Nigeria
Wikipedia
Federal Republic of Nigeria | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | liittotasavalta | ||||||
Presidentti Varapresidentti |
Umaru Yar'Adua Goodluck Jonathan |
||||||
Pääkaupunki | Abuja |
||||||
Muita kaupunkeja | Lagos | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
923 768 km² (sijalla 31) 1,4 % |
||||||
Väkiluku (2007) – väestötiheys – väestönkasvu |
148 000 000 (sijalla 8) 145 / km² 2,38 % (2006) |
||||||
Viralliset kielet | englannin kieli | ||||||
Valuutta | naira (NGN) | ||||||
BKT (2006) – yhteensä – per asukas |
sijalla 47 132,1 miljardia USD 1 000 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,453 (sijalla 158) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 26,8 %, palvelut 24,4 %, teollisuus 48,8 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 ei käytössä |
||||||
Itsenäisyys – Yhdistyneestä kuningaskunnasta |
1. lokakuuta 1960 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
ajoneuvot: lentokoneet: |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+234 | ||||||
Motto | Peace and Unity, Strength and Progress | ||||||
Kansallislaulu | Arise O Compatriots, Nigeria's Call Obey |
Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Sen pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä ja arvioitu väkiluku noin 148 miljoonaa (2007)[1]. Nigeria on Afrikan väkirikkain valtio, jonka naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko.
Nigerian pääkaupunki on Abuja. Monet hallintoelimet sijaitsevat Lagosissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Nykyisen Nigerian alueella on pitkä ja värikäs historia. Nok-kulttuuri vallitsi alueella yli 2 000 vuotta sitten. Hausa-kuninkaat ja Kanem-Bornun valtakunta hallitsivat alueella kauppaa pohjoisten berberiheimojen ja sademetsäalueen heimojen välillä. Beninin kuningaskunta oli vallitseva rannikolla. Täällä myytiin orjia, norsunluuta ja kolapähkinöitä ja vaihdettiin niitä suolaan, lasihelmiin, koralliin, kankaisiin, aseisiin, kupariin ja valuuttana käytettyihin simpukankuoriin.
Ranskalaiset ja englantilaiset tulivat ensiksi alueen satamiin, ja perustivat kauppa-asemia 1800-luvun loppupuolella. Orjakauppa vaihtui siirtomaatavaroiden, etenkin palmuöljyn kauppaan. Nigeriasta tuli Brittiläinen protektoraatti 1901, ja Ison-Britannian siirtomaa 1914.
Nigerian itsehallintoa lisättiin vaiheittain toisesta maailmansodasta alkaen, ja itsenäinen liittovaltio siitä tuli 1960.
Vuonna 1966 kaksi vallankaappausta siirsi maan sotilasjohdon käsiin. Pääosin igbo-kansan asuttama itäinen osavaltio Biafra yritti itsenäistyä 1967–1970 mikä johti sisällissotaan, jossa Biafra kärsi tappion. Vuoden 1975 veretön vallankumous nosti valtaan siviilihallintoa luvanneen Murtala Ramat Mohammedin. Seuraava sotilasvallankaappaus oli 1983.
Vuonna 1993 Ibrahim Babangidan johtama sotilashallitus piti presidentinvaalit, mutta niiden lopputulos mitätöitiin Moshood Abiolan voitettua ja muutaman kuukauden kuluttua kenraali Sani Abacha otti vallan. Abachan aikana kuoli ja katosi paljon toisinajattelijoita, mm. Ken Saro-Wiwa. Abachan kuoltua 1998 hänen seuraajansa Abdulsalami Abubakar järjesti vaalit, jotka voitti Olusegun Obasanjo.
Vuosi 2005 jäi lentoturvallisuuden kannalta erityisen synkäksi. Nigeriassa tapahtui tuolloin 2 yli sadan ihmisen hengen vaatinutta lentoturmaa Nigerian sisäisillä lennoilla. (Katso myös Sosoliso Airlinesin lento-onnettomuus)
Vuonna 2007 presidentti Olusegun Obasanjon kaksi peruslainmukaista kautta olivat ohi, eikä hän onnistunut muuttamaan lakia pysyäkseen enää virassa. Hän nimitti ennestään tuntemattoman Yar'Aduan johtamansa puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nosti korruptiosyytteet kilpailijoitaan vastaan. Yar'Adua valittiin presidentiksi kyseenalaisesti järjestetyissä vaaleissa, jossa hän sai 24,6 miljoonaa ääntä ja seuraavaksi tullut kilpailija 6,6 miljoonaa.[2]
[muokkaa] Politiikka
Nigeria on Isosta-Britanniasta itsenäistymisensä (1. lokakuuta 1960) jälkeen ollut pitkään poliittisesti epävakaa, huomattava tuotetun öljyn määrä teki siitä kylmän sodan aikana yhden suurvaltojen välisistä kehitysmaissa sijaitsevista pelinappuloista: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto taistelivat Nigerian ulkopoliittisesta kannasta kiihkeästi erilaisin painostuskeinoin, lahjuksin ja (toisen suurvallan päästessä lähemmäs valtaa) lietsoen poliittista epävakautta.
