole (64 327 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	600 370 km² (sijalla 44) 2,5 %
Väkiluku (?)  – väestötiheys  – väestönkasvu	1 573 267 (sijalla 144) 2,7 / km² 0 % (2005)
Viralliset kielet	englanti (virallinen), tswana (kansalliskieli)
Valuutta	pula (BWP)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 120 15 050 miljoonaa USD 5 829 USD
HDI (2002)	0,589 (sijalla 128)
Elinkeinorakenne	maatalous 4 %, palvelut 52 %, teollisuus 44 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	30. syyskuuta 1966
Lyhenne Maatunnus	BW ajoneuvot: BW lentokoneet: A2
Kansainvälinen suuntanumero	+267
Motto	Pula (Sade)
Kansallislaulu	Fatshe leno la rona

Botswanan tasavalta eli Botswana on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Alueet 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestö 7 Kulttuuri 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Historia

Botswanan alueella asuva batswana-kansa muodosti heimokuningaskunnan, joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin 31. maaliskuuta 1885. Batswanojen alueen eteläosa liitettiin Kapmaahan ja sittemmin Etelä-Afrikkaan, pohjoisosasta tehtiin Betšuanamaan protektoraatti.

Betšuanamaa itsenäistyi nimellä Botswana vuonna 1966, ja sen johtoon nousi itsenäisyysliikkeen keskushahmo ja päällikkösuvun perillinen Seretse Khama. Khama hallitsi maata kuolemaansa asti (1980) ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi varapresidentti Quett Masire, joka vetäytyi virasta vuonna 1998 ja jätti tehtävän puolestaan varapresidentilleen Festus Mogaelle. Mogae valittiin uudestaan vuoden 1999 presidentinvaaleissa.

Mogae vetäytyi vuonna 2008, ja seuraajaksi tuli Seretsen poika Ian Khama.

[muokkaa] Politiikka

Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentilä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta. Parlamentissa eli kansalliskokouksessa on 40 vaalilla valittua ja neljä presidentin nimittämää jäsentä. Hallitsevalla Botswanan demokraattisella puolueella (BDP) on 33 valittua (ja neljä presidentin nimittämää) edustajaa kansalliskouksessa. Kansalliskokouksessa opposition muodostavat Botswanan kansallinen rintama (BNF, 6 paikkaa) ja Botswanan kongressipuolue (BCP, 1 paikka). Opposition kannatus on pääosin kaupungeissa, BDP:n maaseudulla.

[muokkaa] Alueet

Botswana jakautuu yhdeksään alueeseen (district):

• Central
• Ghanzi
• Kgalagadi
• Kgatleng
• Kweneng
• North-East
• North-West
• South-East
• Southern

Chobe ja Ngamiland yhdistyivät North-West-nimiseksi alueeksi vuonna 2001.

[muokkaa] Maantiede

Kalaharin autiomaa peittää 70 prosenttia Botswanan pinta-alasta, ja sen pohjoispuolella on Okavango-joen suistoalue ja Makarikarin suojaliejukko ja itäpuolella Makgadikgadin suola-aavikko, joka on maailman laajimpia. Idässä taas on ylänköä. Tärkeimmät joet ovat Okavango ja Limpopo. Maan korkein kohta on Tsodilo Hill 1 375 m.

Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, jonka aikana sateet ovat odotettavissa. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Sadekausi kestää marraskuusta maaliskuuhun. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Elo-syyskuussa ruoho on kullankeltainen, lämpötila kohoaa ja eläimet keskittyvät jäljellä olevien juomapaikkojen yhteyteen. Ilmasto muuttuu Kalaharin keskiosiin mentäessä kuivemmaksi.

Afrikan sääoloihin vaikuttavat eniten sateet. Sateet saattavat tulla ns. kesällä ja talvet ovat sateettomia. Poikkeuksen tekevät puolestaan trooppiset sademetsät ja päiväntasaajan alue, missä sataa ympäri vuoden.

Puoliaavikoilla on savanneja, korkeimmilla alueilla ruohomaita. Autiomaan eläimistö on parhaimmillaan hyvin runsas. Leijonat, leopardit, kirahvit ja lukuisat eri antilooppilajit elävät myös aavikolla. Maa on turhaan jäänyt Etelä-Afrikan varjoon, sillä sen luonto vetää vertoja jopa Itä-Afrikan parhaimmille luonnonsuojelualueille.

[muokkaa] Talous

Botswanan talous on läheisesti sidoksissa Etelä-Afrikkaan ja perustuu paljolti karjankasvatukseen ja kaivostoimintaan.

[muokkaa] Väestö

95 % Botswanan väestöstä on batswanoja (tswanoja), joiden äidinkieli on tswana. Muita afrikkalaisperäisiä etnisiä ryhmiä ovat kalangat, basarwat ja kgalagadit. Eurooppalaisperäisiä on väestöstä n. 1 %. Noin puolet väestöstä on kristittyjä ja toinen puoli perinteisen animismin harjoittajia.

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: 37,3 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen. Vain Swazimaassa HI-viruksen esiintyvyys on suurempaa. Huolimatta yhdestä Afrikan valtioiden kehittyneimmistä ja laajimmista AIDS-ohjelmista on maan kehitys seuraavina vuosikymmeninä vaarantunut työikäisen väestön suurten kuolleisuuslukujen vuoksi. Samaan aikaan väestön keskimääräinen eliniänodote on laskenut 33,9 vuoteen.

[muokkaa] Kulttuuri

• Botswanalainen musiikki

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• timantit
• kupari
• nikkeli
• suola

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• timantit
• karjataloustuotteet