Maa on suurelta osin epäonnistunut aiemmilta vuosikymmeniltä tavaksi periytyneen korruption kitkemisessä valtion työntekijöiden ja byrokraattien keskuudesta. Maassa on arvioitu varastetun 400 miljardia dollaria itsenäisyyden jälkeen; summa on sama kuin koko Afrikan samana aikana saama kehitysapu.[2]
Maan poliittisen vakauden on spekuloitu olevan suoraan riippuvainen öljyn hintatasosta, 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Nigeria toimittaa noin 14 % Yhdysvaltain tarvitsemasta öljystä.[2] Maan öljyntuotantoalueet Nigerin deltassa ovat jatkuvassa sotatilassa ja muslimien ja kristittyjen välit kireät.
[muokkaa] Osavaltiot
-
Pääartikkeli: Nigerian osavaltiot
Nigeria on liittovaltio, joka jakautuu 36 osavaltioon ja yhteen liittovaltion pääkaupunkiterritorioon. Liittovaltiot jakautuvat 774 paikallishallintoalueisiin.
Liittovaltioiden suuri määrä, joita maan itsenäistyessä oli vain kolme, kuvastaa maan sekavaa historiaa ja heterogeenisen väestön hallitsemisen vaikeutta hallinnon kaikilla tasoilla.
Osavaltiot ovat: Abia, Adamawa, Akwa Ibom, Anambra, Bauchi, Bayelsa, Benue, Borno, Cross River, Delta, Ebonyi, Ẹdo, Ekiti, Enụgụ, Gombe, Imo, Jigawa, Kaduna, Kano, |Katsina, Kebbi, Kogi, Kwara, Lagos, Nassarawa, Niger, Ogun, Ondo, Ọsun, Ọyọ, Plateau, Rivers, Sokoto, Taraba, Yobe, ja Zamfara.
[muokkaa] Maantiede
Nigerian pinta-ala on: 923 768 km²
[muokkaa] Väestö
Nigerian väkiluvuksi arvioitiin noin 137 miljoonaa henkeä vuonna 2004. Keskimääräinen väestönkasvu on noin 2,5 % (2000–2005) ja väestöennuste vuodelle 2050 on 289[3] miljoonaa henkeä. Keskimääräinen eliniänodote on 50 vuotta. Aikuisväestöstä lukutaitoisia on 68 %. Nigeria on asukasmäärältään Afrikan suurin ja maailman 9. suurin valtio.
Väestöstä arvioidaan olevan 50 % muslimeja, 40 % kristittyjä ja 10 % paikallisten uskontojen kannattajia. Väestöryhmien osuudet ovat poliittisesti arka asia, koska niistä riippuu poliittinen vaikutusvalta.
Maassa on kolme pääasiallista kansanryhmää: ibot maan itäosassa öljyalueilla, yorubat kaakaota kasvattavassa länsiosassa ja paimentolaiset hausat ja fulanit pohjoisessa. Kaikkiaan eri etnisiä ryhmiä on noin 300. Pohjoisessa pääuskonto on islam, etelässä kristinusko.
Suurimmat väestöryhmät ovat hausat ja fulbet (29 %), lounaan jorubat (21 %), kaakon igbot (18 %) ja suistoalueen idžot (10 %) sekä kanurit (4 %), ibibiot (3,5 %) ja tivit (2,5 %).
[muokkaa] Talous
Nigeria on eteläisen naapurivaltionsa Kamerunin kanssa tärkeä öljyntuottaja, pääosa öljystä saadaan Guineanlahden rannalta. Nigerian (väkiluku 127 miljoonaa) bruttokansantuote kasvoi vuonna 2003 7,1 % 115 miljardiin dollariin, saaden melkein jo kiinni Suomen (väkiluku 5 miljoonaa) bruttokansantuotteen, 142 miljardia dollaria. Noin 70 % väestöstä elää absoluuttisessä köyhyydessä, alle 1 US$ päivässä[4].
Maan rahayksikkö on naira (NGN). Vaikka arviolta 3/5 työllistyneistä työskentelee maanviljelyn parissa, Nigeria kuluttaa ruokaa enemmän kuin tuottaa. Moniin kehitysmaihin verrattuna valtionvelka on toistaiseksi (2003) suhteellisen pieni ongelma, 29 % BKT:stä.
Nigeria on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen. Yhdessä Gambian, Ghanan, Sierra Leonen ja Guinean kanssa Nigeria on perustanut Länsi-Afrikan rahaliiton (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta Econ käyttöönottoa.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Kulttuuri
Nobel-palkittu kirjailija Wole Soyinka on syntyisin nigerialainen, mutta asuu maanpaossa Yhdysvalloissa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/africa/country_profiles/1064557.stm
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Perry, Alex: A Failure of Democracy in Nigeria 23.4.2007. Time. Viitattu 12.06.2007. (englanniksi)
- ↑ http://esa.un.org/unpp/
- ↑ http://www.economist.com/displayStory.cfm?story_id=9070922
![]() |
Pohjois-Afrikka : Algeria · Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia · Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara |
![]() |
Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo |
![]() |
Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad |
![]() |
Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda |
![]() |
Etelä-Afrikka : Angola · Botswana · Etelä-Afrikan tasavalta · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa · Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: Mayotte · Réunion · Saint Helena |
Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC) |
Algeria | Indonesia | Irak | Iran | Kuwait | Libya | Nigeria | Qatar | Saudi-Arabia | Venezuela | Arabiemiirikunnat |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |
Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä |